”Päästiin isolle kirkolle” -Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hanketapaaminen Helsingissä

Terveiset Lappeenrannasta ja tarkemmin sanottuna Kourula-Kuusimäki -kaupunginosasta. Meillä Innokkaan Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeeseen on rohkeasti lähtenyt mukaan Kourulan päiväkoti ja sieltä maan mainiot kehittäjäopet Eero ja Merja. Mukana menossa on Saimaan mediakeskus ja sieltä Innokas-koordinaattorit Petja ja Matti. Mediakeskus on aivan omanlainen tapa toimia ja meidän sivustoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa http://www.saimaanmediakeskus.fi. Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä Innokaana esihenkilönä Kourulassa toimii Saija ja hänen tuki on ollut tälle prosessille korvaamaton.

Kovasti täällä päin jännitettiin, että pääsemmekö missään vaiheessa koko valtakunnan yhteisiin hankepäiviin ja viimeinen syvä helpotuksen huokaus, ainakin Matilla, tuli junassa tiistaina 23.11. noin 6:25 pendoliinon nytkähtäessä Lappeenrannan matkakeskukselta kohti Helsinkiä. Junamatka menikin yhdessä vilauksessa, kun Merjan ja Eeron kanssa keskustelimme hankkeen askelmerkeistä ja käytännön toteutuksesta. Kovin on erilaiset ryhmät ja tilanteet Kourulan päiväkodissakin ja haasteet ovat erilaiset jokaisessa ryhmässä.

Yhteinen tapaaminen oli Helsingin keskustakirjasto Oodissa, jossa ensimmäistä kertaa vierailleet huokailivat ja ihmettelivät ison maaílman menoa. Muistatte varmaan kaikki sen ensimmäisen tunteen, kun siellä olette käyneet. Jos ette ole, niin mukava elämys odottaa. Team Sodankylän kanssa hymähdeltiin, että Oodin rahoilla olisi todennäköisesti rakennettu kaikki Sodiksen julkiset rakennukset uudelleen.

Pääsimme siis ensimmäistä kertaa kokoontumaan koko valtakunnallisen hanketiimin kesken livenä: Lohja, Tampere, Lappeenranta ja Sodankylä. Lauralla ja Astalla oli kyllä hienot suunnitelmat, mutta hanketiimin oma flow ja innostus aiheutti sen verran hyvää keskustelua, että hankkeen suunnitelmat ja suuntaviivat jalostuivat täysin omalla painollaan. Itselle tarttui kyllä tämä hyvä fiilis ja innostus värkkäilyyn ja sen kehittämiseen.

Lounaan jälkeen oli siirtyminen Tekniikan museolle, joka oli varattu pelkästään meidän käyttöön. Matka suoritettiin julkisilla ja risteilyemäntänä kiertoajelun opastuksen tarjosi Laura Astan kompatessa. Tekniikan museolla on rakennettu aivan huikea näyttely lapsille nimeltään Kummituksen keksintökoje. Tuolla osastolla museo herää henkiin ja tarttuipa teknologiavärkkäilyn ajatusmaailmasta laajempaa perspektiiviä myös meille hankkeisiin purtavaksi. Tänne suosittelen matkaamaan ehdottomasti vaka- ja alakouluporukoiden kanssa, omien tai lainattujen lasten kanssa ja vaikka aivan itsekseen ihmettelemään.

Paluumatka alkoi jo 15:30 ja sitä ennen ehdimme sopia yhteiset askelmerkit hankkeen tulevien tapahtumien osalta. Paluumatka sujuikin sitten rauhallisemmin, kun virta oli mennyt päivän touhuihin. Osasto Lappeenranta kotiutui hieman ennen iltaseitsemää täydessä vahvuudessa. Tällaisia päiviä ja ajatuksenvaihtomahdollisuuksia toivoisin kaikille kasvatusalan työntekijöille.

