Aaltoyliopistolaiset Tähtiniittyyn ja Vanttilaan

Ensi syksynä on tarkoitus aloittaa koulujen ja Aalto-yliopiston yhteistyö, jossa opiskelijat menevät 10-20 pk-seudun kouluun avustamaan teknisellä ja taiteellisella osaamisellaan opettajia robottikerhojen ohjaamisessa. Viime joulukuussa päätettiin, että jo keväällä olisi hyvä pitää parissa koulussa pilottiprojekti, jonka pohjalta syksyllä aloittavaa isompaa ohjaajaryhmää voi kouluttaa ja opastaa. Pilottiin aktivoitui Erkki Hautala ja Piia Pelander Vanttilan koulusta, Hannu Numminen Tähtiniitystä, ja minä (Tomi Pieviläinen) ja Matti Leinonen Aallosta.

Opettajat tapasivat meidät tulevat opiskelijaohjaajat tammikuun puolivälissä. Sovimme aikatauluista, kerhojaosta, summittaisista tavoitteista yms. käytännön asioista menemättä itse kerhojen sisältöön. Yhteiset sävelet tuntuivat löytyvän kuin itsestään. Matti aloittaa ohjaamaan koulupäivän aikana tapahtuvaa toimintaa Tähtiniityssä ja minä iltapäivisin Vanttilassa. Molemmat kerhot pyörivät kerran viikossa kevään loppuun asti, ja Vanttila osallistuu myös Joensuun robokisoihin. Kerhot alkavat helmikuun alussa nyt kouluilla pyörivien starttikerhojen lopputtua.

Lisähaasteena Vanttilasta heitettiin tapaamisen aikana kysymys voisiko NXT:tä käyttää myös yläkoulun fysiikan/matematiikan opetukseen, muutenkin kuin tekemällä robotteja. Tätä varten pitääkin nyt katsoa miten opetusversion datalogger-ominaisuudet toimivat. Lopuksi myös mietittiin olisiko mahdollista, että meitä opiskelijoita olisi mukana opettajien koulutuksessa sekä koulujen erilaisissa teemapäivissä.

Tapaamisen jälkeisellä viikolla saimme myös lainaan legoja tarkempaa tutustumista varten (aikaisemmin olimme käyttäneet vain kaupallista versiota). Itse pyysin myös yläkouluprojektia ajatellen yhden kappaleen Vanttilassa käytössä olevia CMA:n Coach-sarjan antureita. Joihinkin sensorisarjoihin (ainakin Vernierin ja LogIT Microsense) on olemassa suoraan virallinen adapteri, sekä NXT-G:n tulevat ohjelmointipalat. Valitettavasti CMA:n antureihin tälläista ei ole tehty. Pienen selvittelyn jälkeen kuitenkin selvisi, että sensoreiden käyttö NXT:n kanssa ei ole ollenkaan mahdotonta. Sensorit käyttävät brittiläistä puhelinpistoketta, joiden saatavuus on heikohko muttei olematon. Legon johtoja ja pistokkeita taas on saatavilla hyvinkin helposti, eikä adapteriin tarvitse tehdä muuta kuin sovittaa erilaiset liittimet yhteen. Lisäksi tämän hetken tiedon mukaan NXT-G:n voi tehdä lisäpaloja kuka tahansa, kunhan käytössä on National Instrumentsin alkuperäinen LabView (jonka päälle Lego on oman ympäristönsä tehnyt). Asiaan palattaneen myöhemmin.

Pari viikkoa tammikuun tapaamisen jälkeen, tämän viikon maanantaina, kävimme myös katsomassa mitä Vanttilan ryhmässä tehtiin kolmen kerran kerhon toisella kokoontumisella. Edellisellä kerhotunnilla oli kuulemma laitettu robotti kiertämään lähtöpisteestä vakio-paikalla oleva este, sekä ohjattu robotti pysähtymään kosketussensorin perusteella sen törmätessä seinään. Tällä kertaa tehtävänä oli käyttää ultraäänisensoria ja estää robotin törmääminen jo ennalta. Kerhon neljästä parista puolet ehti tämän lisäksi kokeilla miten robotin saisi kiertämään laatikkoa sivulle käännetyn kaikuluotaimen perusteella, sekä yksi pari aktivoi robotin äänisensorilla ja käskyllä. Ellei jo ensi maanantaina, niin viimeistään sitä seuraavalla päästäänkin ehtolauseen pariin ja tehdään robotti, joka osaa seurata seinää tietyllä etäisyydellä. ATK-luokan vieressä on sopivasti kirjasto, ehkä sieltä ”rakennuspaloja” lainaamalla saisi rakennettua lattialle pienimuotoisen labyrintin.

-Tomi Pieviläinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s