Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2015

Koodaten syyslomalle

Länsituulen koulussa Haukiputaalla (Oulussa) järjestettiin 16.10. Syyslomalle -tapahtuma, jossa huomioitiin meneillään ollut EU:n koodiviikko. Tapahtumassa järjestettiin ohjelmaa kummiketjuittain. Kummiketjun muodostavat kolmen eri luoka-asteen oppilaat. 1.-4.-7-luokkien muodostamien kummiketjujen oppilaat tutustuivat yhdessä ensimmäistä kertaa ScratchJR:iin. Seitsemäsluokkalaisetkin jaksoivat innostua, vaikka kyseessä oli enempi alkuopetukseen suunnattu Scratchin versio.

WP_20151016_010WP_20151016_002

Ulkona seiskaluokkalaiset oppilaat pääsivät antamaan käskyjä ekaluokkalaisille roboteille, jotka yrittivät liikkua rataa pitkin pipo silmillä.

9. luokkalaiset olivat TET-jaksolla, joten 3. ja 6. luokkalaiset toimivat kummipareittain. Heillä ohjelmassa oli code.org:n koodaustunti. Apuopettajina heillä toimi muutama 8.-luokkalainen TVT-valinnaisaineopiskelija.

2.-5.-8.-kummiketju ei tällä kertaa päässyt osallistumaan koodiviikon ohjelmaan, kun laitteita ei riittänyt kaikille ketjuille.   Tarkoituksena olisi, että seuraavana kummiketjupäivänä järjestettäisiin heille jotain vastaavaa toimintaa.  Innokkaimmille on kuitenkin heti tarjolla koodikerho, joka alkoi samalla viikolla.

”Koodauspajoja” vetivät aiheesta aiemmin kiinnostuneet/kouluttautuneet opettajat. Muut kummiketjujen luokanopettajat ja -valvojat tutustuivat oppilaiden kanssa aiheeseen. Kielten opettajat muun muassa opettelivat vuoropuhelujen tekemistä ScratchJR:illa ja ideoivat sen hyödyntämistä opetuksessa.

Kirjoittanut: Maija Laatikainen (Länsituulen koulu, Oulu)

Mainokset

Koodauskiertueen kouluttajamietteitä

Kokkolan työpajoissa oli kouluttajia kattavalla taustalla:Tomi ja Antti ohjelmointialalta sekä Anna-Kristiina  ja Jens perusopetuksen puolelta. Kokkolassa koulutettavista huokui innostava ja aktiivinen yhdessä tekeminen.IMG-20151027-WA0005

Onnistuneen koodauskiertuepäivän jälkeen matkasimme kohti pohjoista. Matkalla ja seuraavana päivänä pohdimme muutamia koulutuksen kohderyhmään sekä sisältöön vaikuttavia seikkoja. Nämä ajatukset eivät linkity ainoastaan Kokkolan päivään vaan ovat tulosta useammasta koulutuspäivästä tältä sekä viime vuoden kiertueelta.

Koulutuksen kohderyhmä luo aina omat haasteensa. Innokkaan koulutuksiin tulevat opettajaryhmät ovat melko heterogeenisia. Ohjelmointitaidot ja yleinen tietämys ohjelmointiin liittyvistä asioista vaihtelee yhtä lailla kuin opettajien TVT:n käyttötaidot. Kouluttajina haluaisimme kohdentaa koulutuksen sisällön vastaamaan tarpeita mahdollisimman tarkasti. Toivoisimme myös kohdennettua, suoraa palautetta koulutettavilta, jonka avulla voisimme kehittää työpajoja. Pohdinnoissamme nousi esille koulutuksen yhdenmukaistaminen. Nyt pyrimme tarjoamaan mahdollisimman yhdenmukaisen paketin koulutuksissamme vakioimalla sisällöt. Kouluttajana kehittyminen vaatii jatkuvaa oman toiminnan arviointia. Olisiko mahdollista vetää työpajoja tai koulutustuokioita samoilla sisällöillä, mutta vaihtoehtoisilla rungoilla? Tai edelleen, voisimmeko tarttua hetkeen ja kuunnella herkällä korvalla kulloisenkin koulutusryhmän toiveita? Toki meistä jokainen pyrkii jo nyt muovaamaan koulutussisältöjä tavoittamaan sen hetkisen ryhmän tasoa.