Ai niin se hanke. Kourulalle iso hatunnosto, koska viime syksynä siirtyivät uusiin tiloihin pidemmästä evakosta. Uudet tilat ovat viihtyisät, mutta tavallaan väliaikaiset tilaelementeistä tehdyt. Näistä muutoksista huolimatta ja juuri siksi on aika hienoa, että Kourulan porukalla on ollut potkua lähteä mukaan. Merjan saimme tiimiin mukaan tänä syksynä ja hän sai aimo annoksen eväitä tästä tapaamisesta. Eero on ollu mukana alusta asti ja hän on jo saanut jo värkkäilypakin kasattua yhteiseen käyttöön ja omassa ryhmässään tehnyt mm. isänpäiväprojektin, josta linkki alla. Seuraavaksi meillä on tavoitteena tehdä värkkäilyprojekti jokaiselle päiväkodin ryhmälle, jossa tärkeimpänä tavoitteena on värkkäilyn lisäämisen lisäksi saada jokaiselle lapselle syttymään ajatus värkkäilyyn.

Linkki Vekkulan isänpäiväprojektiin

Syksyn satoa ja kohti kevättä -Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat hanke

Tampereella Vehmaisten päiväkodissa me Viskarit sukelsimme alkusyksystä Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeeseen koodauksen maailman kautta. Nyt osaamme jo robottikieltä. Meiltä sujuu oman nimen kirjoittaminen ja myös robottikielellä toimiminen. Osaamme mm. kaikurytmejä, muotoja ja Beebotit, meidän pörriäiskaverit, ovat meille tuttuja. Osaamme laittaa Beebotit kulkemaan, sinne minne toivoisimme heidän menevän. Osaamme siis laskea askeleita ja miettiä mihin kääntyä, mennäkkö etu- vai taperin.  Koska nuo ystävät joutuivat aluksi liikkumaan vähän tylsillä alustoilla, aikuisten tekemillä, päätimme syksyn lopuksi rakentaa heille omat ympäristöt. Kaverin kanssa mietimme, missä meidän pörriäinen haluaisi olla. Rakentelimme sänkyjä, metsän, ruokapaikkoja, vessan, portteja sydänmaahan jne. Jännittäväksi leikki kävikin, kun kokeilimme pystyvätkö Beebotit liikkumaan meidän rakentamassa ympäristössä. Iloksemme huomasimme, että kyllä he pystyvät. Beebotit voivat siirtää myös kevyitä esineitä mukanaan. He voivat jutella ja tanssiminenkin sujuu heiltä. Tästä on mukava lähteä miettimään, mitä kaikkea sitä voikaan rakennella. Joulun jälkeen meillä on koko kevät aikaa opetella uusia asioita. Mukaa Joulua kaikille!

Vehmaisten päiväkodin Viskarit ja Laura & Marika (vaka-opet)

Robotit, koodaus, 3D tulostus ja paljon kaikkea uutta – Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat hanke

Vehmaisten päiväkodista Varhaiskasvatuksen opettajat Laura ja Marika viettivät päivän kouluttautumalla Tampereella Vuoreksen koulun FabLabissa.

Juha Kokkonen johdatteli meidät robotiikan ja kaiken meille uuden teknologian pariin. 3D tulostimilla tulostimme suunnittelemiamme lautapelinappuloita. Pohdimme, että joulu on tulossa. Tinkercadilla pystyisi suunnittelemaan myös piparkakkumuotin ja sen voi tulostaa 3D tulostimella. Näin ollen pääsisi tekemään omalla muotilla jouluherkkuja. Tämä ei olisi vaikeaa lastenkaan kanssa. Kuulosti hyvältä ajatukselta.

Kuvassa Laura Taittonen ja Juha Kokkonen

Lämpöprässillä oli ajankohtaista tehdä heijastavia koristeita. Lapsiltahan sujuisi itse mallien piirtäminen ja kasvattaja voisi silittää nuo kuvat vaikkapa lapsen omaan pipoon.

Kokeilimme myös 3D kyniä, joiden tuotoksena aika laimea syksyn aurinko. Mutta Vinyylileikkurilla sai jo sydämenkin aikaan. Tuolla leikkurilla voisi tehdä vaikka palapelejä.  Lapsilta vaadittaisiin vain taitoa piirtää ja tuotoksena olisi ihan oma palapeli.

