Teeppä ite! Make it now -päivä Oulun Rajakylän koululla

Maker ja DIY ovat tällä hetkellä kovasti pinnalla olevia juttuja, joten päätimme järjestää mahdollisuuden Oulussa Rajakylän koulun ympäristössä asuville lapsille ja vanhemmille osallistua lauantaina 5.5.2018 koulullamme järjestettyyn Make it now -päivään. Päivän aikana pääsi osallistumaan yhteen neljästä pajasta, joista jokaisesta sai mukaansa ainutlaatuisen, itse suunnittelellun ja tehdyn tuotteen. Pajoissa hyödynnettiin koulullamme olevia laitteita ja materiaaleja. Yhtenä vaihtoehtona oli pingismailapaja, jossa laadukkaista materiaaleista pääsi rakentamaan itselleen pingismailan. Toinen paja keskittyi 3D-mallinnukseen ja -tulostukseen, jossa oman Sketchup-suunnittellun pohjalta tulostettiin 3D-tulostimella avaimenperä. Kolmas vaihtoehto oli korusuunnittelupaja, jossa Vectr-ohjelmalla suunniteltiin erilaisia korva- ja kaulakoruja. Korut leikattiin vanerista tai akryylista laserleikkurilla. Neljännessä pajassa suunniteltiin Silhouette studio -ohjelman avulla kuvia ja tekstejä t-paitaan. Suunnitellut kuvat leikattiin vinyylileikkurilla ja siirrettiin silittämällä omaan tai teknoluokilta hankittuun t-paitaan.

Päivään osallitui yhteensä n. 50 alueemme lasta ja aikuista ja innokkuutta kaikissa pajoissa oli kiitettävästi. Päivän aikana myös kokeiltiin koulun pingispöydällä itse valmistettuja mailoja harjoituspelien kautta ja poseerattiin itse suunniteltujen ja toteutettujen tuotteiden kanssa pajojen vetäjien ottamissa kuvissa. Pajoihin liittyvää ohjemateriaalia löydät blogimme materiaalipankista. Kiitos kaikille mukana olleille! Tässä vielä kuvia päivästä:

Rajakylän teknotiimi: Arto Hietapelto, Jouni Karsikas, Jussi Näykki ja Markus Packalén

Robocup Tampere 2018 — rajakylätekno

 

Huh hellettä! Tampereen ilmasto on kokemuksestamme päätellen lähes etelä-Eurooppalainen! Kaikki kolme reissupäivää sää oli hellelukemissa. Tosin suurimman osan ajasta nautiskelimme säästä sisätiloissa, Tampereen urheilu- ja messukeskuksessa pelastus- ja xSumo-areenoiden äärellä. Kyse oli tietenkin Innokas-verkoston järjestämästä Robocup-kilpailusta, joka järjestettiin yhdessä ammatillisen koulutuksen Taitaja-tapahtuman kanssa. Alueella oli parhaimmillaan 52000 vierailijaa, joten ihan pienen joukon puuhastelusta ei voida puhua.

Rajakylän 5A-teknoluokka vahvistettuna kuutosluokan Robomestaritiimillä osallistui kisoihin rakentamalla esterataa suorittavia pelastus-robotteja sekä raskaita taistelumörssäreitä xSumo-otteluihin. Ohjelmointia ja rakentelua on tehty hiljalleen hiihtolomasta saakka, mutta varsinainen loppukiri nähtiin vasta tapahtumassa. Osa roboteista jopa purettiin osiin ja koottiin uudestaan täysin erilaisena parin viimeisen päivän aikana. Eräs oppilas puhuikin osuvasti laitteiden evoluutiosta. Ohjelmointiin käytettiin myös rutkasti aikaa, koska kaikkien robottien sensorit eivät toimineet tapahtumahallin valaistusolosuhteissa. Oppilaat, jotka jaksoivat panostaa tähän viime hetken säätämiseen, ansaitsevat kehut kaikin mahdollisin sanankääntein. Sinnikkyys kertoo siitä vahvasta sitoutumisesta ja innostuksesta, josta Innokas-touhuissa on pohjimmiltaan kyse.

Sekä onnistumisia ja epäonnistumisia koettiin, mutta toivottavasti ensin mainitut jäävät paremmin mieleen. Muistamista ainakin auttavat ne pari pokaalia, jotka toimme reissulta kotiin! Ylen Robomestareista tutut kasvot Vili ja Eero nappasivat Pelastus 3-sarjan toisen sijan, sekä Laurin, Laurin ja Antonin LALAN-robotti Pelastus 1-sarjan kolmannen sijan. Suuret onnittelut molemmille joukkueille! Olette palkintonne ansainneet!

