Teknologiaa ja tekoälyä varhaiskasvatuksen silmin

Miksi varhaiskasvatuksessa tulee pohtia tekoälyä ja teknologiaa? Mitä arvoa sellaisen tutkimisella on, mitä käytetään vain vähän menetelmänä tai oppimisen kohteena? Usein käyttö perustuu liikaa yksittäisen työntekijän kiinnostukseen. Varhaiskasvatus perustuu lapsen maailman tutkimiselle: leikkien, ihmetellen ja liikkuen. Lasten leikit sisältävät heidän ajatuksiaan ja tulkintaa ympäröivästä maailmasta. Teknologian teemat liittyvät usein lasten pelimaailmaan ja fantasiahahmoihin. Arkea helpottavat teknologiset ilmiöt ovat myös läsnä, mutta niitä ei välttämättä ole totuttu ihmettelemään ja tutkimaan. Ongelman tässä luo se, että toinen liittyy vahvasti tarinankerrontaan ja toinen todellisuuteen. Monilukutaidon yksi tärkeä sisältöalue on tutkia, mikä on totta ja mikä on tarua sekä kykyä erottaa ne toisistaan. Tällä hetkellä tekoälyn avulla voidaan luoda vahvasti totuudelta vaikuttavaa sisältöä. Jo se, että lasten kanssa tutkitaan ja tuotetaan muokattua visuaalista materiaalia, auttaa heitä myöhemmin suhtautumaan kriittisemmin netissä vastaan tuleviin kuviin ja videoihin. 

Lasten medialukutaitojen kehittäminen antaa heille valmiuksia vastuulliseen median käyttöön. Se että, tutkii kriittisesti esim. sosiaalisen median sisältöä, on tärkeä kansalaistaito. Tässä tekoäly näkyy mm. siinä millaisia sisältöjä meille tarjotaan erilaisten hakukoneiden välityksellä. Mainokset pyrkivät muokkaamaan meidän kulutustamme. Niiden avulla houkutellaan ostamaan usein tavaroita, joita emme tarvitse. 

Voidaan toki pohtia tarvitseeko näin isoja ja abstrakteja asioita pohtia lasten kanssa. Leikin kautta lapset kuitenkin itse jo pohtivat näitä teemoja. Varhaiskasvatuksen henkilökunta tuo leikkiin sisältöä auttamalla käsittelemään edellä mainittuja teemoja leikin kautta: Voimme luoda uutishuoneen, tehdä omaa sanomalehteä, luoda omia pelimaailmoja yms. Toiminnassa korostuu digitaalisten välineiden rinnalla vahvasti rakentelu ja tutkiminen. Pahvilaatikko on tässä puuhassa keskeinen apuväline. Televisio / tietokone voidaan valmistaa itse ja samalla voidaan tutkia mitä toimintoja siinä on. 

Suuri haaste digiturvataitojen näkökulmasta on pienten lasten pelaaminen ja sosiaalisen median kuluttaminen. Tämän asian tiedostaminen ja tiivis yhteistyö perheiden kanssa on tärkeää. Digitaalinen pelimaailma on sekä houkutteleva että koukuttava. Lapset kohtaavat paljon sellaista, jota heillä ei ole vielä valmiuksia ymmärtää. Väkivaltainen sisältö on yhtä aikaa kiinnostavaa ja pelottavaa. Tämä näkyy ryhmissä sekä vaikeutena rentoutua että leikkien sisältöjen korostuvana väkivaltaisuutena. Vanhemmat kertovat, että nukahtaminen ja rauhoittuminen on haastavaa. 

Usein keskustelun ulkopuolelle jää kaikki se hyvä mitä teknologia tuo lisää oppimisympäristöihin. Varhaiskasvatus voi esimerkiksi osallistua etänä erilaisille opastuksille ja ohjatuille tuokioille. Karttasovellukset mahdollistavat maailman ympäri matkailun. On tärkeää, että lapset saatetaan sellaisten ilmiöiden lähelle, jotka ovat jokapäiväisiä aikuisten maailmassa. Tässä tehtävässä isoksi haasteeksi tulee varhaiskasvatuksen ammattilaisten kouluttaminen ja kiinnostuminen teknologiaa kohtaan. Monella tavalla lapset ovat diginatiiveja enemmän kuin aikuiset, mutta kasvattajat eivät voi väistää kasvatusvastuutaan. Meidän tulee perehtyä tekoälyyn ja  teknologiaan varhaiskasvatuksen kontekstissa ja pohtia kuinka ohjaamme lapset luottavaisin mielin ja turvallisesti tulevaisuuden maailmaa kohti.

Kirjoitus ja kuvat: Kati Heinonen & Tuulia Lyytikäinen, varhaiskasvatus, Lohja

Miksi ja miten tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen?

Lasten luomia kuvia tekoälyä hyödyntävällä Draw things -sovelluksella tehtyn: Lähde Draw things

Miksi tekoälyä? Perustelu lapsille ja aikuisille 

Tekoäly on hyvin ajankohtainen aihe.  Se on suurelle yleisölle uusi ilmiö, josta tietoa on verrattain vähän. Julkisuudessa aihe on vuosien 2022 – 2023 aikana esiintynyt toistuvasti, välillä lähes päivittäin. Tekoäly näyttäytyy monille pelottavana asiana. Muuttaako se opiskelua ja oppimista? Viekö se työpaikat? Ja jopa, valloittaako tekoäly maailman? Avaamalla asiaa lapsille ja aikuiselle annetaan välineitä hahmottaa, mitä mahdollisuuksia aiheessa on ja mistä ilmiöistä ja aiheen piirteistä on syytä olla huolissaan tai mitä tulisi tietoisesti pohtia. 