Robottien koodaukseen sukelsimme Lego EV3 -robotteja ohjaamalla. Harjoittelimme EV3 ohjelmiston käyttöä tietokoneella, jonka sitten asensimme robotteihin. Tavoitteena oli päästä kiertämään robotilla rata ympäri. Monien yritysten ja erehdyksien kautta saimme robotit lopulta kulkemaan haluttu reitti läpi.

Oli mahtavaa päästä tekemään erilaisia asioita itse tekemällä ja kokeilemalla. Koulutuksesta jäi taskuun paljon uusia oppeja sekä erityisesti innostusta. Huomasimme, että esimerkiksi robottien ohjaaminen ja 3D tulostus eivät ole niin vaikeaa, kun ensimmäisenä ajateltiin. Lasten kanssa voidaan yhdessä kokeilemalla selvittää, miten asiat toimivat, eikä kaikkea tarvitse ennakkoon osata.

Tampereelta terveisin Marika ja Laura

Lohjan kuulumisia – Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hanke

Varhaiskasvatuksen arki täyttyy erilaisista leikeistä, ruokailusta, levosta, saduista, keskusteluista, ulkoilusta ja monesta muusta päivittäisestä toistuvista tilanteista. Yleensä näihin asioihin kiinnittyy huomio erityisesti silloin, kun asiat eivät toimi sujuvasti. Kasvattajat pohtivat ja havainnoivat tilanteita, vanhemmilta tulee ehkä palautetta ja toiveita, kuinka tilanteita saataisiin sujuvammiksi. Tiimille on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että kaikki työ jota ryhmässä tehdään, perustellaan pedagogisesti ja on linjassa kunnan suunnitelmien kanssa. Tiimin jäsenten tulee ymmärtää, että työ voidaan tehdä monilla tavoilla, mutta juuri tämä tiimi toimii tietyllä yhteisesti sovitulla tavalla. Nämä työskentelyn tavat perustuvat opetussuunnitelmien sisällön hallintaan ja oman ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen. Toimintaa tulee kehittää koko toimintakauden ajan aina tarpeen tullen.

Toimintaa suunniteltaessa haasteena on saada varhaiskasvatussuunnitelmien / esiopetussuunnitelmien tavoitteet kaikille näkyviksi. kuinka suunnitelmien teksti muuttuu toiminnaksi varhaiskasvatuksen arjessa. Ryhmän seinällä oleva mind map- tyyppinen kollaasi on niin tiimin kuin vanhempien ja lasten nähtävillä päivittäisissä hetkissä. Seinää voi täydentää tarvittaessa kuvin ja tekstein.

Lasten kuuluvuuden tunne ryhmään vahvistuu, kun yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä: järjestetään äänestyksiä, kerätään ideoita, tutkitaan erilaisia näkökulmia. Lohjalla on kaksivuotisen esiopetussuunnittelun yhteydessä pohdittu, kuinka toimintasuunnitelma saataisiin elävämmäksi ja näkyvämmäksi ja kehittymään läpi toimintakauden. Perheiden osallisuuden näkökulmasta meidän tulee miettiä, kuinka kerromme asiakkaille, millä tavalla pedagogiikkaa näkyy erilaisissa toiminnoissa ja kuinka lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan toimintaa suunniteltaessa.

Järvikaupunki mallissa kirjataan perheiden toiveet ja kiinnostuksen kohteet kaloihin. Koukut kuvaavat teemaa tai ajanjaksoa. Aaltojen yläpuolelle on kuvattu lasten kanssa laadittuja yhteisiä sääntöjä (säännöt on myös käännetty kuviksi). Sääntöjä on myös pohdittu suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman /esiopetussuunnitelman arvoihin. Suunnitelma kehittyy koko ajan ja siihen voidaan lisätä toiveita. Kollaasi on sijoitettu näkyvälle paikalle, jotta sitä voi tarvittaessa muokata.

Varhaiskasvatussuunnitelmien kehittyessä tuntuu kentällä usein, että uusien toimintatapojen tulva on runsas. Usein unohdetaan, että toimintaa kehitettäessä jokin uusi korvaa jotain vanhaa. On myös tärkeää pohtia kuinka erilaiset asiat liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuksia. Varhaiskasvatuksen arki eletään yhdessä lasten ja heidän perheiden sekä varhaiskasvatusyksikön henkilöstön kanssa. Lapsille ja heidän perheilleen aika on ainutlaatuista. Kasvattajat kulkevat tämän ainutlaatuisen hetken perheiden rinnalla.