 

 

Robotiikkaturnaus 15.5.2018, 1. päivä

kokeilu1

Innokas-verkoston valtakunnallisen robotiikkaturnauksen ensimmäinen päivä alkaa olla paketissa. Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa järjestettyyn tapahtumaan osallistuu n. 500 8-18-vuotiasta oppilasta tai opiskelijaa ja heidän ohjaajiaan ympäri Suomen.

Robotiikkaturnaukseen osallistuvat saapuivat maanantai-iltapäivänä tutustumaan tapahtumapaikkaan ja valmistautumaan tuleviin kilpasuorituksiin. Ensimmäisiä harjoituksia päästiin tekemään virallisilla kilpa-areenoilla ja siitä oppineena tehtiin vielä viimeiset hienosäädöt omiin robotteihin. Majoituskouluilta kuultujen huhujen mukaan osa joukkueista työskenteli kilpailun eteen myöhäiseen iltaan saakka.

Ensimmäinen kilpailupäivä aloitettiin yhteisillä avajaisilla D-hallissa, missä tunnelma oli varsin odottava ja malttamaton. Avajaispuheen piti Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi ja välijumpasta vastasi Elias-robotti. Käytännön ohjeistuksen jälkeen kajahti  ilmoille tietysti myös perinteinen avajaisfanfaari (Erkki Hautala, pasuuna). Avajaisten jälkeen halli muutettiin Tanssi ja teatteri -sarjan kilpailuun sopivaksi.

X-Sumo sai kunnian aloittaa päivän ensimmäisenä lajina. Pian aloitettiin myös Freestyle – robotiikka, Tanssi ja teatteri (erikseen omassa salissaan) sekä Pelastus. Vaikka robotteja ollaan hiottu kilpailukuntoon jo pitkään, ei viime hetken muutoksilta vältytty. Osa joukkueista päätyi melkoisiin rakennemuutoksiin vielä kesken kilpailupäivän. EV3-legorobotit joutuvat koville varsinkin X-Sumo sarjassa, jossa kaksi robottia ottavat toisistaan mittaa sumopainin sääntöjä mukailevassa kilpailulajissa.

Pelastus on lajina vaativa. Joukkueet suorittavat kilpailuradan kerran molempina turnauspäivinä. Ensimmäisen kilpailukerran jälkeen on aikaa tehdä parannuksia omaan robottiin ja pyrkiä parempaan tulokseen seuraavana päivänä. Pelastuksessa kilparadan varrelle on suunniteltu useita erilaisia esteitä ja haasteita, joista robotin olisi suoriuduttava.

Tanssi ja teatteri -lajin harjoitukset suoritettiin huolellisesti. Monipuolinen sarja mahdollistaa luovat toteutustavat. Robottien ja kilpailijoiden kanssakäynti on suunniteltua ja hiottua.

Freestyle-sarjassa oppilaat suunnittelevat vuoden 2018 teemaan Tulevaisuuden taitaja liittyvän muodoltaan ja toteutukseltaan vapaavalintaisen automaatioon ja robotiikkaan liittyvän työn. Tänään tiistaina osaa ottaneet joukkueet kilpailivat robotiikka-sarjassa. Siihen osallistuneiden joukkueiden kilpailutyöt on toteutettu esimerkiksi EV3- tai VEX- robotiikkasarjojen avulla ja niihin on käytetty graafista ohjelmointia. Sarjan voittaja julkaistaan huomenna. Toisena turnauspäivänä ratkaistaan Freestylen kaksi muuta sarjaa eli Extreme ja Maker. Maker-sarjassa Tulevaisuuden taitaja on toteutettu esimerkiksi Robbo, PICAXE, Micro:bit tai GoGoBoard -sarjojen avulla ja sen ohjelmoinnissa on käytetty graafista ohjelmointia. Extreme-sarja on toteutukseltaan vaativa ja sen ohjelmoinnissa on käytetty tekstipohjaista ohjelmointikieltä. Toteutuksessa voidaan käyttää vapaasti erilaisia sarjoja (edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi Arduinoa, Adafruitia tai Rasperry Pi:ta).