IMG-20151027-WA0010 IMG-20151028-WA0003

Opiskelumotivaatioon vaikuttava tekijä lähtötason lisäksi on opiskeltavan aiheen pakollisuus. Kuten yleisesti on tiedossa, vapaaehtoisuuteen sekä omaan haluun perustava opiskelu tuottaa varmemmin tulosta. Parhaimmillaan opettaja itse kokee aiheen tärkeäksi. Uuden asian haltuunottaminen vaatii sekä keskittymistä, että ajallista panostusta. Työnantajan tarjoama täydennyskoulutus ei ole ainoa ratkaisu digikuilun kiinni kuromiseksi. Toisaalta pelkkä into ja halu päästä koulutukseen ei riitä. Kiertueen työpajat on kohdennettu eri tasoisille opettajille, sekä vasta ohjelmoinnin aloittaville, että kokeneemmille. Juuri aloittava ei saa paljoakaan irti edistyneemmille tarkoitetusta koulutuksesta, eikä konkari ensimmäisten askeleiden kertauksesta.

IMG-20151027-WA0004

Käsi sydämelle kollegat: Onko oma asenteemme kunnossa?

Vaikka opettajina pidämmekin läksyjen tekoa sekä omaa vaivannäköä tärkeänä, tuntuu tämä itsestäänselvyys unohtuvan, kun hyppäämme pulpetin toiselle puolelle. Odotamme oppilailtamme aktiivista otetta, mutta jäämme liian usein itse passiivisena odottamaan tiedon päähän kaatamista. Maailma, jossa nykyään elämme, ei toimi enää mallivastausten pohjalta. Substanssin laajuus ja toimintaympäristön muuttumisvauhti on niin hurjaa, ettei meillä ole mahdollisuutta jäädä odottamaan hetkeä, jolloin koko paketti on hallussamme. Sähköisen toimintaympäristön haltuunottoon, koodaamisen alkeiden oppimiseen tai digiloikan ottamiseen, kutsuttakoon asiaa millä nimellä tahansa, vaaditaan rohkeutta sekä heittäytymistä tuntemattomaan yhdessä oppilaiden kanssa.

Omien osaamisen puutteiden myöntäminen ja avun pyytäminen rohkeasti ovat avaimia oppimisen oveen. Enää opettaja ei ole kaikkitietävä ja -osaava kansankynttilä, joka osaa vastata joka kysymykseen. Enää ei tarvitse pitää kaikkia lankoja käsissään. Riittää, kun opettajalla on vain se punainen lanka ja annetaan oppilaiden käsiin ”verkkojohdot”. Oppilaat ottavat haltuun niin ohjelmoinnin kuin tieto- ja viestintätekniikan salat sukkelammin kuin me opettajat. Könytään alas norsunluutorneistamme ja tehdään ohjelmointiin liittyvän substanssin opiskelu oppilaidemme rinnalla sekä jopa heidän avustaminaan. Meille jää tehtäväksi tarjota aikuisen tuki ja esimerkkinä toimiminen.

Innokas-kouluttajat Anna-Kristiina, Tomi ja Antti

Malminkartanossa koodataan

Malminkartanon ala-asteella vietettiin EU:n Koodiviikon innoittamana Kooditunteja. Tunneilla harjoiteltiin Koodauksen alkeita sekä ilman tietokoneita että tietokoneluokassa.

Koodaustunti 03

Luokissa harjoiteltiin Hello Ruby-kirjan avulla erilaisia ohjelmoinnillista ajattelua harjoittavia tehtäviä ja pelattiin Robogem-peliä. Pidimme myös aina Koodaustunnin aluksi pienen alkuleikin, jonka tarkoituksena oli virittää ohjelmoinnillista ajattelua sekä keskittyä erityisesti tarkkojen ohjeiden antamiseen.