Tiesitkö, että tekoäly on jo monessa arjen toiminnassa mukana? Tänäänkin se on tehnyt puolestasi monia päätöksiä käyttäessäsi somea ja erilaisia teknisiä laitteita ja liikkuessasi erilaisissa ympäristöissä. Ymmärrämmekö, missä ja miten tekoäly toimii ja olisiko syytä ymmärtää? 

Teollinen murros on muuttanut työn luonnetta aikaisemminkin kautta historian. Se ei vie työtä, mutta pakottaa muutokseen. Muutos on vääjäämätön. Tekoälyn mahdollisuudet vapauttavat ihmistä toimimaan sellaisessa, mihin kone ei kykene. Näin kehitys on toiminut koko ihmiskunnan historian ajan. Tekoälyn käyttäminen sellaiseen, jossa ihminen häviää sille, on perusteltua.  

Kysyimme tekoäly ChatGPT:ltä miksi tekoälystä on syytä opettaa oppilailta. Tekoälyn mukaan on syytä uskoa, että tekoälyn käyttö on tärkeä taito tulevaisuudessa. Se on väistämättömän keskeinen osa monia aloja, kuten teknologiaa, liiketoimintaa ja tiedettä. Ohjelma arvioi itsekriittisesti, että tekoälyn opiskelu rohkaisee oppilaita ajattelemaan kriittisesti ja luovasti, mikä on tärkeää kaikilla elämän aloilla. 

Tapoja avata asiaa lapsille ja aikuisille 

Tekoälyn pyöriminen julkisuudessa tarjoaa luontevan tavan nostaa tekoälyn aiheena keskusteluun luokkahuoneessa tai varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä. Myös arjessa vastaan tulevat käytännön kokemukset ja ilmiöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tutustua aiheeseen oppilaiden kanssa tai varhaiskasvatuksessa.  

Tekoälyyn kannattaa tutustua ennakkoluulottomasti. Toimintalogiikkaa on hyvä avata ikätasolle sopivasti: AI for Oceans –sovelluksella kokeiltu roskien lajittelua varhaiskasvatuksessa. Kokeiluissa päiväkotiryhmässä on juteltu, kuinka tekoäly tekee virheitä ja siitä, miksi näin tapahtuu. Yhdessä on yritetty opettaa tekoälyä tarkemmaksi ja pohdittu mitä eläimille tapahtuisi, jos tällainen robotti olisi meressä oikeasti. Varhaiskasvatuksessa sekä ala- ja yläkoulussa on kokeiltu ChatGPT:llä tekstin tuottamista tekoälyn avulla.  Quick, Drawilla oppilaiden kanssa – AI –lähtöisesti voi lähestyä jo nyt monella tavalla. Käytännön kokeilut AI –pohjaisen kuvatunnistuksen, tekstintuotottamisen, musiikin teon tai kuvataiteen kautta opettavat itse aiheitta ja käynnistävät pohdinnat tekoälyn etiikasta. 

Tekoälyn taustalla onkin olennaista tutkia algoritmien suunnitteluun liittyvän logiikan lisäksi eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Tekoälyllä ei ole itsenäisesti kykyä eettis- moraaliseen pohdintaan tai moraalisesti kestävään päätöksentekoon. Se on suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessakin ihmisen tehtävä. Inhimillisyys on piirre, joka tekee ihmisestä monessa suhteessa korvaamattoman. 

Artikkelin laatijana perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opettajia: Akseli Heikkilä, Lauri Nurmivuori, Anna-Maria Palsamäki, Timo Pietiläinen 

Ylikylän peruskoulun maker-toiminta käynnistyi!

”Än, yy, tee, nyt!” hihkaisee 8-luokkalainen päästäessään irti ramppia nyt jo hurjaa vauhtia alas viilettävästä mäkiautosta. Muut ryhmäläiset kannustavat ympärillä, kun lego-palikoista rakennettu ajoneuvo kurvaa ruokalan lattialla pöytien ja tuolien väliin raivatulla ajoväylällä. Auto kulkee sulavasti lattian halki ja törmää sitten liikuntasalin seinään. ”Huh, onneksi oli puskuri!”

Mistä on kyse? No 8-luokan maker-valinnaisesta tietysti! Ylikylän peruskoulun maker-toiminta sai alkunsa jo uuden koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa, kun koulun henkilökunta pääsi tutustumaan erilaisiin makerspace-tiloihin ja -ratkaisuihin niin meillä Rovaniemellä kuin Oulussa. Vauhtia toimintaan haettiin osallistumalla Innokkaan Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeeseen, jonka myötä koulun maker-toiminta on rakentunut nykyiseen malliinsa. Hankkeessa kevään 2022 aikana hankitut työskentelyvälineet ja -materiaalit täydensivät uuden koulun olemassa olevaa laitteistoa ja maker-toiminnan rakentaminen kouluun aloitettiin syksyllä yläkoulun valinnaisena oppiaineena. 8-luokkalaiset oppilaat pääsivät paitsi vaikuttamaan valinnaisen oppiaineen sisältöihin, myös suunnittelemaan ja kehittämään koulun maker-toimintaa yhdessä opettajan kanssa. Tätä kehitystyötä jatketaan edelleen lukuvuoden loppuun ja mukaan toimintaan ovat päässeet myös 6-luokkalaiset oman valinnaisen kurssinsa myötä.