Ensimmäinen päivä oli joukkueille hurja pyristys ja hermoja kysyttiin. Illat saattavat silti vielä ennen viimeistä kilpailupäivää vierähtää robottia hioessa ja strategiaa miettiessä. Tapahtuman järjestäjät ovat tehneet myös hurjan työmäärän jo tässä vaiheessa ja heille kuuluu suuri kiitos hienosti toimivista järjestelyistä. Huomisen jälkeen he ovat varmasti ansainneet lähestyvän viikonlopun ja sen tuoman palautumisen.

Toisena päivänä ratkaistaan eri lajien palkintosijat, kun joukkueiden viikkojen työskentely saa huipentumansa. Päivä alkaa aikaisin aamusta ja päivä on ohi neljään mennessä. Lue lisää robotiikkaturnauksen 2. päivästä kertovasta jutusta!

 

 

ThingLink- kokeilua Meilahden ala-asteen koulussa

ThingLink-kokeilua Meilahden ala-asteen koulussa

Olemme kaksi Innokas-pilotin ThingLink-kokeiluun osallistuvaa ala-asteen kieltenopettajaa Helsingistä. Toimimme työparina opettaen kahta 5-luokkaa kerran viikossa samanaikaisesti yhdessä. Esittelimme oppilaille ThingLinkin käyttöä ja sen eri toimintoja englannin tunnilla opettajan luoman esimerkin avulla. Seuraavalla tunnilla oppilaat kirjautuivat ThingLink käyttäjiksi omilla edu.hel.fi-sähköposteillaan. Joidenkin oppilaiden kohdalla ongelmia aiheutui sähköpostin väärin kirjoittamisessa. Jouduimme poistamaan kokonaan muutaman tilin ja avasimme ne myöhemmin samojen oppilaiden kohdalla uudelleen.

Oppilaat pääsivät kokeilemaan ThingLinkin käyttöä ensimmäisen kerran kertoessaan englanniksi omista vaatteistaan oppikirjan aihepiirin mukaisesti.


Aluksi kuvien lataaminen netistä tuotti hankaluuksia, koska kaikkia kuvia ei onnistuttu kopioimaan url-linkin avulla. Omien kuvien käyttö osoittautui myös haastavaksi, koska oppilaiden kuvat eivät olleet tallennettuna koulun koneille. Osa oppilaista aloitti työskentelyn kotona ja latasi kuvan omalta koneeltaan. Näppärimmät oppilaat auttoivat ilahduttavan nopeasti muita luokkatovereita vauhtiin pääsemisessä. Kaikki oppilaat onnistuivat aloittamaan jonkinlaisen kuvan merkitsemisen, mutta jotkut kokivat työskentelyn haastavaksi. Työskentelimme ThingLinkin parissa usealla oppitunnilla muun sähköisen työskentelyn ohella. Oppilaita on ohjattu työskentelemään myös itsenäisesti tällä alustalla.


Ohjelma asetti automaattisesti kuvat julkisiksi, joten neuvoimme oppilaita tarkoin miettimään mitä julkaisevat. (Advanced settingsin kautta löysimme kuitenkin mahdollisuuden asettaa kuvat yksityisiksi). Mobiiliversio osoittautui näppäräksi vaihtoehdoksi omien kuvien merkitsemiseen. Jotkut oppilaista kokivat puhelimen käytön helpommaksi ja mielekkäämmäksi työvälineeksi.

Me Innokas-projektin opettajat osallistuimme huhtikuun lopussa eTwinning-workshopiin Thessalonikissa, Kreikassa. Tavoitteenamme oli luoda kontakteja aloittaaksemme uusia projekteja, joissa voisimme hyödyntää ThingLinkiä työkaluna. Aikomuksenamme onkin aloittaa ensi syksynä Euroopan Kulttuuriperintövuoteen liittyen projekti mm. ThingLinkiä hyödyntäen Maltalaisen koulun kanssa.