Koodaustunti 01 Koodaustunti 02

Jokaisella luokalla oli parin viikon aikana mahdollisuus päästä tutustumaan koodauksen Kooditunnin avulla. Koodaustuntia piti yksi koulumme opettaja ja vaihdoimme opetusryhmiä aina tarpeen mukaan. Kooditunnilla harjoittelimme Turtle Royn sekä code.org-sivuston avulla. Koodauksen oppiminen jatkuu myös osalla oppilaista luokan omilla tunneilla.

Ennen kaikkea opimme, että koodaaminen on helppoa ja kivaa! Lasten innostus tarttui myös meihin aikuisiin!

Järjestämme vielä syksyn aikana opettajille lisäkoulutusta koodauksesta ja sen opettamisesta. Lasten kanssa koodaamista jatkamme myös koulun Koodikerhossa.

 

Riikka Aaltonen

Malminkartanon ala-aste / Helsinki

10-vuotias ohjaajana

Olin koodiviikolla. Leikin siellä Ev-kolmosella, ensiksiksi korjasin meidän rubiikin kuutionratkojan. Ensin se toimi huonosti sitten se alkoi toimia, autoin yhtä tyttöä ohjelmoimaan viivan seuraajarobon. Sitten autoin häntä tekemään taskuparkkirobotin .Tein värin tunnistaja rodotin.

 

Akseli, melkein 11v.

Toijalassa suurena apuna.

Legorobotti- ja kissakoodausta Toijalassa

Tiistaina 13.10. klo 10 kirjaston ovien auetessa sisällä syöksyi lähes satapäinen joukko akaalaisia pieniä innokkaita valmiina käskyttämään robotteja. Robotit odottivat koodausta, kun ylläpito oli aamulla jo asentanut kirjaston koneisiin ohjelmiston.

Ensimmäinen tehtävä oli valkoisen viivan tunnistus. Nuoret ohjelmoivat robotin erottamaan valkoisen viivan, sen jälken peruuttamaan ja kääntymään. Hätäisimmät tekivät sen nopeasti ja lisäsivät siihen loopin, jolloin saatin ympyrän sisällä seikkaileva sumorobotti.

Toinen haaste oli viivanseuranta. Se oli helppoa ev-g-ohjelmistolla. Toiset tekivät väriin perustuvan koodin, jotkut tekivät heijastuneen valon määrään pohjautuvan.

Kolmas projekti oli taskuparkkeeraus. Robotti seurasi punaista viivaa ja etäisyysanturi etsi tyhjää tilaa oikealta kyljeltä. Parkkeeraus oli haasteellista, mutta päivä oli mukava.

 

Koko päivä koodausta

Päivä alkoi aamusta nonstop-koodauksella iltapäivälle kolmeen (15) saakka. Muutamat sitkeimmät olivat aamusta iltaan leikkimässä roboteilla ja myös Scratch-ohjelmoinnilla, mutta useimmat lapsista kävivät tekemässä haasteet ja jatkoivat kirjastosta kirjojen hakua.

Nuoria oli kaikkiaan parisenkymmentä, ja tapahtuma keräsi myös isiä ja ja äitejä paikalle. Neljällä tietokoneella ja yhdellä aikuisella ohjaajalla oli kiirettä koko ajan. Paikallisia opettajia tai opetuksesta päättäviä ei — ikävä kyllä — käynyt paikalla jututtamassa. Tosin tapahtuman mainostaminenkin jäi pienelle.

Muutama robotti väsähti päivän kuluessa, mutta lapset saivat korjattua Rubikin kuution ratkaisijabotin, ja sitä katsellessa aika kului hyvin.