Avainsanana osallistaminen

Maker-toiminnan kehittäminen Ylikylän peruskouluun yhdessä oppilaiden kanssa on ollut se tärkein ja ensimmäinen vaihe. Oppilaiden osallisuus on ollut koko ajan toiminnan keskiössä; rakennamme koulumme maker-kulttuuria vuorovaikutuksessa ja toisiltamme oppien. Kun toimintaan sopivat tilat löytyivät ja uusia materiaaleja otettiin oppilaiden kanssa haltuun monipuolisissa ja innostavissa projekteissa, oli aika ryhtyä jalkauttamaan maker-toimintaa koko kouluun. Oppilaat pääsivät esittelemään toimintaa tulevien 8-luokkalaisten valinnaisesittelyillassa ja jännitys oli käsin kosketeltavaa.

Koska uusien asioiden oppiminen käy mielestämme parhaiten käytännön kokeilun kautta, on Ylikylän peruskoulussa myös henkilökunnalle järjestetty useita toiminnallisia mahdollisuuksia tutustua maker-toimintaan ja sen välineistöön. Näin henkilökunta saadaan innostumaan uudesta toiminnasta ja sitoutumaan sen jalkauttamiseen. Järjestimme esimerkiksi koulutuksen Sphero- ja Lego Spike -robotiikkavälineiden käytöstä ilon ja leikin avulla. Käytimme muutaman ys-tunnin robottien kanssa puuhailuun. Vertaistuki, yhdessä kokeileminen, rakentaminen, uuden oppiminen ja hieman oman mukavuusalueenkin ulkopuolelle meneminen sujui pikku porukoissa innokkaasti ja hyvällä meiningillä. Samalla jokainen sai tunteen, että robottien kanssa puuhailu on helppoa ja sitä voi vaivattomasti viedä omaan luokkaan. ”Tämähän sujuu – kuin leikki!”

Uusi opittu asia pääsi pian kertautumaan henkilökunnan pikkujouluissa, kun järjestimme leikkimuotoiset Sphero-kisat. Rakensimme etukäteen samanlaiset ajoradat neljälle joukkueelle. Kilpailu tapahtui viestinä – jokaisen joukkueen jäsenen piti kuljettaa Sphero läpi sokkeloradan takaisin lähtöpisteeseen. Kaikki tämä tietysti tapahtui discopallon värivalojen loisteessa. Innokas kannustaminen ja naurunremakka kaikui kilpailun ajan. Ja voitosta tietysti taisteltiin.

Mitä seuraavaksi?

Näin alkukeväästä on mukava todeta, että koulumme on ottanut maker-toiminnan innolla vastaan. Valinnaisryhmien positiivista viestiä on rummutettu oppilaiden keskuudessa ja opettajat ovat jo ryhtyneet soveltamaan oppimiaan taitoja omien oppilaidensa kanssa. Tästä on hyvä jatkaa!

Seuraavina toimenpiteinä on kehittää toimintaa edelleen oppilailta ja henkilökunnalta saadun kokemuksen ja palautteen kautta. Maker-toiminta jatkuu yläkoulun puolella meneillään olevan valinnaisen merkeissä ja uusi valinnaisryhmä aloittaa syksyllä. Yhteisissä keskusteluissa on jo pyöritelty ajatuksia tutor-toiminnasta, peda-kahviloista sekä maker-toiminnan sijoittamisesta osaksi koulun tvt-strategiaa. Tärkeintä on rakentaa kouluumme kestävä maker-kulttuuri, joka tukee oppilaan aktiivista roolia omaa toimijuuttaan kehittävä yksilönä, joka rakentaa tietoa tutkien, kokeillen ja jakaen tietoa muiden kanssa.

Innokkain terveisin,

Ylikylän peruskoulun hanketiimi

Miten ihmeessä tekoälyä voi hyödyntää eri-ikäisten lasten kanssa? Kohtaamisia ChatGPT:n kanssa

Lähde: Pixabay

Olipa kerran kaunis sydäntalven päivä Opetusmaailman valtakunnassa. Kolme iloista matkaajaa tapasivat toisensa Teknologiatiellä. Yksi matkaajista oli tullut iloisesti rallatellen Varhaiskasvatus-kylästä, toinen kulkija saapui reppu selässään Alakoulu-kylästä ja kolmas maantien tallaaja saapui kylästä nimeltä Yläkoulu. Matkaajat istahtivat syömään eväitä tien varteen keskustellen kylien kuulumisista sekä valtakuntaa vavisuttavasta uudesta velhosta, jota kuulemma Tekoäly ChatGPT:ksi kutsuttiin.

Kesken eväitten napostelun lähestyi tietä pitkin sähköisen näköinen pilvi. Pilven saavuttaessa puun alla lekottelevat seikkailijat ilmiintyi kulkijoiden seuraan ykkösten ja nollien saattelemana päivän kuuma puheenaihe; Velho ChatGPT.

Lähde: Pixabay

-Oi te reaalimaailman matkaajat! Päästäksenne jatkamaan matkaa Teknologiatiellä, teidän pitää esittää minulle kolme viisasta kysymystä, sanoi ChatGPT nollien ja ykkösten saartaessa kulkijat hieman uhkaavasti.
Hieman hämmentyneinä, mutta uteliaisuudesta kihisten matkaajat löivät viisaat päänsä yhteen.
-Miten pienten lasten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi varhaiskasvatuskyläläinen.
Velho ei ollut kysymyksestä moksiskaan, vaan vastasi enempää miettimättä:

”Pienet lapset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia leluja, kuten älykkäitä robotteja tai älykkäitä leluautoja, jotka reagoivat eri tavalla lapsen toimintaan.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten lukemisesta, kirjoittamisesta tai matematiikasta.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääniassistentteja, kuten Amazon Echo tai Google Home, kysyäkseen kysymyksiä tai pyytääkseen musiikkia soitettavaksi.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että lapset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään.”

