Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2018

På Leppätie språkbadsskola i Sibbo har vi genomfört två projekt med Micro:Bit under detta läsår. Vi började med att bekanta oss med Micro:Bitarna under två lektioner på hösten. Då fick eleverna bekanta sig med själva hårdvaran och mjukvaran. Övningarna gjordes i egen takt, modeller och instruktioner togs från Innokas webbsidor. Eleverna  gjorde bland annat tärningar på LED-panelen.

Eleverna fick också experimentera med olika tilläggsdelar.
aloitus

Under höstterminen fick årskurs 6 sedan i uppdrag att planera ett eget instrument enligt följande instruktioner:

  • påhittat instrument
  • skalet, utseende
  • koda Micro:Bitten (koppla högtalare)
  • laga en egen låt (stycke) m h a Micro:Bit
  • skriva en kort historik till instrumentet

Projektet förverkligades under musik- och konstlektionerna. Eleverna delades i 3-4 personers grupper. Alla fick samma instruktioner till slutprodukten, men själva planeringen, förverkligandet och koden fick de göra själv.

Exempel på elevarbeten
ApplePen
Spelar upp låten Pen Pineapple Apple Pen då bilen kör framåt.

Valdetsinator
Konverterar dina känslor till musik. Musiken spelas upp genom att man snurrar på handtaget. Knapparna på manicken lyser upp och ger ljusterapi åt åhöraren.

Nyan Cat 2000

En rymdvarelse som kom till vår planet för att spela upp sina känslor. A-knappen spelade positiva och glada känslor, B-knappen sorgsna medan A+B spelade neutrala känslor. Skalet var gjort av toalettpappersrullar och papper. För att få högtalare kopplade till Micro:Bitten kom en av eleverna på att skruva loss en högtalare från en bordsdator.

Vi beställde en del tilläggsdelar från Ebay efter det första projektet. Högtalare, kablar och LED-lampor behövdes det mycket mera av för att eleverna skulle kunna förverkliga sina projekt i framtiden.

Det kan konstateras att temat programmering och digitalt skapande väckte elevernas intresse att lära sig mera. Gruppen tog ansvar för sitt lärande och tog självständigt reda på hur olika problem skulle lösas. Det vi anser viktigt med den här typen av projekt är att eleverna ges tid och möjlighet att själva pröva på och göra misstag. Det viktiga är att få lära sig tillsammans med andra. Samtidigt tränas många av de färdigheter som läroplanen lyfter fram, såsom samarbete, problemlösningsförmåga, innovationer, planeringsförmåga. För läraren är den här typen av skapandeprojekt ett alternativ till att kunna erbjuda eleverna en uppgift som passar oberoende av bakgrund och tidigare erfarenheter.

Leppätie skola, Sibbo
åk 4-6
Merja Auramo och Jonas Koivumäki

Istumajärjestyksen arpomiskone ja tuulivoimaa

Puijonsarven koulussa Kuopiossa lähdettiin kuudennen luokan ryhmän kanssa opettelemaan Micro:bitin käyttöä Innokas-verkoston ohjeiden avulla. Myös yläkoulun puolella oppilaat ovat päässeet kokeilemaan Micro:bittien ohjelmointia.

Selkeiden ohjeiden avulla oppilaat ovat päässeet tekemisen makuun kukin omaan tahtiinsa. Joillakin oppilailla oli aluksi sellainen asenne, että en minä osaa. Pian nämä ajatukset kuitenkin ovat haihtuneet ja eräskin tyttöporukka sovelsi hienosti opittuja asioita ja toteuttivat arpakoneen, jolla seuraavalla tunnilla arvoimme luokan istumajärjestyksen.

Koulullemme on hankittu lisää Micro:bittejä ja pari kappaletta myös Kitronikin Inventors -settejä. Invertors -setin avulla pääsimme demonstroimaan mm., kuinka tuulen voimakkuus vaikuttaa tuulivoimalasta saatavan sähköenergian määrään.

Tuulivoimaa.