 

Omaa kivaa

Ohjattujen haasteiden harmiksi omat projektit ovat mielenkiintoisimpia. Muutamat robotit ääntelivät kuin norsut, joillain silmät vilkkuivat ja ne tekivät kaikkea muutakin. Olisipa vain lisää robotteja tapahtumia varten.

Seuraavaksi olemme Tekniikan päivillä Tampereella sekä samaan aikaan Vantaalla PiiPoon tapahtumassa rakentelemassa robotteja ja siitä parin viikon päästä Helsingissä koodailemassa tai ideoimassa robotteja; Tapahtumista voit katsoa lisää osoitteessa www.luntti.net/FLL

Kaikkiaan meillä oli neljä robottia, joista kaksi omaa ja kaksi lainassa Viitasaaren kunnasta, jossa allekirjoittanut on töissä. Kiitos Viitasaarelle j Akaan kirjaston henkilökunnalle.

Kuvia en ehtinyt päivän aikana ottamaan. Sen verran oli iloa liikenteessä!

 

Markku Leino; lumanaattori.

Viitasaari; www.luntti.net/FLL

 

ScratchDuino -pilotin rantautuminen Pohjois-Hervantaan!

ScratchDuino robotit saapuivat koulullemme tiistaina 6.10. Annina ja Juha olivat jo kovasti roboja koulutuksen jälkeen odottaneetkin. Vähän jännitti, miten alkuun päästään. Koulutuksesta oli kuitenkin jo hetki ja tekniikan toimivuus arvelutti. Iloisena yllätyksenä robottien ja Kristinan mukana tuli myös Kati ohjeistamaan aloituksessa. Saimme myös kaupungilta asentajan mukaan, mahdollisten asennusongelmien varalta.

Arveluista huolimatta käyttöönotto lähtikin hyvin käyntiin. Kun olimme kokeilleet kaikkien robottien toimivuuden ja koneiden yhteensopivuuden, päästimme luokkaan 10 innokasta kuudesluokkalaista. Oppilaat eivät tienneet, mikä heitä odotti. Jokainen sai oman robotin ja koneen eteensä ja hyvin lyhyet ohjeet: Laita robotti liikkumaan.

Ohjelmointia

Tässä suunnitellaan robotin ohjausta

Oppilaiden suunnittelema rata

Ohjelmointi onnistui!

Ensimmäisiä kommentteja olivat mm. ”Miten tää voi toimia.” ja ”Tämähän on ihan mahdotonta!”. Joitakin minuutteja myöhemmin, robotit kuitenkin jo kulkivat nuoliohjauksella pitkin itserakennettuja ratoja. Oppiminen oli nopeaa ja mieleistä. Jokainen keksi miten robotin saa liikkumaan haluamaansa suuntaan.

Eniten päänvaivaa aiheutti käskypalikoiden asettelu ja miten moottori sammutetaan. Moottori päälle komento oli helppo, mutta mitäs sitten, kun moottori vain pyörii eikä mikään sitä sammuta. Johdonmukaisuus löytyi kuitenkin nopeasti ja sen jälkeen työt edistyivät ennätysvauhtia. Joitakin oppilaita hämäsi kissan käskyt, jotka eivät vaikuttaneet robottiin millään tavalla.

Seuraava askel on ottaa robotit käyttöön testiryhmien kanssa. Annina toteuttaa omassa luokassaan alun niin, että nämä paikalla olleet kymmenen saavan pariksi oppilaan joka ei ollut paikalla ja opettaa oppimansa hänelle. Tästä lähdemme sitten yhdessä syventämään opittua ja oppimaan lisää.