-Miten alakoululaisten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi puolestaan alakoululaiskyläläinen.
Hymähtäen ChatGPT vastasi:

”Alakoululaiset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten lukemisesta, kirjoittamisesta, matematiikasta tai tieteestä.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääni- ja kuvahakuja, kuten Google Tietokonekuvahaku, etsiäkseen tietoa eri aiheista esim. tieteellisistä kokeista, historiasta ja kulttuurista.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääniassistentteja, kuten Amazon Echo tai Google Home, kysyäkseen kysymyksiä tai pyytääkseen musiikkia soitettavaksi.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia kirjoitus- ja puheentunnistustyökaluja, kuten Grammarly tai Dragon dictation, parantaakseen kirjoitustaitonsa ja puheentunnistustaitonsa.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että alakoululaiset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään. Lisäksi on tärkeää, että lapset oppivat kriittistä ajattelua, jotta he pystyvät arvioimaan luotettavuutta ja tarkkuutta tekoälyn tarjoamasta tiedosta.”

-Miten yläkoululaisten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi puolestaan yläkoulukyläläinen.
Hieman itsensä toistoon jo kyllästyneenä velho vastasi vikkelään:

”Yläkoululaiset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja kielistä.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia tietokantoja ja hakukoneita, kuten Google Scholar, etsiäkseen tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääni- ja kuvahakuja, kuten Google Tietokonekuvahaku, etsiäkseen tietoa eri aiheista esim. historiasta ja kulttuurista.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia kirjoitus- ja puheentunnistustyökaluja, kuten Grammarly tai Dragon dictation, parantaakseen kirjoitustaitonsa ja puheentunnistustaitonsa.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia analytiikka- ja data visualisaatio työkaluja, kuten Tableau tai Excel, analysoidakseen dataa ja luodakseen infograafisia esityksiä.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että yläkoululaiset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään. Lisäksi on tärkeää, että he oppivat kriittistä ajattelua ja tiedonkäsittelytaitoa, jotta he pystyvät arvioimaan luotettavuutta ja tarkkuutta tekoälyn tarjoamasta tiedosta ja hallitsemaan tekoälyn tarjoamia työkaluja.”

Kun matkaajat olivat kysyneet kolme kysymystään ja saaneet kolme vastausta, he tuijottivat Tekoäly ChatGPT:tä. Velho oli vastannut kaikkiin kysymyksiin järkevästi, teknisesti samalla tavalla ja sisällöltään laajentaen vastauksiaan kysymyksen ikäryhmää vastaavaksi. Mistä kaikesta Tekoäly poimi ja sai tietonsa? Kenen mielipiteitä tekoäly esittelee? Tunnistimme myös hieman sukupuolidiskursiivisia mainintoja, kun tekoäly kertoi pienten lasten voivan käyttää leluautoja. Onko Tekoäly miesoletettu?

-Hyvästi, Tekoäly sanoi.
Näiden sanojen myötä velho poistui paikalta ykkösten ja nollien saattelemana.

Kolme matkaaja jäivät pakkaamaan reppuja ja pohtimaan kohtaamista. Hieman skeptisesti he pohtivat, miksi Tekoäly kertoi tiettyjen sovellusten olevan hyviä? Miksi juuri nämä ovat nousseet Tekoälyn sovellussuosituksiin? Kilahtiko jonkun kirstuun euroja/puntia/dollareita/jenejä? Koska kriittisyys oli hyve matkaajien mielestä, he myös keskustelivat, että olihan tekoälyn tekstissä myös kirjoitusvirheitä. Suomen kielen yhdyssanat näyttivät olevan myös tekoälylle haastavia. Kenties tämä pieni hyperkriittisyys saattoi myös johtua vähän pelonsekaisesta ajatuksesta, että mihin oppiminen, opattajuus ja tiedon luova tuottaminen on menossa. Päihittääkö Tekoäly eri-ikäisten oppijoiden pedagogiset ratkaisut luomalla valmiita toimintamalleja opettajille?

Kun viimeinenkin leivänmurunen oli syöty ja reput pakattu, ystävykset hyvästelivät toisensa. Kaikki lupasivat tahoillaan pitää silmällä Velho ChatGPT:tä ja hänen jatkuvasti lisääntyviä samanhenkisiä seuralaisiaan. Aktiivisen silmällä pidon avulla kaverukset kokivat mahdollistuvan, että ChatGPT:n hyödyt (ja haitat) saavuttaisivat kaikkien kolmen kylän asukkaat mukavimmalla mahdollisella tavalla.
Sitä jäämme mielenkiinnolla odottamaan.

Sen pituinen se.

Velhon kanssa Teknologiatien varressa keskustelivat
Miia Hast, teknisen työn lehtori, Rovaniemi
Veli-Matti Oinas, matemaattisten aineiden lehtori, Rovaniemi
Päivi Pihlaja, varhaiskasvatuksen TVT-suunnittelija, Rovaniemi

Digitala tryck i Näs skola

Projektet Innovativa skolan fungerar i Näs skola handlar mycket om den digitala skäraren. Vårt första mål var att få med hela kollegiet i att använda skäraren. Utvecklingsteamet på skolan inledde projektet i våras med att dra en fortbildning för hela personalen, även för elevassistenterna. Vi ville mycket gärna ha med elevassistenterna i arbetet eftersom de ofta är med på de praktiska lektionerna då skäraren högst sannolikt används. Vi hade alltså en hel eftermiddag då alla i personalen skulle designa en egen produkt. Resultatet blev t-skjortor av alla de slag, väskor, en bricka och en sopborste.

