Haapamäen 8lk. atk robottitutkimus.

(Navarrete 2009, 92-93)

1970- ja 1980-luvuilla kehitettiin monia tietokoneavusteisia ja tietokoneella ohjattuja koneita, kuten sorveja ja jyrsinkoneita. Robotit voivat suorittaa tehtäviä tiloissa, jotka ovat vaarallisia ihmisille, esim. ydinvoimaloissa.
Sähköisten komponenttien rakentaminen pienoiskoossa, sekä laser-, infra-, punasäde- ja muiden tekniikkojen kehittyminen on mahdollistanut robottien varustamisen antureilla, joiden toiminta lähentelee
ihmisen näön, kuulon ja kosketuksen korvaamista. Anturien keräämä tieto käsitellään robotin tietokoneessa, joka tekee myös päätöksiä tekeillä olevan toiminnon suhteen.

Erikoisrobotteja on kehitetty muun muassa räjähteiden purkamiseen ja vedenalaisiin toimintoihin, että ihmiset eivät voi työskennellä siellä.

(Ohjelmointiesimerkkejä Lego NXT 2.0)
NXT julkaistiin vuonna 2006. NXT sisältää kolme sähkömoottoria, ja neljä valo-, kosketus-, ääni- ja ultraäänianturia. Tietokoneella ohjelmoitu ohjelma voidaan siirtää NTX-keskuspalikkaan palikassa sijaitsevan USB-portin kautta. NXT:n mukana tulee graafinen ohjelmointityökalu. Työkalulla ohjelma rakennetaan erilaisilla palikoilla, joiden avulla voidaan määrittää esimerkiksi moottoreiden pyöriminen. Ohjelmoinnin alustana käytetään LabView-pohjaista ohjelmakieltä, jota käytetään PC-pohjaisiin mittaus- ja automaatiosovelluksiin.
Kun NXT on asennettu koneelle, asennusohjelma tekee työpöydälle kaksi kuvaketta: Lego Mindstorm NXT 2.0 ja NXT 2.0 Data Logging. Lego Mindstorm NXT avaa ohjelmointiympäristön ja Data Logging avaa ohjelman, jolla voi tutkia sensoreiden arvoja.

Ryhmämme etsi tietoa roboteista muutamalla tunnilla ja perehtyi kaikenlaisiin robotteihin.
Lähteet:

Navarrete, N. (2009). Robotiikka. teoksessa Néstor Navarrete Tekniikka, s. 92-93
Teollisuusrobotti
Teollisuusrobotti on tietokoneohjattu työkappaleita tai työvälineitä käsittelevä yleiskäyttöinen kone, robotti. Yleiskäyttöisyys tarkoittaa sitä että ohjelma jonka mukaan robotti toimii on helposti muutettavissa ja samaa robottia voidaan käyttää useisiin käyttötarkoituksiin. Robotin liikkeet voidaan tuottaa sähköisten, pneumaattisten tai hydraulisten toimilaitteiden avulla.
Ohjausteknisesti teollisuusroboteissa on oleellista liikeakseleiden aseman mittaus ja takaisinkytkentä eli servo-ohjaus.
Kaikkien robottien perustana on uudestaan ohjelmoitavat liikkeet. Kun tuotanto muuttuu, robotin ohjelma voidaan sekunnissa vaihtaa käsittelemään uutta tuotetta. Tämän ominaisuuden vuoksi roboteista käytetään termiä joustava automaatio. Roboteissa on myös rakenteellista joustavuutta, sillä robottikäsivarsi, jota on käytetty koneenpalvelussa, voidaan uudelleen työllistää lavauksessa tai jopa hitsauksessa kohtuullisella työpanoksella.
Työkalukoordinaatisto, jolla määritetään työkalun asento.
Peruskoordinaatisto, joka on sidottu robotin jalustaan.
Maailmakoordinaatisto, joka esimerkiksi nivelroboteilla on käytössä silloin, kun robotti on asennettu servo-ohjatulle kelkalle (7. vapausaste).
Kuusiakselisen käsivarren asennon määrittämiseen tarvitaan kolme kulmatietoa ranneakseleista ja kolme kulmatietoa jalustaan sidotusta koordinaatistosta.
Liikeratojen opettamisessa on käytössä seuraavia menetelmiä:
Opettaminen, jossa robotti ajetaan yleensä ohjaussauvan avulla haluttuun asemaan, minkä jälkeen akselien asema talletetaan osaksi ohjelmaa. Liikerata muodostuu opetettujen ratapisteiden ketjusta. Ratapisteitä on tarve opettaa yleensä vain mutkakohdista ja pisteiden välinen liikerata voidaan määrätä rataohjatuksi (esim.
lineaarinen, ympyrä tai kaari) ja sille annetaan nopeus.
Koordinaattien antamista käytetään vain rajoitetuissa tapauksissa kuten vakio siirtyminä (esimerkiksi 100 mm ylöspäin) sellaisten toimintojen, kuin kameralla asemoidun kappaleen poiminnan jälkeen. Ohjausjärjestelmät voivat mahdollistaa myös käyttäjän määrittelemän apukoordinatiston, jonka ei tarvitse olla maailmakoordinaatiston kanssa yhdensuuntainen ja jolla voi olla oma nollapiste. Koordinaatistosiirtymän avulla voidaan koko liikerataa siirtää ja kääntää kappaleen mittaalla todetun aseman mukaan. Ohjelmoituja liikkeitä voidaan yhdistää, esimerkki sivuliike lineaariseen rataan, jolla saadaan aikaan hitsauksessa tarvittava sulan hämmennys.
Etäohjelmointi on tullut yhä tärkeämmäksi, koska robotin opettaminen vie paljon tuotantoaikaa. Etäohjelmoinnissa määritetään 3D:nä niin robotti kuin sen ympäristö ja ajetaan robotin liikkeet simuloituna. Joitakin ratakäyriä, esimerkiksi autonkorin kaaria, on vaikea muuten opettaa kuin etäohjelmoituna.
Näitä kaikkia ohjelmointitapoja voidaan käyttää samassa sovelluksessa. Ohjelman runko ja liikeradat voidaan tehdä etäohjelmoituna. Kun ohjelma on ladattu robotille, se käydään askelittain läpi ja korjataan mahdolliset virheet. (wikipedia)
Robotit
AIBO on Sonyn valmistama robottikoira. Ensimmäinen Aibo esiteltiin vuonna 1999, ja sen jälkeen siitä on valmistettu useita eri malleja. Aibo kykenee kävelemään ja näkemään kameran avulla, tunnistamaan puhuttuja käskyjä sekä oppimaan ja toimimaan toisten Aibojen kanssa.