Meilahden ala-asteen koulu, Helsinki, englanti 5A/5C, helmikuu 2018

Sari Tossavainen & Satu Ylisiurua

Osaaminen näkyväksi

Me täällä nuorten työpajoilla ollemme miettineet miten saataisiin nuoret innostumaan oman osaamisen näyttämisestä ja todentamisesta. Koulutus on suuren muutoksen edessä ja aiemmin opittu otetaan huomioon ammatillisissa opinnoissa. Meillä pajoilla nuori voi opetella esittelemään omaa tekemistään ja osaamistaan valmistautuessaan ammatillisiin opintoihin. Tässä  thinglink toimii aivan loistavana alustana nuoren jäsennellessä mitä pajajakson aikana tapahtuu

Meille tuli opiskelija koulutusopimuksella suorittamaan luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta osasta: kestävällä tavalla toimiminen, josta hän suoritti myös näytön. Hän yhdessä pajanuorten kanssa suunnitteli ja toteutti pajan kestävä kehityksen ohjelman osaa: lähiliikunta-alueet luonnossa ja he yhdessä todensivat sitä thinglinkin avulla. Avasin opiskelijalle tilin ja hän yhdessä pajanuorten kanssa hoiti koko  homman. Nuorethan ovat iältään 19 -25-vuotiaita joten ohjelman testaaminen ja käyttöön otto ei tuottanut vaikeuksia.

Lähiliikunta-alueet luonnossa

Luontopolku

Luontopolku Santalahti

Palautetta nuoret antoivat seuraavasti:

  • mielenkiintoista opetella uusi alusta
  • alussa oppiminen oli hiukan haastavaa
  • alustan teko oli ryhmäyttävä kokemus pajan keke-tiimille
  • dokumentointi helpotti ”reissun” mieleenjäämistä
  • alustaa voi hyödyntää monella tavalla
  • puhelinaplikaatio vaatii päivitystä /kehittämistä

Siis hyviä kokemuksia työpaja nuorilta oman osaamisenkin todentamiseen. Tästähän voi rakentaa vaikka digitaalisen porfolion ja cv:n.

Jatkamme tutkimusmatkaamme mielenkiinnolla. Seuraavaksi kokeilemme miten alusta toimii Taidepajan nuorten tarpeisiin.

Tutkitaan ja oivalletaan!

Terveisin

Satu Airaksinen

Rannikkopajat

Kotkan-Haminan seudun kky

Make it Now! Kässän digipolku Rovaniemellä

Make It Now!-projektin Kässän Digipolkutehtävät ovat oppiainerajoja ylittävää työskentelyä. Nelosluokkalaiset ovat kehitelleet käsityön ohjevideoita, joihin voi mennä omalla mobiililaitteella. Olemme tutkineet miten 3D-tulostimella voisi tehdä kestäviä QR-laattoja mutta emme vielä ole saaneet hommaa toimimaan. 3D suunnittelun ja tulostamisen opettelu on vienyt aikaa, mutta samalla se on ollut innostavaa ja haastavaa. Vielä se onnistuu! Koodausta olemme opetelleet myös MicroBit-kontrollereilla. Videoiden tekeminen on ollut ennestään tuttua ja sujunut tosi hyvin. QR-koodien idean ja tekemisen oppiminen sujui myös helposti. Julkaisualusta on YouTube, sen kaikkien asetusten tekeminen on jäänyt opettajien tehtäväksi.

Oppilaiden kommentteja tekemisestä:

“ MicroBitillä on helppo ja hauska opetella koodaamista!”
Eepo 4.lk

“ QR-koodi on tosi kätevä, kun haluaa nopeasti katsella ohjevideon vaikka höyläämisestä!”
Samuli 4.lk

“ On hauskaa suunnitella ja muotoilla 3D:nä, En ollut koskaan aiemmin tehnyt 3D-suunnittelua, silti sain valmiiksi onnistuneen tuotoksen!”
Kalle 4.lk

“Välillä turhautti tehdä ohjevideota kuviosahauksesta kun jouduttiin tekemään kuvaus monta kertaa! Lopulta opimme niksit ja saimme valmista. Se tuntui hienolta!”
Alisa 4.lk

Kakkosluokkaliset ovat käynnistäneet Kässän Digipolku-logon suunnittelun. Kuvataideopiskelijoita vieraili luokassa ja he antoivat hyviä vinkkejä jatkotyöskentelyyn.

Micro:bit Vasaramäessä Turussa

Micro:bit hommat alkoivat meillä 4. luokassa loppusyksyllä ja matematiikassa jätettiinkin kokonaan kirjan koodausjakso väliin ja keskityttiin Micro:bitteihin.

Ensin tutustuttiin siihen mitä ja missä mikropiirejä käytetään ja miksi. Todettiin että laitteita löytyy kaikkialta, jopa ihan yksinkertaisimmista laitteista. Seuraavana avattiin jokaiselle oma Microbit paketti ja tutkittiin info tiedoista mitä kaikkea piiriltä löytyy.