Från hösten var målet att alla elever från åk 4-6 skulle börja bekanta sig med skäraren. I åk 4 är läraren med eleven och hjälper med jobbet vid datorn. Trycken i åk 4 är tänkta att vara enkla, ex ett namn.

Då eleverna blir mera bekanta med skäraren i åk 5-6 är det tänkt att de skall kunna arbeta mera självständigt. I åk 6 klarar eleverna bra av att skapa sitt eget tryck i programmet Silhoutte. Eleverna använder den digitala skäraren också i träslöjd.

Under hösten hade utvecklingsteamet fortbildningar i två närliggande Larsmoskolor. Även under dessa lärarfortbildningar fick deltagarna designa sina egna tryck och överföra trycket till något textilt. 

Johanna Slussnäs och Alex Enkvist, Näs skola

Vuoreksen Innovatiiviset projektit – kompostointia ja joulujuhlan tekniikkaa

Vuoreksen hankkeen lähtökohtana oli osallistaa oppilaat mukaan koulun eri toimintojen toteuttamiseen ja lisätä osallisuutta vastuun kautta. Hankkeen kulmakiviksi muodostuivat kompostointi ja tekniikka. Aiheet ovat kaukana toisistaan, mutta toteutuksessa oppilaiden aktiivinen toimijuus, vastuunkanto ja innovatiivinen ongelman ratkaisu ovat avainasemassa.

Lähdimme liikkeelle maanläheisesti. Perustimme kaksi erilaista kompostia; alakouluun bokashi -kompostin ja yläkoulun luokassa asustaa tunkiolieroja. Näissä lähtökohtana oli kiinnostus kiertotaloudesta ja haave kattopuutarhasta, jonka kasvualustoihin saisimme näin omaa multaa.

Juhlien esitystekniikka tuli hankkeen aiheeksi akuutin tarpeen pohjalta. Joulujuhlasta puuttui esitystekniikan osaamista ja tekijöitä. Tilanne meinasi kriisiytyä, mutta aktiiviset ja innovatiiviset oppilaat pelastivat tilanteen. Tilanteen pelastaneet oppilaat ovat jo kouluttamassa lisää osaajia av-tiimiin.

Hankkeen tavoite Vuoreksen koulussa on rakentaa toimintakulttuuria, jossa oppilaat ovat avainasemassa toimintatapojen ylläpitämisessä. Koulumme on iso ja vaihtuvuus opettajissa on suurta, mistä seuraa ongelmia käytänteiden siirtymisestä seuraavalle lukuvuodelle. Oppilaat kuitenkin pysyvät koululla, joten heidän välityksellään käytänteet siirtyvät luontevasti. Samalla oppilaiden aktiivinen toimijuus lisääntyy ja oppilaat kokevat olevansa merkittävä osa koulun toimintakulttuuria.

Tästä se koulu alkaa

Järnefeltin yhtenäiskoulu valmistautuu joululomille lähtöön. Joulujuhlat on juhlittu jo toiseksi viimeisenä päivänä ja viimeinen päivä kuljetaan toimintapisteiltä toiselle, tai vietetään luokkien omia pikkujouluja. Hanketyöryhmämme sen sijaan istahti kirjoittamaan blogia, jonka julkaisu meinasi unohtua kaikessa hulinassa. 

Kulunut lukukausi on ollut kiireistäkin kiireisempi; yhtenäiskoulumme Lohjan Virkkalassa nimittäin avasi ovensa ensimmäistä kertaa elokuussa 2022. Uuden koulun myötä Järnefeltin koulu (luokat 7.-9.), Rauhalan koulu (eskari-6 lk.) ja Maksjoen koulu (luokat 1.-3.) yhdistyivät ja muuttivat saman katon alle. Tai siis lähes kaikki muuttivat – yksi koulun siivistä ei harmiksemme valmistunut ajoissa ja osa opettajistamme opetti vielä syyslomaan saakka alaluokkien vanhoissa tiloissa vanhan tekniikan turvin.

Uuteen koulurakennukseen muuttaneet opettajat saivat käyttöönsä Clevertouch-esitystekniikkaa, jota osa oli päässyt kokeilemaan jo parina edeltävänä lukuvuonna omissa luokissaan, ja joka taas toisille oli täysin uutta.  

Heti elokuussa osa uuteen kouluun siirtyneistä opettajista pääsi osallistumaan kaupungin tvt-puolelta tarjottuun koulutushetkeen, jossa Clevertouchin edustaja kävi opastamassa laitteen käyttöä. Tarve toiselle ja jopa kolmannelle koulutuskerralle olisi ollut suuri, mutta ulkopuolisen koulutuksen kustannukset ylittivät kipukynnyksen. Pelkona oli, että hieno laite hienoine ominaisuuksineen jää käyttämättä, jos opettajat eivät saa tarpeeksi aikaa ja opastusta laitteen käyttöön.

Päätimme järjestää koulutuksen sisäisesti heti syysloman jälkeen, kun kaikissa luokkatiloissa olisi vihdoin laitteet asennettuina ja kaikki opettajat olisivat myös vihdoin uusissa tiloissa. Koulun digitutor-opettaja kasasi yhteen opettajia, jotka olivat jo aiemmin käyttäneet Clevertouchia opetuksessaan ja jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, ja jakoi opettajat pienryhmien vetäjiksi omien aineryhmiensä/luokkatasojensa mukaan.

