“Yhteenkuuluvuuden -kaupunki” – interaktiivinen oppimispeli

Osana kurssisuoritustamme olemme tulleet usein innovoineeksi jonkin konkreettisemman ja lähestyttävämmän väylän jakaa löydöksemme tieteellisen tiedon maailmasta. Tällä kertaa kehitimme ThingLink-alustan ja Google Mapsista räätälöityjen kuvien sekä kopiointivapaiden Google kuvahakutulosten avulla virtuaalisen tietovarannon, joka houkuttelisi käyttäjän aiheen pariin sekä informoisi yhteenkuuluvuuden ilmiöstä ja sen fasilitoimisesta opettavaisella tavalla. Tämä versio pelistä on suunniteltu erityisesti ryhmien ohjaajille ja itseohjautuville ryhmille.

ThingLink osoite: https://www.thinglink.com/scene/974992268169576450

Kaupunkikuvassa on erilaisia linkkejä upotettuna kuvaan, jotka avautuvat omiksi ThingLink kuvikseen. Ne pitävät sisällään yleistä tieteellistä tietoa yhteenkuuluvuuden ilmiöön liittyvistä aiheista, erilaisia aktivoivia tai reflektoivia tehtäviä ja vinkkejä yhteenkuuluvuuden tunteen fasilitointiin! Interaktiivinen seikkailu alkaa “Yhteenkuuluvuuden kaupunki” näytöltä. Kuva pyrkii ohjaamaan käyttäjän aluksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungintaloon”, joka on ainoa kuvaan nähtävästi kiinnitetty ja tähdellä merkitty kohde.

Kaupungintalo toimii ikäänkuin tuutorina niille ominaisuuksille, joita ThingLink kuva voi sisältää. Se toivottaa käyttäjän tervetulleeksi interaktiivisen maailman pariin ja neuvoo miten kaupungissa “liikutaan” eri paikkojen välillä. Kaupungintalolla itsessään tarjotaan jo ensimmäiset määritelmät yhteenkuuluvuudelle ja kätketty käyttäjiä yhdistävä oivallus (kuvat voivat sisältää kätkettyjä “tägejä”) sekä aktivoiva sivujuonne (kaupungin sloganin kadonneet merkitykset).

Neljä kahdeksasta kaupungin muusta kohteesta valikoitui Reis, Seldon, Gable, Roscoe & Ryan (2000) tutkimuksen tulosten perusteella yhteenkuuluvuuden tunteen kokemisen kanssa positiivisesti korreloivien tekijöiden mukaan. Heidän tutkimuksensa selvitti sitä mitkä aiemmissa tutkimuksissa todetuista sosiaalista kanssakäymistä vahvistavista aktiviteeteista korreloivat yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa. Tutkimuksessaan he operationalisoivat yhteenkuuluvuuden tunteen kokemukseksi läheisestä yhteydestä toisiin.

Sosiaalisista aktiviteeteista lähes saumattomasti tuota kokemusta mukailivat tuntemukset ymmärretyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Samoin ne aikaa vievimmät sosiaaliset yhdessä olon hetket, jolloin osaanottajat kokivat keskustelleensa merkityksellisistä asioista toisten kanssa mukailivat kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näiden kahden löydön seurauksena “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Arvostuksen temppeli

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Sosiaaliset aktiviteetit joissa esiintyi toisten seurassa oleskelua, tai miellyttävien ja iloisten asioiden tekoa, ja joihin ei liitetty tuomituksi tai epävarmaksi oloaan tuntemista noudattivat myös tieteellisesti riittävän merkittävällä tavalla kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näistä tekijöitä vaaliaksemme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Vapaa-ajan puisto

 Neljästä toistaiseksi esittelemättömästä kohteesta yksi perustettiin kun ryhmällemme selvisi kuinka yhteenkuuluvuus mielletään tavanomaisessa arkisessa diskurssissa yhteisöllisyytenä ja mitä se silloin tarkoittaakaan. Saastamoinen (2009) lainaa Yhteisöllisyys liikkeessä -kirjassaan Nivalan väitöskirjaa määritellessään yhteenkuuluvuuden luonnetta; se liittyy yhteiseen toimintaan ja yhteisiin symbolisiin merkityksiin – yhteenkuuluvuuden tunne syntyy menneiden jaettujen kokemusten seurauksena. Tämä ymmärrys johti seuraavan kohteen perustamiseen:

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Toinen hieman “jälkijunassa” perustettu kohde syntyi ajatuksesta, että erilaisille ryhmäyttämis ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomis – harjoitteille tarvitaan jokin kohde mihin ne voitaisiin tallettaa, mistä niitä voitaisiin nostaa erilaisia tilanteita varten ja jossa ketkä tahansa voisivat jakaa uusia löydöksiä aiheesta. Näin kaupunkiin syntyi kaikille ThingLink käyttäjille avoimesti muokattavaksi jättämämme kohde:

Materiaali Pankki

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungissa” sijaitsee myös kaksi kohdetta, joiden tehtävä on yleisluontoisempi. Niiden tehtävä on valaista yhteenkuuluvuuden tarpeen määritelmää ja sen tärkeyttä niin yksilöille kuin ryhmillekin. Kohteet ovat:

Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Sosiaalisen koheesion kauppatori

Aivan kurssin päätteeksi lisäsimme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” vielä yhden kohteen: Lähteiden Lahti. Tuon kohteen tehtävä on tarjota kiinnostuneille jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Kohde pitää sisällään kaupunkiamme rakentaessa käyttämiämme kirjallisuuslähteitä, joita ei sen muissa kohteissa ole vielä esillä.

Yhteenkuuluvuuden kaupungin kohteet

Seuraavaksi esittelemme lyhyesti jokaisen kohteen sisältöjen taustoja ja perusteluja niiden relevanttiudelle. Käymme läpi jokaisen kohteen niiden esiintymisjärjestyksessä tässä esseen osiossa:

Arvostuksen temppeli

Ymmärretyksi ja arvostetuksi tuleminen

Arvostuksen temppelissä käydessään pelaaja saa lisätietoa siitä, miten tämä osa-alue liittyy yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Lisäksi hän saa käyttöönsä muutaman harjoituksen, joiden avulla voidaan lisätä yksilön tunnetta olla arvostettu ryhmän jäsen tai miten vahvistaa itseä kun ei tunne kuuluvansa joukkoon. Halusimme myös, että temppelissä käydessään pelaaja voi pitää pienen rentoutumishetken ja muistaa olevansa arvokas.

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Turvallisuus ja toiminnan merkityksellisyys

Onnistunut hiussalonki käynti jättää hyvän olon ihmiselle, eikä se välttämättä johdu pelkästä hiusten harvennuksesta. Hyvä parturi-kampaaja keskustelee asiakkaiden kanssa toisinaan hyvinkin henkilökohtaisista asioista, tai ainakin keskustelut liikkuvat molemmille merkittävillä aihealueilla. Parhaat salongit hoitavat siten myös ihmisen henkistä hyvinvointia. Kaupunkimme parturi-kampaamossa pelaaja oppii turvallisesta ilmapiiristä ja siitä siitä kuinka merkityksellisistä asioista keskustelu voikaan tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Tuomitun olon ja epävarmuuden tunteiden aiheuttamisen välttäminen, tunneäly ja terveen vuorovaikutusilmapiirin vaaliminen

Keskeisimmät opit mitä “Vuorovaikutuksen rakennustyömaa” tarjoaa pelaajalle liittyvät toisten huomioon ottamiseen, keholliseen viestintään ja ryhmänmuodostamisen eri vaiheisiin. Eräs tärkeimmistä tämän kohteen anneista liittyy ryhmän rooleihin, joiden kanssa pelaaja autetaan kosketuksiin. Monet muutkin kohteet kaupungissamme pitävät sisällään ikäänkuin uusia jälkiä, joita toivomme pelaajien innostuvan tutkimaan. Uskomme, että oppimista avittaa enemmän sen haluaminen kuin siihen pakottaminen (want to learn > have to learn).

Vapaa-ajan puisto

Toisten seurassa oleskelu ja mielekkään sekä iloisen ryhmäyttävän toiminnan tekeminen

Yhteisten miellyttävien toimien valikoimisen “Vapaa-ajan puistoon” jätimme ryhmäläistemme tehtäväksi. Kohde perustuu aatteelle jokaisen ryhmän omanlaatuisuudesta ja, että ryhmän itsensä tehtävä on selvittää millainen yhteinen toiminta ja oleskelu heistä on mielekästä. Tätä varten puistoon avattiin osio, johon ThingLink pelaajat voivat koota materiaalia mahdollisuuksista ryhmien yhteiselle toiminnalle, mitä pelaajat voivat viedä omiin ryhmiinsä kokeiltavaksi ja kehittää edelleen.

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Jaettujen kokemusten ja yhteisen toiminnan kehittyminen jälkikäteen yhteenkuuluvuuden tunteeksi

Kaupunginmuseo pyrkii tukemaan pelaajan ymmärrystä yhteenkuuluvuuden tunteen käsitteen monipuolisuudesta ja monikäyttöisyydestä. Se esittää taustoja yhteen suurimmista oivalluksistamme; yhteenkuuluvuuden tunne seuraa sosiaalista aktiviteettia ja sen  elementtejä.

 Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Yhteenkuuluvuuden tarkastelu yhtenä psykologisena perustarpeena

Poliisilaitos sai alkunsa itsemääräämisoikeus-teorian esittelemisestä, johon yhtenä kolmesta keskeisestä käsitteestä kuuluu yhteenkuuluvuus. Itsemääräämisoikeus-teorian ja siitä koituvien henkisen hyvinvoinnin vaikutusten kuvailemiseksi poliisilaitoksen tieteellinen oppi kätkettiin tarinalliseen ja metaforien täyteiseen muotoon. Se esittelee erään merkittävimmän löydöksemme yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta dilemman muodossa: yhteenkuuluvuuden kokeminen on ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta aina positiivinen tekijä, siitä huolimatta millaiseen toimijaan yhteenkuuluvuuden tunne kohdistuu.

 Sosiaalisen koheesion kauppatori

Ryhmän yhteenkuuluvuuden operationalisointia mitattavaan muotoon

Sosiaalisen koheesion kauppatori rakentui seuraavien tieteellisten tietojen varaan. Sosiaalinen koheesio on yksilöiden tuntemaa vetovoimaa ryhmään (joka vaihtelee yksilöiden välillä, mutta jonka keskiarvo on sosiaalinen koheesio). Sitä rakentavat seuraavat asiat: arvostettuna oleminen, ryhmän toiminnan mielekkyys ja ryhmäläisistä pitäminen. Sosiaalista koheesiota on tuettu seuraavin järjestelyin: vastuutehtävien jakaminen kaikkien kesken, istumajärjestys, normien rakentaminen heikompia tukeviksi. (Aho ja Laine, 1997.)

 Yhteenkuuluvuuden kaupungin slogani

Jaettava kokemus, jonka myöhempi muistelu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta (ja onnellisuutta) niihin keiden kanssa aktiviteetin on voinut jakaa

Halusimme tarjota pelaajille mielekkään sivujuonteen oppimisen ohelle. Toivomme sloganin revenneiden palasten metsästyksen ympäri kaupungin jättävän pelaajiin miellyttävän jäljen, jonka muisteleminen voi sitoa heitä jälkikäteen yhteen toisten pelin pelaajien kanssa. Näin varmistamme myös, että pelaajat tulevat vierailleeksi kaupungin jokaisessa kohteessa ja kohdanneeksi ilmiöitä, jotka liittyvät yhteenkuuluvuuteen.

Terveisin,
Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat
Joakim Laine, Eeva Partanen, Jesse Martin ja Kaisa Tuohilampi

Lähteet, joihin viitattu tässä kirjoituksessa

  • Aho, S., Laine, K. (1997). Minä ja muut – kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Otava. Helsinki
  • Reis, H. T., Sheldon, K. M., Gable, S. L., Roscoe, J., & Ryan, R. M. (2000). Daily well-being: The role of autonomy, competence, and relatedness. Personality and social psychology bulletin, 26(4), 419-435.
  • Saastamoinen M. (2009) Aikalaiskeskustelua yhteisöllisyydestä. Teoksessa Filander K, Vanhalakka-Ruoho M. (toim.), Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Helsinki, 33–66.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s