Kirjoittajat: Lohjan Innopalikoiden hanketiimi

Oppimisen messut Espoossa

Espoossa tavattiin Oppimisen messujen äärellä marraskuun alussa monipuolisen osaamisen kehittämisen merkeissä. Kaksipäiväiseen messuohjelmaan kuului paljon erilaisia esityksiä ja pajoja opetuksen ja kasvun opetushenkilöstölle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle molemmilla virallisilla kielillämme. Oli upeaa kokoontua laajalla joukolla innostavien teemojen äärelle!

Innokas-verkoston yhteistyö tuli esille useissa eri pajoissa. Ohjelmoinnin ja robotiikan osalta pitkään tämän osa-alueen osaamista kehittäneet opettajamme Erkki Hautala Kalajärven koulusta ja Piia Pelander Vanttilan koulusta sekä matematiikan kehittäjäopettajamme ohjelmoinnissa, Jenni Malinen Kalajärven koulusta ja Maria Karko Leppävaaran koulusta, edistivät opetushenkilön ohjelmoinnillista osaamista alakoulusta yläkouluun monipuolisin pedagogisin vinkein. Lukion osuuden konkarina erityisesti toisen asteen ohjelmoinnin mahdollisuuksiin johdatteli meitä Otaniemen lukiosta Matti Heikkinen. Itse opetuksen kehittämisen palvelualueen tvt-pedagogisena asiantuntijana ja Espoon Innokas-koordinaattorina alustin johdon ja opettajien luento-osuuksissa sitä, miten Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma näkyy Espoossa. Lisäksi avasin Maker-tekemisen pajoissa yhdessä Piia Pelanderin kanssa monipuolisia luovan teknologian toteuttamismahdollisuuksia.

Innovatiivinen koulu -hankkeen Espoon tiimi Martinkallion koulusta kertoi Kaisa-Leena Hiltusen johdolla koulun kokonaisvaltaisesta kehittämisestä teknologian näkökulmasta. Yhtenäiskoulun Digiportaat ja Digitaitopassi tukevat ja innostavat teknologian monipuoliseen ja systemaattiseen edistämiseen koulussa. Maker-pajassa pääsee heillä myös luovuus valloilleen kaiken muun innostuksen ja mahdollisuuksien lisäksi. Heidän kanssaan jatkamme hankeen jälkeen yhteisen pääoman kasvattamista; he tulevat toimimaan kummikouluna alkavan Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen kouluille. Lisäksi edistämme yhteistyössä heidän upeaa kehittämistyötään ja jaamme sen antia muillekin kouluille lisää.

Yksi uuden hankkeen yhteistyökoulu, Sunan koulu, pääsi myös innostamaan osallistujia koulunsa monipuolisilla tvt-kokemuksilla ja digioppimisen ilolla. Saimme myös kuulla Jouni Kupiaiselta, kuinka Saarnilaakson koulussa info-tv toimii valtaisana tiedottamisen ja innostamisen kanavana yläkoulussa.

On ilo tehdä yhteistyötä supertaitavien pedagogien kanssa niin omassa kaupungissamme kuin monien yhteistyökumppaneidemme ja kaupunkien kanssa ympäri Suomen. Innokas-verkostossa jaamme yhteistä innostusta ja tekemisen iloa valtakunnallisesti! Tästä on hyvä taas jatkaa yhteistyötä!

Yhteistyöterveisin, Minna Kukkonen
Innokas-verkoston alueellisen toiminnan koordinaattori Espoosta

Action!

Loppuseminaaria varten tehtävän videon ideointi lähti käyntiin keväällä 2020. Lopputuotoksen punaiseksi langaksi halusimme kiteyttää oppilaiden osallisuuden hankkeemme kehitystehtävässä. Saimme helposti vision videon punaisesta langasta: ideasta käytäntöön! Videon tarina nivoisi yhteen kaikki ne arjen rakenteet, joita opettajat ja oppilaat pääsevät käyttämään hyväkseen tulevaisuudessa. Halusimme, että videolla näkyvät meidän omat kokemuksemme ja tunteemme tällä videolla: vaikeuksista voittoon, yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen! 

Tämän ydinajatuksen siivittämänä juoni muodostui vaivattomasti tarinaksi, jossa alkutilanteessa opettaja pinnistelee luokassaan yksin tuskaisena ohjelmoinnin opetuksen kynsissä. Pelastajaksi saapuvat digitutor-oppilaat, joille ohjelmointi on tuttua. Oppilaiden opettaessa toisille oppilaille homma sujuu kuin tanssi ja samalla myös opettaja huomaa, ettei kaikkea meillä Martinkallion koulussa tarvitse osata ja toteuttaa yksin!  

Digitutorit työn touhussa

Videota ryhdyimme kuvaamaan tänä syksynä. Itse tarinan lisäksi halusimme, että videolta näkyy hyvin myös ne käytännön teot, joita olemme luoneet helpottamaan opettajien työtä digitaitojen opetuksen tueksi. Koko prosessin ajan olemme rakentaneet digitaitoportaita, digipassia ja digitutoreiden toimenkuvaa upottaaksemme uudet työkalut tukemaan koulun arkea. Nämä kaikki elementit saimme onnistuneesti lisättyä videolle. 

Videovelho Antti

 Tämän prosessin aikana käy hyvin ilmi viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi valmis! Olimme ehtineet suunnitella ja visioida videon sanomaa ajatuksen tasolla niin valmiiksi, että toteutus syntyi yhteistyössä mutkattomasti. Ideariihemme päätteeksi huikea videovelhomme Antti osasi viimeistellä tuotoksemme visuaalisesti loistavaksi timantiksi, jota ylpeydellä näytämme kertomaan hankkeemme tarinaa!  

Terhi ja tiimi

Tampereelta Vehmaisten päiväkoti osallistuu Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat –hankkeeseen

Meillä Tampereella Vehmaisten päiväkodin tavoitteena on hankkeen suhteen rakentaa innovatiivista oppimisympäristöä, kehittää omaa osaamista ja innostaa työyhteisöä aiheen pariin. Tavoitteita lähdimme saavuttelemaan lasten kanssa toimimalla. Tässä kurkistus maailmaamme: 

Koodausta varhaiskasvatuksessa

Vehmaisten päiväkodin Viskarit sukelsivat koodauksen maailmaan totuttelemalla kaikurytmeihin. Niistä siirryimme robottien maailmaan ja ihmettelimme, minkälaisia robotteja olemme nähneet ja mikä ero on roboteilla ja ihmisillä. Ensimmäisenä keksimme, että robotit eivät liiku ilman ihmisen ohjausta. Siispä aloitimme kehittelemään robottikieltä. Kolmio näytti robotille suunnan. Neliö kertoi, että eteenpäin mennään yksi askel. Ympyrä kuvasi yhtä hyppyä ilmaan, ja tähti-merkki kertoi, että käsiä pitää vilkuttaa. Ensinnä meidän piti tarkistaa, että osasimme tunnistaa nuo eri muodot. Kolmio, neliö, ympyrä ja tähti olivat meille helppoa tunnistaa, mutta niiden piirtäminen oli vielä haastavaa. Harjoittelua toki vaati oman nimenkin kirjoittaminen, joten ymmärsimme, että robottikieltäkin pitää opetella. Kieliä on monenlaisia.

Harjoittelimme ensinnä ohjelmointia valmiiden merkkien kanssa. Toinen parista oli robotti ja toinen ohjelmoija. Valmiit kuvat auttoivat meitä tekemään robotille aika pitkiäkin ohjeita. Niistä siirryimme ihan itse kirjoittamaan ohjelmointia. Ensinnä harjoittelimme aakkosten löytämistä ja oman nimen kirjoittamista. Sitten pääsimme tekemään robottikieltä paperille kirjoittaen. Hyvin robotti tunnisti piirtämämme kolmiot, neliöt, ympyrät ja tähdet. Upeasti nuo robotit toimivat ohjeistuksemme mukaan. Meitä askarrutti tämän jälkeen näkemämme latauksessa olevat ampiaiset.

Kuvaan siis astui BeeBotit. Tutustuimme tuohon vilkkuvaan keltaiseen robottiin, ja mikä parhainta, osasimme ohjelmoida sitä menemään eteenpäin, taaksepäin ja jopa pyörimään. Tästä meidän matkamme jatkuu robottien ja ohjelmoinnin parissa. Jännittää mitä kaikkea me vielä keksimme!

Vehmaisten päiväkodin viisivuotiaat

Tampere

Kirjoittanut Vo Marika Raitanen

YHDESSÄ KOKEILLEN UUTTA LUOMASSA – Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hanke

Sodankylässä poikkijoen päiväkoti on mukana Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat –hankkeessa. Päiväkotimme on ottanut tavoitteeksi luoda innovatiivista ja lapsilähtöistä toimintakulttuuria. Tarkoituksenamme on kannustaa lapsia ja henkilöstöä kokeilemaan uusia ja erilaisia lähestymistapoja asioihin sekä huomaamaan, että lopputuotosta tärkeämpää on se, mitä opimme tehdessämme. Toivomme, että hankkeen aikana saamme aikuiset ja lapset yhdessä innostumaan uuden kokeilemisesta.

Aloitimme hankkeen ensimmäiset kokeilut päiväkodin esikoululaisten kanssa. Eskarilaiset pääsivät värkkäilemään yhdessä aikuisten kanssa robotteja. Käytössä oli sähkömoottoreita, ledejä ja paljon kaikkea värkkäilymateriaalia piipunrasseista korkkeihin. Tarkoituksena oli rakentaa jokaiselle pienryhmälle yhteinen robotti. Aikuiset eivätkä lapset olleet tutustuneet sähkömoottoreihin aiemmin. Ohjeistimme ainoastaan heitä johtojen kuorimisessa ja mietimme yhdessä, mitä moottorit tarvitsevat toimiakseen eli tässä tapauksessa sähköä pattereista.

Lapset lähtivät heti innolla kokeilemaan sähkömoottoriaskartelua ja hoksasivatkin pian, miten moottorin saa liikkumaan. Työ eli lasten ja aikuisten innostuksen myötä ja jokainen halusikin oman toimivan sähkömoottorirobotin pienryhmän yhteisen robotin sijaan. Lapset tekivät luonnostaan upeaa tiimityötä miettiessään, miten piuhat pitää moottoriin liittää, jotta se saadaan toimimaan. He auttoivat toisiaan johtojen kuorimisessa ja niiden liittämisessä moottoriin. Lapset käyttivät paljon aikaa siihen, että tutkivat, miten moottori toimii ja miten eri tavoin sillä voi saada asioita pyörimään. He vertailivat kavereiden kanssa erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta. He käyttivät monipuolisesti materiaaleja hyödykseen ja kertakäyttö haarukat ja veitset sekä kupit olivat mieluisia robotin rakennus tarpeita. Pari päivää meni ihan täysin askarteluiden lumoissa niin aikuisilla kuin lapsillakin.

Seuraava vaihe oli innostaa henkilöstöä mukaan kokeilemaan. Työillassa käytimme tunnin koko henkilöstön kanssa siihen, että he saavat oman tiiminsä kansa tutkia kokeilla ja rakentaa. Ohjeena oli rakentaa oman tiimin kanssa legoauto ja siihen sähkömoottori, joka liikuttaa autoa. Lopussa ajetaan kilpaa ja pisimmälle auton lähtöpaikasta päässyt auto voittaa HUIKEAN palkinnon. Auton liikkumiseen aikaa on 1 min. Yhteislähtö eskareiden nukkumahuoneessa, omalta lähtöpaikalta. Huikea palkinto oli seuraava: ke 10.11.21 Saa tiimi klo 9.45-10.45 oman rauhallisen glögihetken herkuttelun merkeissä. Muut tiimit hoitavat pihalla voittaneen tiimin lapsia.

Työillan jälkeen saimme paljon kiitoksia. Kaikki innostuivat kokeilemaan, vaikka jotkut olivat olleet aluksi epävarmoja. Tiimit tekivät mieletöntä yhteistyötä ideoiden, keksien ja kokeillen. Kilpailussa kannustushuudot ja nauru raikui. 

Hanke jatkuu seuraavaksi Sodankylässä INNOKKAIDEN Pedakahviloiden merkeissä, joita vedämme koko työyhteisölle. Kahviloiden tarkoituksena on tutustuttaa henkilöstö uusiin materiaaleihin ja ajattelutapoihin. Suunnittelemme yhdessä myös henkilöstön kouluttamista. Hanke huipentuu keväällä 2022 kokeilukuukauteen. Sen aikana heitämme kaikki valmiit suunnitelmat romukoppaan ja lähdemme seuraamaan lasten leikkejä ja ideoita. Kuukauden aikana tarkoituksenamme on suunnitella, toteuttaa, arvioida ja dokumentoida yhdessä lasten kanssa erilaisia, innovatiivisia kokeiluja.

Terveisin Sodankylän INNOKKAAT opet Aliisa ja Katri

Digitaitopassin visualisointia Martinkalliossa

Päätimme kehittää digitaitoportaiden käyttöönottamiseksi helpon ja käytännöllisen digitaitopassin, josta sekä opettajat että oppilaat voisivat helposti seurata digitaitojen kehittymistä. Pohdimme pitkään, millaisia ominaisuuksia passissa olisi hyvä olla, mikä toteutusmuoto olisi toimivin ja miten varmistaisimme passin helpon käytettävyyden.

Ajatuksemme oli alusta asti suunnitella ja toteuttaa digitaitopassi, joka olisi digitaalisessa muodossa. Tämä varmistaisi passin helpon käytettävyyden sekä paremman säilymisen. Alakoulun oppilaille mielenkiintoinen passin ulkomuoto on kuitenkin erilainen yläkoulun oppilaan innon herättelyyn verrattuna. Millainen digihahmo siis olisi kaikkia innostava?

Päätimme yhdistää oppilaiden osaamisen ja osallisuuden innon ja järjestää piirustuskilpailun: kaikki koulumme 1.–9.- luokkalaiset oppilaat pääsivät osallistumaan digitaitopassin luomiseen piirtämällä oman ehdotuksensa digihahmosta. Digihahmo olisi digipassissamme se, jota oppilaat pääsisivät täydentämään ja kokoamaan oppiessaan digitaitoja. Osallistuminen oli runsasta, joten upeat hahmokuvat jokaiselle vuosiluokalle löytyivät. Tämän lisäksi järjestimme kaikista piirustuksista näyttelyn: näin jokainen upea ehdotus sai ansaitsemansa huomion.

Piirustuskilpailun satoa:

Mielestämme tämä tapa suunnitella ja toteuttaa digitaitopassin luomisessa onnistui hyvin: oppilaat pääsivät mukaan osallistumaan toteutukseen. Alusta asti koulumme tarpeena on ollut luoda digitaitoportaat, jotta jokaisella oppilaalla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus tutustua ja harjoittaa digitaitojaan.

Digitaitojen harjoittelemisesta digiosaamiseen- oppimispolkumme toteutuminen on jälleen askeleen lähempänä

Kirjoittanut: Terhi Aitta, Martinkallion koulu, Espoo

KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2026 ON JO NYT STEAM-PÄÄKAUPUNKI – VAI MITÄ MIELTÄ OLET?

Oulussa on jo pitkäjänteisesti tehty töitä STEAM-toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Nykyisin yli 30 kouluamme julistaa olevansa osa STEAM-koulujen verkostoa. Tämän lisäksi moni päiväkoti on ottanut askelia STEAM-toimintaa kohti. Kaiken kukkuraksi Laanilan lukio on STEAM-koulujen jatkumona yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, kaupungin toimialojen sekä toisen asteen ja korkeakoulujen kanssa. Välillä oppilaiden suunnittelemat esineet voivat jopa päätyä yrityksen tuotteeksi tai yrityslahjaksi.

Matkamme STEAM-pääkaupungiksi ei ole syntynyt hetkessä vaan sen eteen on nähty paljon töitä jo vuosien ajan. Tässä muutamia nostoja matkaltamme: Vuonna 2012 Rajakylän kouluun perustettiin Suomen ensimmäiset alakoulun teknologiapainotteiset luokat. Ikoninen Värkkäämö perustettiin Yli-Iin kouluun 2016 ja Suomen ensimmäinen peruskoulussakoulussa sijaitseva FabLab Ylikiiminkin koulun Vesalan yksikköön 2017. Suomen ensimmäinen oppilaiden pitämä verkkokauppa HinttaDesign suunnittelee, toteuttaa ja myy upeita luomuksia, joista kuuluisimmat saivat näkyvyyttä Linnan juhlissakin muutama vuosi sitten. Huikeita tarinoita löytyy paljon lisääkin, ja mikä parasta olemme pystyneet tarjoamaan oppilaille oppimisen elämyksiä, joiden avulla opitaan tulevaisuuden taitoja, rakennetaan minäpystyvyyttä sekä osallistetaan oppilaita opetussuunnitelman mukaisesti omaan oppimiseensa ja itsensä kehittämiseen yhdessä muiden kanssa.

Vesijohtojärjestelmän tekeminen vaatii yhteistyötä, luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä.

STEAM on oppiaineita eheyttävää oppimista, jossa yhdistetään luonnontieteellis-matemaattisia- ja taideaineita. STEAM:ssa keskeistä on oppilaan aktiivinen rooli. Oppiminen on projektimaista ja siinä hyödynnetään yhteisöllistä ongelmanratkaisua. Projekteissa käytetään teknologiaa, tutkivaa työskentelyä ja yrittäjämäistä toimintatapaa. Työskentelylle on tyypillistä avoin ongelma, jotta oppilasryhmä lähtee ratkaisemaan teknologiaa hyödyntäen.

Uuden kehittämisessä on keskeistä muutoksen tukeminen ja tähän resursoiminen. Olemme saaneet OPH:lta apurahaa STEAM-verkoston luomiseksi vuonna 2017. Tällöin mukaan lähti kuusi pioneerikoulua, jotka muodostivat NHL-termein original six:n. Jokaisella alkuperäisellä STEAM-koululla on 2-4 uutta STEAM-koulua mentoroitavana. Tämä toimintamalli on koettu erittäin toimivaksi ja tärkeäksi osaksi koulujen kehitystyötä. Tämän lisäksi kaupungilla on STEAM-tutoropettajia, jotka tekevät oman opettajan työn ohella STEAM-tutorointia kaupungin eri kouluilla. STEAM-koulujen rehtorit kokoontuvat myös muutaman kerran lukukaudessa kuulemaan toinen toisiaan ja ratkaisemaan yhdessä eteen tulleita haasteita.

Rajakylän koululla viisi pohjoisen alueen koulua suunnittelemassa STEAM-toimintaansa.

Jo vuosien ajan Oulussa on järjestetty laadukkaita täydennyskoulutuksia opetushenkilöstölle innovaatio- ja teknologiakasvatuksen saralla. Tärkeän yhteistyötahomme Innokas-verkoston järjestämät laajat koulutuskokonaisuudet ja päivän tiiviit opinpaketit ovat täyttyneet poikkeuksellisen nopeasti innokkaista opettajista ja ohjaajista. Nykyisin STEAM-verkosto täydennyskouluttaa kaupungin henkilöstöä viikoittain STEAM-aiheisilla 3h kokonaisuuksilla.

Essi Vuopala kouluttaa opettajia siitä kuinka luoda aidosti avoimia oppimiskokonaisuuksia oppilaille.

Hienoa on ollut havaita, että teknologiakasvatus ja STEAM on ollut valtakunnallisesti kovassa nosteessa. Olemme Suomessa kansainvälisestikin kiinnostavia teknologiakasvatuksen sanansaattajia. Saamme usein vieraita eri maista ja maanosista. Mm. nyt marraskuun alussa meille Rajakylän kouluun tulee viikoksi Saksasta kolmen opettajan ja apulaisrehtorin audienssi tutustumaan robotiikkaopetukseen, teknologiakasvatukseen sekä yrittäjyyskasvatukseen. Voimme ylpeänä näyttää suomalaista osaamista vieraillemme!

Erinomaista teknologiasyksyä!
Jussi Näykki