Koulutuksen alustuksena kokoonnuimme yhteen ja kävimme teknisiin ominaisuuksiin liittyviä kysymyksiä yhdessä läpi laitteen tekniseen puoleen enemmän perehtyneen opettajan vetovastuulla. Tämän jälkeen jakaannuttiin ryhmiin. Pieniin ryhmiin jakautumalla opettajilla oli mahdollisuus päästä heti kokeilemaan ominaisuuksia ja pohtia, kuinka taulun ominaisuudet parhaiten vastaisivat oman opetuksen tarpeita. Ryhmältä nousseet kysymykset myös kirjattiin ylös ja osaan pyrittiin vastaamaan pian koulutuksen jälkeen. Ajattelimme vastata muihin kysymyksiin pitämällä pitkin lukuvuotta pieniä muutaman minuutin tietoiskuja Clevertouchin ominaisuuksista koulumme “sisu”-ajalla, eli yhteisissä kokouksissamme.

Kuin tilauksesta laajempaan kertaukseen tarjoutuu mahdollisuus jo tammikuussa, kun osa koulumme opettajista pääsee osallistumaan Clevertouch-verkkokurssille, jonka eräs lohjalainen opettaja on luotsannut Digierko-koulutuksen tuotteena.

Kokemus koulun omasta sisäisestä koulutuksesta oli positiivinen. Tuli jälleen todettua, että yhteistyössä on voimaa ja oman yksikkömme sisältä löytyy taitajia jos minkälaisia. Ajatusten vaihtaminen kollegoiden kesken on myös mitä parhainta työn antia. 

Joulupukille lähetämme toiveen: saisimmeko hektiseen koulun arkeen lisää aikaa samankaltaiseen ajatusten vaihtoon? 

Hyvää joulua ja innokasta uutta vuotta kaikille toivottavat Järnefeltin yhtenäiskoulun hanketiimin Petra ja Marko.

Tasavertaiset digitaidot kaikille – Sunan koulun digiportaita rakentamassa

Sunan koulun syksy on ollut yhtä hurlumheitä, joten emme ole pystyneet olemaan ihan niin Innokkaita, kuin olisimme toivoneet. Olemme hyödyntäneet aikamme kuitenkin tehokkaasti ja digiportaiden ensimmäinen versio on valmis ja testauksessa.

Tavoitteenamme tässä projektissa on ollut se, että jokainen koulumme oppilas saa tasavertaisesti digitaito-opetusta riippumatta siitä kuinka innostunut/taitava digiosaaja oma opettaja on. Ratkaisuna tähän pulmaan, päätimme digitalisoida ja päivittää jo olemassa olevat digiportaamme. Digitalisointi mahdollistaa myös sen, että opettaja löytää portaiden kautta myös valmiita materiaaleja, tukea ja ideoita tuntien ja sisältöjen toteuttamiseen. Uusien portaiden avulla tarjotaan siis avaimet käteen ratkaisu digitaitojen opettamiseen. Näin kynnys madaltuu ja opetus monipuolistuu sekä tasavertaistuu. Päivittäminen oli myös tarpeen, koska vanhat kriteerit eivät olleet käsi kädessä OPSin tavoitteiden kanssa.

Halusimme tuoda selkeämmin esille digitaitojen opetuksen tavoitteet myös oppilaille. Siihen ratkaisuna päätimme toteuttaa digibingon. Ideana bingossa on se, että kun oppilas on harjoitellut jotakin digitaitoa, hän saa laittaa digibingoonsa merkinnän. Näin oppilaskin konkreettisesti näkee, että on tullut harjoiteltua tiettyjä taitoja. Tässä konkretisoituu se, että oppilas näkee digilaitteet myös työvälineenä eikä vain hupilaitteina. Bingot ovat tällä hetkellä raakaversiot ja tehty Google Docsilla, mutta unelmana olisi tehdä niistä myös visuaalisesti näyttävät.

Raakaversion testaajina toimivat tällä hetkellä koulumme 4. luokka, 6. luokka sekä 1.-2. luokkien pienryhmä. Tammikuussa saamme palautetta testaajilta. Muokkaamme bingoa ja portaita sitten sen mukaan. Keväällä olisi tarkoitus myös esitellä portaat koko henkilökunnalle ja valmistaa heidät aloittamaan bingon käyttö syksyllä 2023.

Ohjelmointi on ollut koulussamme erityisen retuperällä ja nyt Innokkaan avulla olemme pystyneet hankkimaan kauan hankintalistalla olleet blue botit ja micro bitit. Tarkoitus olisi perehdyttää opettajat ohjelmoinnin saloihin keväällä järjestettävissä lyhyissä koulutuspajoissa. Tavoite on saada oppilaat ohjelmointipolulle jo ykköseltä alkaen, jotta koulussa olevat legorobotit saadaan myös kunnolla käyttöön.

Innokkaana kevättä kohden!

Anni, Tanja ja muu Sunan digiväki

Kohti uutta koulua – kuulumisia Riistavedeltä

Riistaveden alueella on toiminut kolme kouluyksikköä: Riistaveden koulu (yläkoulu), Melalahden koulu (alakoulu) ja Vehkalammin koulu (alakoulu). Vuonna 2013 koulut yhdistettiin hallinnollisesti ja elokuussa 2021 nimi vaihtui virallisesti Riistaveden yhtenäiskouluksi. Entinen Riistaveden koulu ja Melalahden koulu yhdistyivät samaksi kampukseksi vuonna 2018, jolloin koulun pihaan pystytettiin viipalerakennus. Vehkalammin yksikkö toimii omassa rakennuksessaan noin kymmenen kilometrin päässä Riistaveden kampuksesta. Tällä hetkellä odotamme uuden koulun, Riistaveden monitoimirakennuksen valmistumista Riistaveden kampuksen tontille. 