Ensimmäinen yhdistäminen iPadien kanssa toimi täysin ja kaksoistunnin lopuksi saatiin jo tehtyä ensimmäisiä koodeja. Valitettavasti siihen saumaton yhteispeli iPadin ja Micro:Bitien välillä loppuikin…

Nyt kevään aikana on tehty kompassia, reaktiopeliä, noppaa, tasapainopeliä sekä taitavimmat ovat ehtineet myös tekemään itse keksityn pelin. Töitä on tehty välillä pareittain ja välillä yksin. Kaikkia tunteja kuitenkin varjostaa se että BT yhteys laitteiden välillä ei vaan toimi. Osalla paremmin, osalla ei oikein koskaan…

Ongelmista huolimatta seuraavaksi tutustumme radiotoimintoon tekemällä liikennevaloja sekä alamme yhdessä suunnitella liikunnallista sovellutusta piirille. Siihen liittyy vahvasti 3D tulostettu kotelo, jolla piirin saa mukaan välitunneille jne.

Tuomas

Pähkäilyä ja riemunkiljahduksia ohjelmoinnin ja robotiikan parissa

Pääsiäisen jälkeen Oulun Rajakylän koululla koitti kolmen päivän tiivis MOK (monialainen oppimiskokonaisuus), jonka aiheina olivat ohjelmointi ja robotiikka. Aluksi Rajakylän koulun teknologiapainotteisen kolmosluokan oppilaat lähtivät kehittämään koodaustaitojaan code.org-sivuston tarjoamien harjoitteiden kautta. Ennen ensimmäisiä harjoituksia kuitenkin palauteltiin mieleen jo syksyllä Micro:bitin avulla opeteltuja ohjelmoinnin perusteita, ja huomattiin, että moni asia toimii samalla tavalla myös code.org-ohjelmointiympäristössä. Ohjelmoinnin taidoista mieleen jäivät ainakin toistolauseen ja ehtolauseen hyödyntäminen omassa ohjelmassa.

Ohjelmointiharjoitteiden lisäksi lähdimme tutustumaan Legon EV3-robotteihin. Lyhyen aloitusosion jälkeen oppilaat rakensivat ryhmissä helppobotit, johon ohje löytyy myös blogimme materiaalipankista. Nopeasti päästiinkin sitten jo kokeilemaan ryhmien itse nimeämien robottien ohjelmointia erilaisten harjoitushaasteiden avulla. Ryhmien välillä käytiin lisäksi pienimuotoisia kisoja, joista viimeisimpänä ratkottiin 3A-teknoluokan sumo-mestaruus.

MOK-jakson päätteeksi katsoimme aloitusjakson YLE:n Robomestarit-sarjasta, jossa on mukana myös oman koulumme oppilaita. Jakson lopussa kerätyn palautteen ja itsearvioinnin perusteella monella innostus robotiikkaan ja ohjelmointiin kasvoi ja uusia taitoja näinkin lyhyen jakson kautta opittiin paljon. Lisäksi ainakin ryhmätyö- ja ongelmanratkaisutaidot kehittyivät monella kolmosteknolla yhteisten ponnistusten myötä. Onnistumisen riemua ja ilonkiljahduksia ei myöskään jäänyt puuttumaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Arto Hietapelto
Rajakylän koulu, Oulu

VISIOT VR-ThingLink -projekti Jalavapuiston koulussa Espoossa

HTC Vive oli saapunut ja asennettuna ja päästiin vihdoin tositoimiin. Jalavapuiston koulu pääsi mukaan valtakunnalliseen Visiot-hankkeeseen ja sai sen myötä käyttöönsä VR-välineistöä.  Koulun kaksikielisen opetuksen (englanti) 5K ja 6K -luokkien kanssa on kevään aikana työstetty Eurooppa ja Maailma -projekteja. Oppilaita oli luokilla yhteensä 40. Aikaa oli varattava siihen, että kukin pääsi ensin testaamaan HTC Viveä ja näkemään mistä tässä VR:ssä oikein on kyse. Tähän varattiin aikaa noin 15-20 minuuttia per oppilas. 6K-luokkalaiset valitsivat parinsa kanssa minkä tahansa maailman maan, jota halusivat lähemmin tutkia ja tehdä siitä haluamansa kaltaisen lopputuotoksen.  Tarkoituksena oli tehdä aika perinteinen valtioprojekti sisältöineen (koko, kielet, asukasluku, ilmasto, kasvillisuusalueet jne.) mutta sen lisäksi tutkia omaa valittua kohdetta HTC Vivellä Google Earthin avulla. Ensimmäisellä kerralla Google Earthissä VR-laseilla tehtiin kyseisen ohjelman tutoriaali, jossa oppi liikkumaan Google Earthissä ja käyttämään ohjaimia. Tämän lisäksi sai etsiä haluamiaan kohteita. Suurin osa kävikin etsimässä kotitalonsa ja ihmettelemässä mm. pihalla seisovaa autoa –”Eihän meillä ole tuota ollut enää kahteen vuoteen!”. Jälleen aikaa tarvittiin n. 15-20 minuuttia per oppilas.

Kyseisellä projektilla Jalavapuiston koulun oppilaat osallistuivat Helsingin yliopiston opiskelija Joakim Laine gradutyöhön. Tutkimuksen tavoite oli kerätä kattava aineisto yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa siitä millaisia vaikutuksia ja kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiston ja ohjelmiston soveltaminen osana koulun arkea tuottaa. Tutkimuksessa kerättiin tietoja virtuaaliympäristöissä toimimisen kannalta merkittävistä oppijoiden omaamista taidoista (avaruudellinen hahmotuskyky, kokemuksia tietoteknologian käytöstä, kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiden kanssa), tottumuksista opiskelun kulun suhteen (ns. tyypillinen oppitunti), ennakkokäsityksistä virtuaalitodellisuutta kohtaan sekä virtuaalitodellisuuslaitteiden käyttökokemuksista. Tutkimuksen kokeilut tehtiin ympäristöopin oppiaineen kontekstissa, jolloin tietoa kerättiin myös seuraavista teemoista:

  • oppilaiden kokemukset karttojen käyttäjinä
  • kokemuksia matkailuhistoriasta
  • oppilaiden minäpystyvyys uskomuksista niin virtuaalitodellisuuslaitteiston käytössä kuin kartanlukutaitoja koskien
  • oppilaiden mielikuvista opiskeltavaa maanosaa koskien
  • käsityksistä planetaarisista ilmiöistä

Aika pian projektin aikana kävi selväksi se, että suurin haaste projektissa on se, millä taataan oppilaille tarpeeksi aikaa VR-lasien kanssa. Vaikka käyttöön otettiin välitunnit, koulua edeltävät tunnit ja koulupäivän jälkeinen iltapäiväaika, niin melkoista organisoimista vaati silti saada kaikille riittävä aika. Varsinainen työ, kun alkoi vasta siinä vaiheessa, kun kokeilut lasien kanssa oli tehty. Oppilaiden piti parinsa kanssa tutustua Google Earthissä valitsemaansa maahan ja kummankin valita sieltä joku kohde, jonka haluaisi kyseisestä maasta esitellä muille, oli se sitten kaunein tai kamalin, suurin tai pelottavin. tai jotain ihan muuta. Tästä kohteesta otettiin sitten 360-kuva käyttäen apuna istreetview.com -ohjelmaa. Nämä kuvat kerättiin sitten yhteen maailmankartalle ThingLinkin avulla.

istreetview.com -ohjelmassa tulee ensimmäisellä kerralla koneelle ladata Street view downloader. Sitten istreetview.comissa etsitään haluttu kohde ja kun se on löydetty painetaan nappia ”clic to copy the panorama id”. Tämän jälkeen Street view Downloaderissa kopioidaan kyseinen osoite viivalle (Ctrl+V) ja valitaan kohde, johon kuva halutaan tallentaa. Tämän jälkeen painetaan Download nappia. Suurimmalla tarkkuudella tallennetut kuvat ovat kuitenkin liian suuria vietäväksi suoraan ThingLink-ohjelmaan ja ne piti kaikki konvertoida pienemmäksi, joten suosittelen valitsemaan hieman pienemmän kuvakoon. Thinglinkissä maksimi resoluutio kuvalle on 8192 x 4096 pikseliä. Kuvan nimi kannattaa käydä vaihtamassa tallennetussa kansiossa, jotta voi tallentaa seuraavan kuvan.

Projektin aikana on testailtu myös kaikenlaisia alle 50 euron VR-laseja, jotka mahdollistavat useamman oppilaan työskentelyn samanaikaisesti. Moni oppilas koki kuitenkin huonoa oloa tai päänsärkyä juuri näitä halvempia laseja käytettäessä. Näitä laseja on kuitenkin tarkoitus hyödyntää jälleen valmista maailmankarttaa katsottaessa.