ASIMO on Hondan rakentama robotti. ASIMO osaa kävellä ja juosta sekä kulkea portaita. Robotti ei liiku täysin itsenäisesti, vaan osittain kauko-ohjattuna. Myös Asimon taluttaminen on mahdollista. Se pystyy juoksemaan yhdeksän kilometriä tunnissa eli ihmisen kävelyvauhtia.
Yleensä robotit suorittavat tehtäviä, jotka ovat liian yksinkertaisia, likaisia tai vaarallisia ihmiselle tai joihin ihmisen hienomotoriikka ei ole riittävän tarkkaa. Sovelluksia ovat mm. lattioiden siivous, nurmikonleikkuu, myrkkyjen siivous, vedenalainen ja avaruudessa tapahtuva tutkimus, kirurgia, kaivostoiminta, etsintä ja pelastus, räjähteiden paikannus.

NXT
NXT julkaistiin vuonna 2006. Se sisältää kolme sähkömoottoria ja neljä anturia: valo-, ultraääni-, kosketus- ja äänianturin. Lisäksi sarja sisältää ohjelmointiyksikön ja erinäisen määrän Lego Technic -osia. Myös NXT ohjelmoidaan tietokoneella. NXT:ssä on kolme ulostuloporttia, neljä sisääntuloporttia ja yksi USB-portti, jonka kautta tietokoneella ohjelmoitu ohjelma siirretään NXT:hen. NXT on varustettu Bluetoothilla. Lego julkaisi uuden 2.0 version NXT:stä vuonna 2009. NXT 2.0 ei poikkea paljoa NXT 1.0:sta, muulla tavoin kuin jollain muutetuilla rakennusosilla ja uudella valoanturin korvanneella värianturilla. Myös äänianturi korvattiin toisella kosketusanturilla.
wikipedia
_______________________________________________________________________________________

Lingodroidi-robotit kehittivät oman robottikielen
Australialaistutkijat ovat onnistuneet opettamaan robotteja kommunikoimaan ihmisen tavoin – oman robottikielen avulla. Tutkijat toivovat, että sanastoa voidaan myöhemmin opettaa myös muille roboteille, ja näin luoda aivan uusi kieli.
Robotit kantavat mukanaan mikrofonia ja kaiuttimia voidakseen puhua keskenään.
tekniikkatalous.fi

++
Espanjassa tutkijat ovat luoneet sähköisen ”kielen”, joka pystyy erottamaan erilaisia olutlaatuja sekä niiden alkoholipitoisuuksia.
Laite pystyi erottamaan muun muassa tummat oluet, lagerit, mallasoluet, pilsnerit ja ykkösoluet toisistaan. Se erottaa kaikki ne laadut, joita se on ”opetettu” tunnistamaan. Kieli ei kuitenkaan tunnista niitä, joihin sitä ei ole ohjelmoitu.
Tutkijoiden mukaan maistajaa voitaisiin käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi tuotteiden tarkastamiseen. Laite on myös ensiaskel siihen, että tulevaisuuden roboteilla olisi makuaisti.
yle.fi

Haapamäen yhtenäiskoulu, Keuruu, 8lk. ATK-valinnainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s