Tavoitteenamme on ollut luoda uuteen koulurakennukseen ja koko yhtenäiskouluun toimivia käytänteitä, jotka tukevat jokapäiväisen opetustyön lisäksi digitaitojen monipuolista oppimista. Näitä käytänteitä ovat yhteisopettajuus ja oppilasagenttien eli meillä “digiagenttien” toiminta.  

Rehtori tukee yhteisopettajuuden kehittämistä koulussamme vahvasti ja kaikissa yksiköissämme lukujärjestykseen on tälle lukuvuodelle varattu keskiviikkoaamut opepareille ja tiimityöskentelylle. Alkusyksyn ajan olemme tehneet yhteissuunnittelua ja yhteisopettajuuskokeiluja. Opeparit muodostuvat alakoululla peräkkäisten vuosiluokkien opettajista ja yläkoululla kiinteästi toimivat opeparit ovat rinnakkaisluokkien luokanvalvojia. Yläkoulumme on pieni ja pääsääntöisesti oppiainetta kohtaan on yksi opettaja, lisäksi meillä on useita vain yksittäisiä päiviä koulullamme opettavia opettajia. Tämä asettaa haastetta opeparityöskentelyyn. Tulevan talven ja kevään aikana tavoitteena on hyödyntää Kuopion digitaitokalenteria, kun digitaitojen oppiminen otetaan mukaan opeparityöskentelyyn. Työskentelymallia on tarkoitus arvioida tiimeissä jouluna ja keväällä ja samalla vaihtaa ideoita ja hyviä käytänteitä tiimin kesken. 

Agenttitoiminnan käynnistäminen ja toteutus 

Vehkalammin yksikössä digiagenttitoiminta on järjestetty 5-6.-yhdysluokan opettajan toimesta, joka kouluttaa 4.luokan oppilaista digiagentteja teknologian tunnilla. Koulussa on 1.luokka, 2.luokka, sekä 3-4.-yhdysluokka ja 5-6.-yhdysluokka. Näin ollen: 

• 4. luokan oppilaista tulee luonnollisesti “lähiagentteja” 3.luokkalaisille. 
• 5-6.luokassa 5.luokan oppilaat ovat “lähiagentteja” 6.luokkalaisille (agentit koulutettu viime vuonna). 
• Lisäksi agentteja on varattavissa 1. ja 2. -luokkiin. Varaukset tehdään tarpeen mukaan perjantaisin henkilökuntapalaverin yhteydessä. 

Riistaveden kampuksella alakoulun digiagentit koostuvat 5. ja 6. luokkien oppilaista. 5. luokkalaiset saavat alkukoulutuksen syksyisin agenttiopettajan toimesta.  Digiagentteja voi varata sähköisen varausjärjestelmän kautta.  Yläkoulun toimintaa vasta aloitellaan ja tänä vuonna 7. luokkalaisista koostuvat agentit opastavat alkuun opettajia. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli ja laatia toimintaa ohjaava vuosikello. 

Syksyn digiagenttitoiminta lähti Riistaveden yksikössä käyntiin hieman yskähdellen, sillä koronavuosien jälkeen yhdessä työskentely ja digiagenttien varaaminen tuntui opettajista vieraalta. Yläkouluun siirtyneet agentit kokivat motivaation puutetta ja osa lopettikin agenttitoiminnan. Pikkuhiljaa olemme kuitenkin päässeet vauhtiin ja digiagenteille on alkanut tulla varauksia. Tänä syksynä olemme rekrytoineet 5.luokkalaisista uusia agentteja ja pitäneet kaikille agenteille peruskoulutuksen, jossa käytiin läpi digiagenttitoiminnan periaatteita. Lisäksi alakoulun digiagentit ovat päässeet auttamaan pienempiä oppilaita tietokoneelle kirjautumisessa ja tekstinkäsittelytaidoissa. Alle kokosimme muutamien digiagenttien kommentteja siitä, mitä he ovat tehneet ja miltä digiagenttina toimiminen tuntuu. 

“Agenttina toimiminen on auttamista” 

“Mielestäni se on kivaa. Se on helppoa ja on kiva auttaa muita.” 

“Ei oikeen ollu mitään vielä, oon vaa auttanu jos joku ei osaa tehä jotain koneella” 

”Ollaan autettu kakkosluokkalaisia” 

“Oon ollu vaan koulutuksessa se oli kivaa.” 

“Mukavinta on ollut esimerkiksi canvaksen ja animaatio-ohjelmien opettaminen.” 

Millaisissa asioissa digiagentit ovat auttaneet tähän mennessä? 

• Google Classroomin käytön opettelu 
• Sähköpostin käytön opettelu 
• Animaatioiden tekeminen iPadeilla 
• Sadun kirjoittaminen Google Docs -ympäristöön 
• Kahoot-visojen tekeminen 
• Tinkercadin opettaminen 
• Yhdysluokassa toisen luokan oppilaiden avustamista arjessa laitteiden käytön kanssa 
• Niiden digitaitokalenterin taitojen opettamista, joihin opettajat ovat tarvinneet apua. 
• iMovien käyttäminen 
• Canvas –piirto-ohjelman käyttäminen 

Yhteenvetoa 

Agenttitoiminta on ollut hyvä ratkaisu digitaitojen kehittämiseen siten, että opetus tapahtuu oppilaalta oppilaalle. Samassa yhteydessä myös opettaja oppii itse digitaitoja. Agenttitoiminta madaltaa kynnystä opettaa uusia, itselle ennestään tuntemattomia asioita ja varmistaa digitaitokalenterissa olevien tavoitteiden saavuttamisen. Tulevaisuudessa on myös tavoitteena, että koulussa otettaisiin perinteeksi oppilasagenttipäivä, jossa opetus tapahtuu oppilaalta opettajalle. Tuon päivän aikana myös oppilaat luonnollisesti kiertävät agenttien opetuspajoissa. 