Hankissa on myös servomoottoreita ja muuta mukavaa lisätarviketta. Innolla odotamme myös saavamme koulullemme käyttöön kevääksi 3D-tulostimen, jolloin Micro:bit-projektit pääsevät aivan uudelle ulottuvuudelle.

-Tuukka ja Kari, 6(-9) luokat, Puijonsarvenkoulu, Kuopio

Micro:bit-kokeiluja Säynätsalossa

Jatkoin 8. luokan kanssa vielä parilla tunnilla loppusyksystä tutustumista Micro:bitin ohjelmointiin. Kertasin aluksi pikaisesti, mistä olikaan kysymys, ja sitten kirjoitin taululle muutaman pikku tehtävänannon. Oppilaat saivat viestiteltyä toisilleen ja mitattua lämpötilaa. Muutama ehti lähettää lämpötilatiedot toisilleen.

Olisi ollut hyvä antaa tarkempia ohjeita (ehkä kirjallisesti), sillä edellisestä kerrasta kuluneen pitkän ajan jälkeen oppilaat olivat unohtaneet ensimmäisen kokeilukertansa asiat. Suurin ongelma oli kuitenkin tekniset ongelmat. Välillä piirilevyt toimivat, välillä eivät — vaikka kaikki tehtiin samalla tavalla. Esim. vieruspareilla, jotka etenivät samaan tahtiin tehden juuri samat asiat, toimi ohjelmakoodi ja laite toisilla, toisilla ei. Mitään syytä ei löytynyt. Oppilaille jäi hieman epävarma olo.

Sen kerran jälkeen käytin seuraavan vapaatuntini testaten jokaisen piirilevyn ja kaapelin (pikku ohjelmanpätkä, sen siirto piirilevyille ja ohjelman ajo). Kaikki toimi. Syytä ongelmiin ei siis löytynyt. (Vika saattoi toki olla myös käytetyissä työasemissa.)

Aion jatkaa vielä saman porukan kanssa ehkä myöhemmin keväällä tai sitten 9. luokan aikana.

 

Yhden oppitunnin verran päästin myös 7. luokan oppilaat leikkimään Micro:biteillä. Ehtivät saman kuin 8. luokkalaiset ensimmäisellä kokeilukerrallaan eli 2 – 4 toimivaa ohjelmaa ajettuna piirilevyllä.

Suunnitelmissani on jatkaa Micro:bitteilyä tämänkin luokan kanssa joskus kevään mittaan tai viimeistään 8. luokalla, sillä matematiikan OPS:aan on sinne sisäänkirjoitettuna ohjelmoinnin opetus.

 

Pidin ohjelmointituokion myös 1. luokkalaisille. Liikkeelle lähdettiin toimintaohjeiden mukaan liikkumisesta, sitten lapset ohjelmoivat Micro:bitteja virtuaalisesti (siis selaimessa esikatsellen). Itse piirilevyihin asti ei vielä ehditty tällä kertaa. Tämä luokka oli kuitenkin tutustunut tietokoneiden toimintaan ja ohjelmoinnin periaatteisiin jo aiemmin oman opettajansa johdolla, joten minun ei tarvinnut lähteä liikkeelle alkeista.

Aikomus on jatkaa heidänkin kanssaan joskus tulevaisuudessa.

 

Kaikissa kokeiluissani tiedonsiirrot tehtiin kaapelin avulla, sillä langaton tiedonsiirto toimi omissa testailuissani (iPad) liian epävarmasti: yhteydet eivät olleet muodostua tai katoilivat yllättäen.

 

Tommi Uimonen, Säynätsalon yhtenäiskoulu/Lehtisaaren koulu, luokat 1 – 9, nämä kokeilut 8. lk, 7. lk ja 1. lk, Jyväskylä

Jouluisia Microbittejä Rajakylässä

Rajakylän koulussa oppilaille annettiin tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa jouluun liittyvät suojakotelot Microbiteille. Toteutimme tämän projektin viidennen teknoluokan käsityötunneilla siten, että ohjelmointi tapahtui teknisen työn luokassa ja tekstiililuokassa tehtiin pahviset suojakotelot.

