Älyluokka Lappeenrannassa

Älyluokka-projekti toteutettiin Lappeenrannassa kolmessa viidennessä luokassa. Luokilla ei ollut paljoa aiempaa ohjelmointikokemusta. Projektin kesto oli luokasta riippuen kuudesta kahdeksaan oppituntia. Tavoitteena oli keksiä ja rakentaa luokkaan älykkäitä laitteita, jotka ratkovat jonkin luokassa olevan ongelman. Samalla tehtiin tutkimusta, jossa selvitettiin miten micro:bittien käyttö vaikuttaa oppilaiden minäpystyvyyteen eli käsitykseen siitä, miten hyviä he ovat teknologian käytössä ja ohjelmoinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös kehittää niitä työtapoja, joiden avulla tällaisten projektin läpivieminen onnistuu mahdollisimman hyvin oppilaiden minäpystyvyyttä tukien. Tutkimuksesta tehdään artikkeligradu Jyväskylän yliopistoon. 

Projektin lopputuloksena oli erilaisia laitteita, jotka ratkoivat luokassa olevan ongelman. Seuraavaksi esittelen muutamia mielenkiintoisia laitteita.

Melun seuraaja: Kitronikin ledikehän avulla toteutettu laite, joka näyttää erivärisiä valoja luokan melutason mukaan, opettaja voi toisen micro:bitin avulla vaihtaa ledikehän valojen värejä.

Parinarvontakone: Laite arpoo oppilaalle parin ja poistaa listasta jo valitun parin.

Maalilaskuri: Jalkapallomaali, joka laskee siihen osuneiden pallojen määrän.

Käsidesimuistutin: Laite tunnistaa oven avaamisen ja pitää pienen äänen sekä näyttää tekstin, kun ovi avataan.

Luokan hiljennin: Lähestyessään luokkaa opettaja painaa micro:bitin näppäintä, joka lähettää signaalin luokan kaiuttimiin kytkettyyn micro:bittiin. Tämän jälkeen kaiuttimista kuuluu ääni.

Pöytäkello: Micro:bitille ohjelmoitu kello, joka näyttää pöytäryhmille kellonajan.

Huomioita, jotka tulivat projektin aikana

  • Aloitus ja projektin esittely on tärkeä, sanojen valinnat ja esiteltävät työt ohjaavat projektia
  • Tiedonhakutaidot tärkeitä, niitä kannattaa käydä oppilaiden kanssa yhteisesti läpi
  • Muiden valinnat ohjaavat työtä, usein nopeimman ryhmän valinnat ohjaavat myös muiden valintoja
  • Luokan kulttuuri ohjaa ratkaisujen etsintää, projektityöskentelyyn tottuneet selviävät ongelmista omatoimisemmin ja paremmin kuin oppilaat, jotka eivät ole tottuneet projekteihin.
  • Parhaimman lopputuloksen saavuttivat ne ryhmät, jotka pysyivät ideassa (tehokas ajankäyttö) ja ylittivät oman mukavuusalueensa aiheen valinnassa
  • Työtavat muita neuvoviksi auttaa myös omassa onnistumisessa
     

    Tuloksia

    • Suurimmalla osalla luottamus omiin kykyihin teknologian käyttäjänä on hyvä
    • Micro:bit antoi monelle ensiohjelmoijalle hyvän ensivaikutelman
    • Onnistumisen helppous lisää minäpystyvyyden tunnetta
    • Micro:bitin käyttö antaa varmuutta uusien laitteiden käyttöönottoon (=osaat opettaa itsellesi uusia asioita)
    • Projektissa on kokonaisuutena hyvin onnistunut
    • Omien vahvuuksien helppo kytkeminen ohjelmointiin auttaa lisäämään motivaatiota ja minäpystyvyyttä
    • Fyysinen puoli (=konkreettinen laite, jota ohjelmoidaan) helpottaa asian läpikäymistä
    • Työtapojen opettaminen ja työn ohjaaminen on ei-taitavalle opettajalle paras keino opettaa tällainen projekti, substanssiosaaminen on toissijaista.
    • Muiden onnistumiset ruokkivat omia onnistumisia ja päinvastoin.
    • Haastavissa tehtävissä epäonnistumalla oppii yrittämään ja selviytymään haastavista tehtävistä, helppoja tehtäviä tekemällä oppii tekemään helppoja tehtäviä.
    • Laaja-alaisten taitojen oppiminen korostuu.

Jukka Lehtoranta, Saimaan mediakeskus, Lappeenranta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s