Thinglink kartan kasaamisessa kompastuin kaikkiin mahdollisiin sudenkuoppiin. Ensi kerralla pystyn ne jo välttämään. Ensimmäinen ongelma oli se, että 360-kuvat olivat liian suuria ladattavaksi ThingLinkkiin. Pienensin kaikki kuvat (https://image.online-convert.com/).  Tämän jälkeen olisin halunnut laittaa oppilaiden 360-kuvat litteään maailmankarttaan. 360-kuvat eivät kuitenkaan avaudu litteästä kuvasta VR-laseilla, joten mistä saada 360-kuva maapallosta? Lopulta printtasin A3-kuvan maailman kartasta. Tein paperilla tötterön, jonka sisälle asettelin kartan ja otin 360-kameralla siitä kuvan. Tarkkuus ei ole haluamaani tasoa ja kuvassa näkyy tietysti käteni ja kamera ja ylhäältä valoilmiö, mutta muutakaan en keksinyt. Seuraavaksi taistelin 360-kuvien upotuksen kanssa. Laitoin kuvat upotuksina, mutta jotta kuvan sai toimimaan haluamallaan tavalla, piti hyödyntää 360-editorin Tour-ominaisuutta ja kuvan osoitetta linkkinä. Jokaiseen kuvaan piti lisäksi lisätä linkki takaisin maailmankarttaan. Oppilaat nauhoittivat jokainen pienen äänitteen lisättäväksi kuvaansa. Näissäkin tiedostomuoto oli väärä ja ne piti muuttaa MP3-muotoon.

6K-luokan oppilaiden tuotoksina valmistui lopulta Keynote-esityksiä, word-dokumentteja ja videoita. Useassa videossa oli lisäksi hyödynnetty Green Screen -tekniikkaa. Ohessa linkkejä oppilaiden töihin sekä valmis maailmankartta katsottavaksi vaikka VR-laseilla. Kuuloke-kuvan takaa löytyy lyhyt äänite kohteesta ja taivaan i-kirjaimesta pääsee aina takaisin maailmankartalle.

Lyhytlinkki maailmankarttaan:  https://goo.gl/oQyjWu

Pohjois-Korea https://goog.gl/atky8b

Australia https://goog.gl/5tWLMY

Japani https://goog.gl/UpVzme

Kuuba https://goog.gl/E1hXhC

Tansania https://goog.gl/guEafs

Enjoy!

Anu Kahri

Jalavapuiston koulu, Espoo

  1. Viitosten Eurooppa-projekti noudatti hyvin pitkälle samaa kaavaa. Oppilailla oli kuitenkin muiden asioiden lisäksi otettava huomioon budjetti, jonka sai arpomalla. Kartta on vielä kasaamatta….

Käsityön yhteinen projekti Merenkurkun koulussa

 

Koulumme seitsemäsluokkalaiset suunnittelivat ja toteuttivat käsitöissä micro:bittiä hyödyntävän tuotteen tai asusteen.  Micro:bit ohjelmoitiin teknisen työn luokassa ja tuotteet valmistettiin tekstiilityön luokassa.

 

 

 

Projektin alussa oppilaille esiteltiin micro:bit ja sen mahdollisuuksia. Oppilaat saivat harjoitella micro:bitin ohjelmoimista ja jokainen ohjelmoi micro:bittiin oman suunnittelemansa toiminnon. Tuotteen suunnittelu aloitettiin miettimällä ryhmissä turvallisuuteen liittyviä asioita: mikä lisää turvallisuutta ja millaisia tuotteita tarvittaisiin turvallisuutta edistämään. Ryhmät valitsivat ideoistaan yhden, johon parhaiten pystyi yhdistämään käytettävissä olevat materiaalit ja micro:bitin toiminnan. Ideasta tehtiin suunnitelma ja esitettiin muille.

 

Tämän jälkeen oppilaat saivat suunnitella oman tuotteensa, jota sitten lähdettiin toteuttamaan ommellen, neuloen, virkaten tai huovuttaen.

 

 

Tuloksena oli muun muassa rannekkeita, pipoja, kaulahuiveja ja pääpantoja.

 

 

Kati Haapaniemi ja Esa Hocksell,

7. luokat, Merenkurkun koulu, Vaasa