– Anniina Ala-Ranta, Pohjois-Hervannan koulu

Letkuohjattava robotti

Rajakylässä kolmas luokka on aloittanut työskentelyn Lego NXT -robottien parissa. Aluksi ohjasimme toista oppilasta täsmällisin käskyin (liiku eteenpäin kolme askelta, käänny oikealle 90 astetta…). Legoista rakensimme perusrobotin, jota ohjasimme aluksi suoraan keskusyksikön painikkeista ja seuraavassa vaiheessa NXT-G ohjelman avulla. Tällä viikolla liitimme robottiin kaksi kosketusanturia pitkien kaapeleiden avulla, jolloin lopputuloksena oli kauko-ohjattava robotti. Ohjelma näyttää tältä:

letkurobo

Tomi Hillukkala, Rajakylän alakoulu Oulussa, 3. luokka

Projektin etenemistä voit seurata Rajakylän koulun blogissa: https://rajakylatekno.wordpress.com/

Niemenrannan 5a- opettelee koodauksen alkeita

Luokkamme sai melkoisen boostin koodauksen aloittamiseen opettajan Innokas-koulutuksen jälkeen 🙂 Innokas järjesti Oulussa tällä viikolla Kiinnostaako Koodaus- koulutuskiertueen, joka sai homman nytkähtämän luokassa eteenpäin tällä saralla.

Oppilaat olivat innoissaan tehdessään viikon aikana kaikki code.org sivustojen Koodaustunnin sekä Flappy Codea. Lisäksi aiomme tehdä 20h kurssin ko. sivujen kautta myöhemmin.

6lk teknisessä työssä olemme koodanneet NXT ohjelmalla robetteja ja opetelleet ohjelman käyttöä.

Mahtavaa flowta kaikilla ja ideoita jatkosta kuhisee jo päässä… 🙂

 

Tatu/ Niemenrannan koulu

Oulu

Oodi koodille – koodiviikon inspiroimaa

Ohjelmoinnin opetusta suunniteltaessa havaitsimme, ettei ohjelmointiin liittyviä lastenlauluja juuri ole. Tähän tarpeeseen vastasimme tekemällä Oodi koodille -biisin. Koodausbiisiä miettiessämme mielessämme alkoi heti pyöriä räppityylinen tuotos ja päädyimme pitäytymään siinä, sillä asiapitoisia räppejä on vain vähän esi- ja alkuopetusikäisille lapsille. Halusimme tehdä pikkuoppilaille yksinkertaisen, helposti omaksuttavan ja hauskan koodausräpin.

OODI KOODILLE
(säv.&san. Saija Juusola & Johanna Tepsa)

1. Nyt ollaan aika pulassa,
ei koneet toimi luokassa.
Mikä näitä oikein vaivaa,
mistä tiedon nyt voi kaivaa?

Ongelmiin täytyy tarttua,
yhdessä pulmat ratkoa.
Laitetaan koneet laulamaan
ja harjoitellaan koodaamaan.

Pari rivii koodii ni koneet laulaa oodii x2

::Ratkotaan pala kerrallaan
jännää ongelmaa. (KOODATAAN!)
Aina askel eteenpäin
käsky kuljettaa. (KOODATAAN!)
Riemulla kun koodataan
me onnistutaan. (ONNISTUTAAN!)
Yhdessä kun koodataan,
maaliin saavutaan.::

2. Tehdään blogeja, lauluja,
ohjelmia, nettisivuja.
Pelit saadaan toimimaan,
loppuun asti rullaamaan.

Koneet käskyjä noudattaa,
kaikki meistä niitä voi antaa.
Kun ohjeet osiin pilkotaan,
saadaan koneet laulamaan.

Pari rivii koodii ni koneet laulaa oodii x2

::Ratkotaan pala kerrallaan
jännää ongelmaa. (KOODATAAN!)
Aina askel eteenpäin
käsky kuljettaa. (KOODATAAN!)
Riemulla kun koodataan
me onnistutaan. (ONNISTUTAAN!)
Yhdessä kun koodataan,
maaliin saavutaan.::

Teemme teknologiakasvatukseen liittyvää yhteistyötä yli koulurajojen ja olemme suunnitelleet ohjelmoinnin opetusta yhdessä. Opetimme tällä viikolla oppilaille aluksi tekemämme Oodi koodille -biisin, jonka jälkeen oppilaat saivat yhdessä yhteisöllisesti keksiä omat ohjelmointiin liittyvät räppisanansa. Oppilaat sanoittivat huikeita uusia koodausräppituotoksia, joita yhdessä musisoimme kehoa sekä rytmisoittimia hyödyntäen. Lasten riemu oli silminnähtävää!