Ideointi- ja suunnitteluvaiheen ohjasimme elokuun koulutuksessa saamien ohjeiden ja vinkkien pohjalta. Aluksi kokosimme kaikki oppilaat tekstiililuokkaan, jossa kuuntelimme joulumusiikkia hämyisessä valaistuksessa. Oppilaat kirjasivat paperille samalla jouluun liittyviä asioita, tavaroita, ruokia, tapoja jne. Nämä ideat käytiin yhdessä läpi, minkä jälkeen oppilaat ryhtyivät suunnittelemaan pareittain, minkälaisen jouluisen Microbit- kokonaisuuden he haluaisivat toteuttaa. Suunnitelmille annettiin reunaehdoiksi, että suojakotelona käytetään pientä pahvilaatikkoa, joka päällystetään helmin, kulkusin ja huopapaloin ommellulla kankaalla, ja Microbitteihin ohjelmoidaan jotain jouluun liittyviä ääniä, kuvioita tai kirjaimia. Oppilaat piirsivät alkuideoiden ja reunaehtojen perusteella omat suunnitelmansa. Nämä suunnitelmat esiteltiin toisille ja jokainen sai palautetta omasta suunnitelmastaan. Lopuksi annettiin vielä aikaraja, jolloin Microbittien tulisi olla valmiita.

Tälle luokalle Microbiteillä työskentely oli jo entuudestaan tuttua, joten ohjelmointi sujui melko helposti. Microbitteihin ohjelmoitiin jouluista musiikkia, jouluun liittyviä kuvioita esim. sydämiä jne. Sen sijaan pahvilaatikon kankaan koristelu käsin ompelemalla osoittautui melko työlääksi operaatioksi, mikä oli opettajalle yllätys. Lähdimme liikkeelle solmun tekemisestä langan päähän ja langan pujottamisesta neulan silmään. Siinäpä riitti harjoitusta yhdelle tunnille! Samoin oli päättelyn kanssa. Jokainen oppilas sai kuitenkin koristeltua oman kankaansa jouluisin elementein. Pahvilaatikkoon mitattiin ja leikattiin Microbittiä varten sopivan kokoinen aukko, johon sen sai kiinnitettyä laatikon sisäpuolelta. Yhtenä tarkoituksena oli vielä sekin, että Microbitin saa helposti irrotettua laatikosta rikkomatta laatikkoa.

Vaikka kaikki ei sujunutkaan projektin aikana kuin Strömsössä, opettajalla heräsi innostus kokeilla tätä samaa projektia joskus uudelleen ja petrata tässä projektissa ilmenneet karikot. Haasteena on saada aikaiseksi esteettinen ja toimiva kokonaisuus, jossa Microbit olisi luonteva osa tuotetta.

dav

Tarja Rajakylän koulu, Oulu

Robomestarit tositoimissa – esittelyjakson kuvaukset

Yle Tampereen studion käytävillä aikuiset ja lapset kulkevat sujuvasti lämpiön, pukuhuoneiden ja studion väliä – käynnissä on Robomestarit-ohjelman esittelyjakson kuvaus. Kuvauspäivän toiminta alkaa heti aamusta juontajien ja joukkueiden saapuessa paikalle – viimeisiä puvustuskorjauksia tehdään ja tutustutaan studion tiloihin. Lapset ovat innoissaan ja näyttävät upeilta kisa-asuissaan. Kuvauspäivään kuuluu varsinaisen esittelyjakson kuvaamisen lisäksi joukkueiden ryhmä- ja yksilökuvauksia sekä haastatteluita.

Joukkueilla on tarkka aikataulu siitä, missä milloinkin pitää olla. Lapset käyvät myös maskissa aivan kuten muutkin televisio-esiintyjät. Päivään kuuluu paljon odottelua ja osa on tullut pitkän matkan päästä Tampereelle, mutta kisaajat kertovat yhdessä tuumin että ”tämä on sen arvoista!”. Haastatteluita seuratessa on upeaa kuulla miten hienosti lapset kertovat omasta joukkueestaan ja siitä miten kisaa varten harjoiteltavat taidot hyödyttävät heitä tulevaisuudessa. Kesken kisailijoiden kanssa juttelun yksi ohjaajista tulee hakemaan lapsiryhmän takaisin kuvauksiin, ”otetaan kasvokuvat uudelleen, valaistusta pitää säätää!” Ja taas mentiin…

Yksi Robomestarit-ohjelman juontajista ja Innokas-verkoston kouluttaja, Juho Kemell, on saapunut jo varhain aamulla valmistautumaan kuvauksiin. -”Täällä on aamusta asti ollut kova vilinä päällä ja tämä enteilee mahtavaa päivää!” Ohjelmaan on kuvattu materiaalia jo ennen tämän päivän esittelyjakson kuvaksia. Juho on ollut mukana vierailemassa parin viikon ajan erilaisissa yrityksissä tutustumassa teollisuudessa käytettäviin robotteihin. Kisojen tuomarit valmistautuvat myös päivään ja käyvät läpi tärkeimmät lajiyksityiskohdat kuvausta varten. -”Huikea show tulossa!” toteaa Erkki Hautala, XSumo tuomari, ja ohjaa joukkueita testaamaan robotteja.

Tapaamme myös Ylen Galaxi-ohjelmasta tutun, Nettimimmin, Melissa Kaivon. Hän toimii ohjelmassa yhtenä juontajana ja reissutoimittajana kierrellen Freestyle-sarjaan osallistuvien joukkueiden kouluissa. Melissa kertoo, että Robomestareissa hienoa on ohjelman live-ulottuvuus. Koko ohjelmaa ei kuvata etukäteen valmiiksi vaan katsoja, joukkueet ja ohjelman juontajat elävät mukana koko kevään ajan. Hienoa on myös kun katsojat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan ohjelmaan somessa erilaisten tehtävien kautta.

Savukoneet suihkauttavat savupilvet studioon ja tunnelma on odottava. Yleisö, joukkueet ja juontajat ovat valmiina. Valot, kamerat, aplodit! Ja sen mitä sitten tapahtui näet 1.4.2018 Ylen kanavilla!

Innokas-verkosto ja YLE toteuttavat yhteistyössä kevään 2018 aikana 8-osaisen Robomestarit TV-sarjan. Robomestareissa peruskouluikäiset nuoret kisailevat Innokas Robotiikkaturnauksen lajeihin pohjautuvissa kisailuissa: Pelastuksessa, XSumossa, Freestylessä ja Tanssii robottien kanssa – lajeissa.

 

Lisää ohjelmasta ja jaksojen esitysaikataulut Innokkaan-verkkosivuilla

Laura Salo/Innokas-verkoston projektisuunnittelija & Robomestarit-fani

Kajjjaanin keksijät

Aloitimme Micro:bitteihin tutustumisen heti syyslukukauden alussa Kajaanin Keskuskoulun 3B- ja 5A- luokissa. Toimimme toistemme kummiluokkina, joten lähdimme liikkeelle yhdessä helpoista perusharjoituksista.

Isot viitosluokkalaiset oppilaskummit lähtivät yhdessä kolmosluokkalaisten kanssa tutkimaan Micro:bittejä. Ensimmäisillä tunneilla työskentelimme pienryhmissä tai pareittain. Käytössämme oli käytävän pääty ja molempien luokkien luokkatilat, jotka sijaitsevat toisiaan vastapäätä. Oppilaat ja opettajat siirtyivät sujuvasti tilasta toiseen tarpeen mukaan.

Yllätyimme siitä, kuinka nopeasti oppilaat oppivat hyödyntämään Micro:bittien koodaamismahdollisuuksia rakentaessaan pieniä koneita. He olivat iloisia siitä, että koodi lähti heti toimimaan: musiikki lähti soimaan, ledit syttyivät tai radioyhteys Micro:bittien välillä saatiin toimimaan.

Loppusyksystä aloitimme Kajjjaanin keksijät -innovaatioprosessin, jota jatkamme vielä koko kevätlukukauden ajan. Lähdimme tutkimaan ilmiötä koodaaminen. Oppilailla oli lupa innovoida ihan mitä vaan, jonka voisi toteuttaa Micro:bittien avulla.

Oppilaat ovat tehneet upeita keksintöjä lyhyessä ajassa. Kajjjaanin keksijäpajoissa pauke, naputtelu ja räsähdykset jatkuvat koko loppukevään ajan.

Anne Kallunki ja Kaarina Partanen Kajaanin Keskuskoulu

Innovatiivista ystävänpäivää!

Ystävänpäivänä on meillä koululla aina tapana jotenkin tuoda ystävien muistaminen myös opettajanhuoneen teemaksi. Pienen pohdinnan jälkeen tuli mieleen, että miksi ei hyödyntäisi tätä innovointiajatusta myös opettajien keskuudessa. Ja näin syntyi huipputekniikkaa sekä ystävänpäivän lämmintä ajatusta yhdistävä Ystävämaatti.

Ystävämaatin ideana on saattaa ystävät ja ystävälliset teot yhteen. Eli Ystävämaatin käyttäjälle arvotaan ystävä koulun henkilökunnasta, sekä ystävällinen teko, jolla tätä ystävää voi ilahduttaa.

Ystävämaatin idea sai heti kannatusta tiimissämme ja siitä sitten lähdettiin miettimään ulkoisia puitteita. Siinä tekoja ja opettajia listatessa tuli mieleen, että ehkä jotain tämän tapaista voisi oppilaiden kanssa soveltaa. Kone, joka arpoisi tunnin aiheen, tai opetusmetodin tai jotain…

Hyvää ystävänpäivää kaikille täältä Saimaan etelärannoilta!

-Tero Ylä-Outinen

Microbitit Loimaalla
Syksyn aikana microbittien kokeilua aloitimme koulumme 6. luokkalaisten kanssa. Luokalla on 24 oppilasta, joilla ei ollut aikaisempaa kokemusta tällaisesta koodailusta.
Aluksi tutustuimme laitteeseen koodaamalla valmiita ohjelmia innokas-verkoston sivuilta.
Sitten aloimme suunnitella jouluisia asioita. Oppilaat askartelivat mm. luistelevan tontun, heiluttavan tontun, kurkkaavia tonttuja, Petteri Punakuonon välkkyvällä nenällä ja lyhdyn.






Luova teknologiakerho Jokelan koululla Jyväskylässä keväällä 2018

Aloitin työskentelyn Jokelan koululla syksyllä 2017. Sain luokanopettajan tehtävän lisäksi vastuun tietotekniikan käytön kehittämisestä opetuksessa. Opetan neljättä luokkaa ja oppilaani saivat iPadit henkilökohtaiseen käyttöön viime syksynä. Olemme käyttäneet niitä oppimisen tukena päivittäin lähinnä oppimissivustoja käyttäen, lyhyitä tekstejä luoden sekä kuvamateriaalia tuottaen.

Jyväskylään perustetun tvt-tarvikelainaamon myötä minua alkoi kiinnostaa myös muihin tietoteknisiin laitteisiin tutustuminen sekä niiden mahdollisuuksien selvittäminen opetuskäytössä. Huomasin äkkiä, ettei laitteisiin tutustumiseen vievää aikaa ole parasta käyttää normaalina oppituntiaikana, joten päätin perustaa Innokas-verkoston nimissä kerhon tietotekniikasta kiinnostuneille 3-4-luokkalaisille Palokan alueella.

Suunnittelin 10 kerhokerran kokonaisuuden keväälle ja tein kerhosta mainoksen, jonka lähetin koulumme opettajien lisäksi kahden naapurikoulun opettajille tiedoksi. Kerhon 20 lapsen osallistujamäärä tuli täyteen kahdessa päivässä ja ilokseni osallistujia tuli myös toisilta kouluilta. Viikossa ilmoittautumisia tuli jo niin paljon, että varalle jääneistä oppilaista olisi saanut toisen kerhoryhmän aikaiseksi.

Terveisin,

Risto