Tulevaisuudessa on hyvä tarkastella ja arvioida digiagenttitoiminnan toimivuutta ja tehdä mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Lisäksi ohjaavien opettajien on hyvä tehdä yhteistyötä ja jakaa ideoita keskenään. 

Opettajaparimalli on todettu myös toimivaksi ratkaisuksi niin opettajien digiosaamisen kehittämiseen, mutta myös yhteisopettajuuden kehittämiseen. Kun lukujärjestykseen on merkattu yhteinen tunti opettajaparityöskentelyä varten, ei ole enää haasteena löytää työpäivien jälkeen yhteistä “ylimääräistä” aikaa. 

Mukavaa joulun odotusta!

Terveisin,

Niko, Tanja ja Marjo Riistaveden yhtenäiskoululta

Hei, me tehtiin se!

Hento valkoinen lumi peittää Jäälin monitoimitalon pihaa. Marraskuinen harmaus on tipotiessään. Harmaata ei tosin ole ollut elo Jäälin koulussa viimeistellessämme koulumme steamtiloja: Ähäräämöä, Plännäämöä ja digiverstasta, joka kulkee vielä hetken työnimellä. Erityisesti digiverstaan ympärillä on ollut viime päivät vipinää, kun olemme yrittäneet saada kaiken valmiiksi digiverstaan tutustumisiltaa varten.

Olemme vuoden aikana todenneet useamman kerran olevamme onnekkaita päästessämme mukaan Innovatiivinen koulu toimii- hankkeeseen. Meillä Jäälin koulussa oli steam-pöhinää ennen hankettakin. Suunnittelimme Ähäräämö -tilaa, hyödynsimme STEAM-pedagogiikkaa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (MOK) ja koulutuksissa käytiin STEAM-puhetta ylläpitäen. Hankkeesta saatujen henkilöstöresurssien ansiosta STEAM-työ on kuitenkin saanut ihan uudenlaisen lähtölaukauksen. Meillä on ydinryhmän kanssa ollut mahdollisuus ideoida ja suunnitella työajalla. Sen jälkeen onkin ollut menoa!

Hankesuunnitelmassamme keskeisenä tavoitteena on ollut luoda digiverstas, jota voisi koulun oppilaiden ja henkilöstön lisäksi hyödyntää koko kyläyhteisö. Lähdimme rohkeasti suunnittelemaan uudenlaista konseptia yhteistyössä kirjaston, nuorisotoimen sekä asukasyhdistyksen kanssa. Digiverstas sijoittuu fyysisesti kirjaston lukusalin yhteyteen, josta laitteet ovat varattavissa kirjaston varaamojärjestelmästä kirjastokortilla. Uuden edessä esiin nousi monia kysymyksiä, mutta yhdessä olemme etsineet ja löytäneet ratkaisuja. Ja osaan etsimme yhä edelleen. Onnistumisen kannalta on ollut merkityksellistä, että niin hallinto kuin mukana olevat toimijat ovat nähneet hankkeessamme mahdollisuuksia ja näyttäneet ”vihreää valoa”.

Näistä lähtökohdista digiverstas alkoi rakentua. Teimme ydinryhmän kanssa tilasuunnittelua kalustuksen ja laitteiden osalta. Kaupungilta saamallamme erillisavustuksella saimme hankittua tilaan 3D-tulostimen ja vinyylileikkurin. Asukasyhdistyksen saamalla yhteisötoiminta-avustuksella lämpöprässin ja kulutustarvikkeita. Suunnittelimme mainoksen, joka kansankielellä kutsuisi värkkäilemään sekä tutustumaan tilaan ja sen toimintoihin. Mainoksia ripustettiin seinille ja jaettiin sosiaalisessa mediassa. Huoltajia tiedotettiin Wilmassa. Kahvia ja pullaakin luvattiin, tottakai! Sitten jäimme vain odotamaan löytäisivätkö kyläläisten askeleet perille

.

Marraskuisena torstai-iltana Jäälin monitoimitalon digiverstaan tila täyttyi isoista ja pienistä ihmettelijöistä. Myös Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista saapui johtoporrasta tutustumaan toimintaamme. Kolmen tunnin ajan vinyylileikkurilla valmistui tarratekstejä omaa pyörää koristamaan sekä heijastinkuvia hymynaamoista satuolentoihin. Tinkercadilla ja Doodle 3D:lla syntyi hienoja suunnitelmia. Muutama suunnitelma saatiin illan aikana 3D-tulostimella tulostettua valmiiksi saakka ja useampi työ jäi odottamaan seuraavaa tulostuskertaa. Digiagenttien legorobottihaastepisteellä suoriuduttiin mallikkaasti ja sydäntikkari-palkinnot ja oppilaskunnan tarjoilemat mehu ja kahvi maistuivat digihommien tiimellyksessä

Ilta ylitti odotuksemme! Ja mikä parasta, ilmassa leijui yhteisöllisyys ja innostuneisuus digivärkkäilyn merkeissä. Koemme ydinryhmän kanssa vahvasti, että tällaiselle toiminnalle on tilausta.

Hankkeen aikana olemme eläneet todeksi sen, että hyvä tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Hyvä energia välittyy ja kasvaa yhdessä tekemällä. Olemme iloinneet siitä, että rehtorillamme Pasilla on ollut sydäntä STEAMille. Olemme saaneet työllemme täyden tuen ja monta hyvää yhteistä suunnitteluhetkeä. Yhteisöllisyys on voimavara ja toivomme, että digiverstaamme kutsuu eri sukupolvia yhteen digivärkkäilyn merkeissä. Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin!