Hello World! Koodaamista kannattaa kokeilla!

Screenshot 2014-11-16 21.26.17 Screenshot 2014-11-16 21.35.09(1)

– Siistiä! Tosi mielenkiintoista! kuvailee vantaalaisen Hämeenkylän koulun seitsemäsluokkalainen poika nelituntisen koodityöpajan sisältöä. Myös matematiikan ja fysiikan opettaja Timo Järvenpää on vaikuttunut oppilaiden Racket-harjoittelusta: – Kun ruudulle alkoi ilmestyä palkkeja ja oppilaat huomasivat, että he saavat todella tuotettua jotakin, he alkoivat innostua.

Hämeenkylän koulun ”Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa” -valinnaiskurssin seitsemäsluokkalaiset oppilaat ohjelmoivat ja touhusivat koodin parissa innolla keskiviikkona 22.10. aamupäivällä. Suurin osa osallistujista ei ollut koodiin aiemmin koskenut ja pajan jälkeen heitä myös hieman mietitytti, tuleeko koodaamisesta todellakin tulevaisuudessa pakollinen aine kaikille: – Ehkä se voisi olla vapaaehtoista? kommentoitiin. Toiset pajaan osallistuneet oppilaat puolestaan haaveilivat koodaavansa tulevaisuudessa jopa ammatikseen ja muistuttivat: – Koodaamista tarvitaan aika monissa töissä.

Koodaamispajan aikana oppilaille selvisi, että koodaaminen eli ohjelmoiminen on tietokoneen käskemistä. Koodipajaa koululle vetämään tullut Reaktor Oy:n ohjelmistoarkkitehti Rami Karjalainen toteaa, että ainakin jonkinlainen ymmärrys koodaamisen perusteista olisi hyvä jokaisella olla hallussa: – Koodaamiseen perusteiden käsittäminen auttaa ymmärtämään niin paljon tietotekniikkaa, mitä on nykyään joka paikassa. Hyvä esimerkki koodinpaljoudesta on nykyaikainen auto, jossa on käsittämättömän paljon ohjelmistokoodia.

Työpaja oli rakennettu sisältämään sekä teoriaa että tekemistä. Painotus oli tekemisessä, mutta ensin oli saatava jonkinlainen yleiskuva aiheesta. Pajassa tutustuttiin Racket-ohjelmointikieleen, tehtiin yksinkertaisia laskuoperaatioita, visualisoitiin ja lopuksi tehtiin funktioita. Listat olisivat olleet seuraavana vuorossa, mutta niihin asti ei ehditty. – Tästä voi hyvin omatoimisesti jatkaa, vaikkapa juuri pajassa käytetyllä Racketilla, Rami kertoo. – Kannattaa ottaa jokin ongelma käsittelyyn, esimerkiksi päättää tehdä itselleen yksinkertainen ohjelma, josta on hyötyä jollakin tavalla vaikkapa omassa harrastuksessa. Materiaalia löytyy internetistä hakuja tekemällä, Youtuben tarjontaan kannattaa tutustua ja googlaamalla löytyy paljon Racket-materiaalia.

WP_20141022_001 WP_20141022_003(1)

Muutamalla tauolla katkottu nelituntinen työpaja sujui intensiivisen opiskelun ja tekemisen merkeissä. – Meni nopeasti, sanoo seitsemäsluokkalainen osallistuja, – paljon nopeammin kuin tavallisesti neljä tuntia tuntuisi koulussa menevän.

Mitä kooditunnilla sitten tehtiin? Oliko helppoa vai vaikeaa?

– Koodattiin kuvioista liput. Oli aika helppoa, sitten kun sen tajusi, mainitsee seitsemäsluokkalainen poika.

– Koodattiin erilaisia kuvioita, tekstejä sekä eri maan lippuja ja erilaisia laskuja, kertoo puolestaan seitsemäsluokkalainen Aada. – Vaikeaa oli saada Suomen lipussa pystyviiva vasemmalle, sillä se oli siinä keskellä muuten. – Vaikeaa oli saada tehtyä kuvio kuvion sisällä, lisää luokkatoveri Noora. – Ja kivointa oli, kun sai itse kokeilla eri kuvioita ja värejä. – Plus ne karkit!

WP_20141022_007

– Muutamat oppilaista pääsivät todella nopeasti aiheeseen kiinni, kertoo Reaktorin Rami Karjalainen. – Etukäteen juuri kukaan ei ollut ohjelmointia kokeillut, mutta monella osallistujalla tuntuisi olevan hyvät valmiudet ruveta, jos vain kiinnostusta riittää, jatkamaan koodien parissa vaikkapa ammattiin asti. Kannattaa muistaa sekin, että ohjelmointiin liittyvät ammatit vaativat sitkeyttä ja halua kehittää ongelmanratkaisukykyään, mutta vastaavasti hyötypuolena tulee se, että monesti nämä ammatit ovat hyvin palkattuja, kiinnostavaan ongelmanratkaisuun keskittyviä töitä. Sitkeys palkitaan.

Hämeenkylän koulun matematiikan ja fysiikan lehtori Timo Järvenpää muistuttaa, että Reaktorin kanssa tuotetun pajan kaltaista yritysyhteistyötä tarvittaisiin kouluille enemmänkin: – Monesti ajatellaan, ettei peruskoululaisilla ole yrityksille samalla tavalla merkitystä kuin pidemmälle opiskeluissaan edenneillä, ja näin yhteistyökuvioita kiinnostavien yritysten kanssa ei aina ole helppo saada aikaan.

It-konsultointiyritys Reaktor, josta mm. suosittu Lasten koodikoulu on alunperin lähtöisin, on ollut järjestävänä tahona useissa alakoulu- ja jopa varhaiskasvatusikäisten kooditapahtumissa. Yläkoulu oli myös heille uusi aluevaltaus. Rami Karjalainen arvelee työpajakokeilun yläluokilla olleen hyödyllinen: – Tulevaisuudessa tietotekniikan käyttö ei varmasti tule vähenemään, kun nykyinen ”pilvivallankumous” lähtee todenteolla käyntiin. Muistettava kuitenkin on, että ohjelmointia ei pidä ajatella yksittäisen kielen osaamisena, vaan ohjelmointi on ongelmanratkaisukykyä.

Millaista koodaaminen sitten oppilaiden mielestä lopulta oli?

– Kivaa.

– Mukavaa.

– Matikallisia kuvioita.

– Piti kirjoittaa juttuja – ja niistä tuli kuvio.

Hello world!

Screenshot 2014-11-16 21.34.44

Screenshot 2014-11-16 21.26.17

Teksti: Eevaleena Karjalainen, Hämeenkylän koulu, Vantaa

Kuvat: Timo Järvenpää, Hämeenkylän koulu, Vantaa ja Rami Karjalainen, Reaktor Oy

Juttu on julkaistu myös Hämeenkylän koulun blogisivulla.

One thought on “Hello World! Koodaamista kannattaa kokeilla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s