Olemme pohjustaneet ohjelmointi-aihetta jo laajemminkin, sillä olemme suunnitelleet marraskuulle suuremman ohjelmointikokonaisuuden. Tällä viikolla olemme lukeneet oppilaille Hello Ruby -koodisatukirjaa, pelanneet Robogem -lautapeliä, leikkineet erilaisia käskyleikkejä ja ohjeistettuja rakenteluleikkejä sekä testailtu Scratch jr. ohjelmointisovellusta.

Mikäli kaipaat sointuja Oodi koodille -räppiin, laita viestiä meille osoitteeseen saija.juusola@eduouka.fi tai johanna.tepsa@eduouka.fi. Lisää teknologiakasvatukseen ja alkuopetukseen liittyviä ideoita löydät blogistamme: http://tutkivapikkukoulu.blogspot.fi/

Koodiviikosta inspiroituneina;

Saija Juusola, Metsokankaan koulu, Oulu, 1E-luokka
Johanna Tepsa, Niemenrannan koulu, Oulu, esiluokka

Vanttilan 6A -luokka aloitti ScratchDuino-pilotoinnin

Luokkamme aloitti perjantaina 9.10. SD-robottiin ja -ohjelmaan tutustumisen. Käytimme siihen kaksi oppituntia. Olimme asentaneet ohjelman koneille jo aiemmin, joten pääsimme töihin varsin pian. Alussa oli muutamia teknisiä haasteita, mutta niin on aina, kun otetaan uutta laitteistoa käyttöön. Niistä selvittiin kuitenkin pian ja suurena apuna oli myös Mikko-ope, joka oli mukana kanssamme ensimmäisellä tunnilla.

Aloitus Mikko ja tytöt

Luokka on käyttänyt aiemmin Lego NXT –laitteistoa. Syksyn alussa olimme pari kertaa ohjelmoineet myös tavallisella Scratchilla, joten oppilailla oli kokemusta sekä ohjelmoinnista että robotiikasta.

Lähdimme liikkeelle perusteista, eli robotti täytyy saada liikkumaan ja pysähtymään hallitusti. Kun se onnistui, harjoittelimme käännöksen tekemistä. Viimeisenä ohjausharjoituksena oli SD-laatikon kiertäminen. Laatikkoa kiertäessä opettelimme myös Toista-komennon käytön. Huomasimme, että kun laatikon kiertäminen on puolivälissä, ohjeet voi laittaa silmukan sisälle. Toki sielläkin on muutama knoppi, jotka täytyy hoksata.

Aloitus pojat kiertää laatikkoa

Muutama ryhmä huomasi oma-aloitteisesti, että nuolinäppäimiä voi hyödyntää robotin ohjauksessa. Muutamat parit ohjelmoivat itsekseen neljä erillistä pientä polkua, joiden avulla robotti totteli näppäimistön nuolia.

Välitunnin jälkeen opettelimme Jos –Sitten – Muuten –silmukan käytön. Neljällä silmukalla, sekä Toista ikuisesti-silmukalla saimme nuolet tyylikkäästi käyttöön ja lopuksi kisailimme pujotteluradalla. Parin metrin mittaisella radalla oli kolme tussia, jotka robotin piti käsiohjauksella kiertää. Tussin kaatamisesta seurasi kolmen sekunnin aikasakko. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sekä hämmästelyä ”Miten se nyt tuonne menee?” Nopeimmat suoritukset olivat tasaväkisiä. Täytyy udella, saako moottoreiden tehoja nostettua mitenkään…

Suurin osa oppilaista syttyi aiheeseen mukavasti ja seuraavaa kertaa kyseltiin.

– Erkki, Vanttilan koulu