Lohjan kuulumisia – Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hanke

Varhaiskasvatuksen arki täyttyy erilaisista leikeistä, ruokailusta, levosta, saduista, keskusteluista, ulkoilusta ja monesta muusta päivittäisestä toistuvista tilanteista. Yleensä näihin asioihin kiinnittyy huomio erityisesti silloin, kun asiat eivät toimi sujuvasti. Kasvattajat pohtivat ja havainnoivat tilanteita, vanhemmilta tulee ehkä palautetta ja toiveita, kuinka tilanteita saataisiin sujuvammiksi. Tiimille on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että kaikki työ jota ryhmässä tehdään, perustellaan pedagogisesti ja on linjassa kunnan suunnitelmien kanssa. Tiimin jäsenten tulee ymmärtää, että työ voidaan tehdä monilla tavoilla, mutta juuri tämä tiimi toimii tietyllä yhteisesti sovitulla tavalla. Nämä työskentelyn tavat perustuvat opetussuunnitelmien sisällön hallintaan ja oman ryhmän tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen. Toimintaa tulee kehittää koko toimintakauden ajan aina tarpeen tullen.

Toimintaa suunniteltaessa haasteena on saada varhaiskasvatussuunnitelmien / esiopetussuunnitelmien tavoitteet kaikille näkyviksi. kuinka suunnitelmien teksti muuttuu toiminnaksi varhaiskasvatuksen arjessa. Ryhmän seinällä oleva mind map- tyyppinen kollaasi on niin tiimin kuin vanhempien ja lasten nähtävillä päivittäisissä hetkissä. Seinää voi täydentää tarvittaessa kuvin ja tekstein.

Lasten kuuluvuuden tunne ryhmään vahvistuu, kun yhteisistä säännöistä ja toimintatavoista sovitaan yhdessä: järjestetään äänestyksiä, kerätään ideoita, tutkitaan erilaisia näkökulmia. Lohjalla on kaksivuotisen esiopetussuunnittelun yhteydessä pohdittu, kuinka toimintasuunnitelma saataisiin elävämmäksi ja näkyvämmäksi ja kehittymään läpi toimintakauden. Perheiden osallisuuden näkökulmasta meidän tulee miettiä, kuinka kerromme asiakkaille, millä tavalla pedagogiikkaa näkyy erilaisissa toiminnoissa ja kuinka lasten mielenkiinnon kohteet huomioidaan toimintaa suunniteltaessa.

Järvikaupunki mallissa kirjataan perheiden toiveet ja kiinnostuksen kohteet kaloihin. Koukut kuvaavat teemaa tai ajanjaksoa. Aaltojen yläpuolelle on kuvattu lasten kanssa laadittuja yhteisiä sääntöjä (säännöt on myös käännetty kuviksi). Sääntöjä on myös pohdittu suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman /esiopetussuunnitelman arvoihin. Suunnitelma kehittyy koko ajan ja siihen voidaan lisätä toiveita. Kollaasi on sijoitettu näkyvälle paikalle, jotta sitä voi tarvittaessa muokata.

Varhaiskasvatussuunnitelmien kehittyessä tuntuu kentällä usein, että uusien toimintatapojen tulva on runsas. Usein unohdetaan, että toimintaa kehitettäessä jokin uusi korvaa jotain vanhaa. On myös tärkeää pohtia kuinka erilaiset asiat liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuksia. Varhaiskasvatuksen arki eletään yhdessä lasten ja heidän perheiden sekä varhaiskasvatusyksikön henkilöstön kanssa. Lapsille ja heidän perheilleen aika on ainutlaatuista. Kasvattajat kulkevat tämän ainutlaatuisen hetken perheiden rinnalla.

Kirjoittajat: Lohjan Innopalikoiden hanketiimi

Oppimisen messut Espoossa

Espoossa tavattiin Oppimisen messujen äärellä marraskuun alussa monipuolisen osaamisen kehittämisen merkeissä. Kaksipäiväiseen messuohjelmaan kuului paljon erilaisia esityksiä ja pajoja opetuksen ja kasvun opetushenkilöstölle varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle molemmilla virallisilla kielillämme. Oli upeaa kokoontua laajalla joukolla innostavien teemojen äärelle!

Innokas-verkoston yhteistyö tuli esille useissa eri pajoissa. Ohjelmoinnin ja robotiikan osalta pitkään tämän osa-alueen osaamista kehittäneet opettajamme Erkki Hautala Kalajärven koulusta ja Piia Pelander Vanttilan koulusta sekä matematiikan kehittäjäopettajamme ohjelmoinnissa, Jenni Malinen Kalajärven koulusta ja Maria Karko Leppävaaran koulusta, edistivät opetushenkilön ohjelmoinnillista osaamista alakoulusta yläkouluun monipuolisin pedagogisin vinkein. Lukion osuuden konkarina erityisesti toisen asteen ohjelmoinnin mahdollisuuksiin johdatteli meitä Otaniemen lukiosta Matti Heikkinen. Itse opetuksen kehittämisen palvelualueen tvt-pedagogisena asiantuntijana ja Espoon Innokas-koordinaattorina alustin johdon ja opettajien luento-osuuksissa sitä, miten Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma näkyy Espoossa. Lisäksi avasin Maker-tekemisen pajoissa yhdessä Piia Pelanderin kanssa monipuolisia luovan teknologian toteuttamismahdollisuuksia.

Innovatiivinen koulu -hankkeen Espoon tiimi Martinkallion koulusta kertoi Kaisa-Leena Hiltusen johdolla koulun kokonaisvaltaisesta kehittämisestä teknologian näkökulmasta. Yhtenäiskoulun Digiportaat ja Digitaitopassi tukevat ja innostavat teknologian monipuoliseen ja systemaattiseen edistämiseen koulussa. Maker-pajassa pääsee heillä myös luovuus valloilleen kaiken muun innostuksen ja mahdollisuuksien lisäksi. Heidän kanssaan jatkamme hankeen jälkeen yhteisen pääoman kasvattamista; he tulevat toimimaan kummikouluna alkavan Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen kouluille. Lisäksi edistämme yhteistyössä heidän upeaa kehittämistyötään ja jaamme sen antia muillekin kouluille lisää.

Yksi uuden hankkeen yhteistyökoulu, Sunan koulu, pääsi myös innostamaan osallistujia koulunsa monipuolisilla tvt-kokemuksilla ja digioppimisen ilolla. Saimme myös kuulla Jouni Kupiaiselta, kuinka Saarnilaakson koulussa info-tv toimii valtaisana tiedottamisen ja innostamisen kanavana yläkoulussa.

On ilo tehdä yhteistyötä supertaitavien pedagogien kanssa niin omassa kaupungissamme kuin monien yhteistyökumppaneidemme ja kaupunkien kanssa ympäri Suomen. Innokas-verkostossa jaamme yhteistä innostusta ja tekemisen iloa valtakunnallisesti! Tästä on hyvä taas jatkaa yhteistyötä!

Yhteistyöterveisin, Minna Kukkonen
Innokas-verkoston alueellisen toiminnan koordinaattori Espoosta

Action!

Loppuseminaaria varten tehtävän videon ideointi lähti käyntiin keväällä 2020. Lopputuotoksen punaiseksi langaksi halusimme kiteyttää oppilaiden osallisuuden hankkeemme kehitystehtävässä. Saimme helposti vision videon punaisesta langasta: ideasta käytäntöön! Videon tarina nivoisi yhteen kaikki ne arjen rakenteet, joita opettajat ja oppilaat pääsevät käyttämään hyväkseen tulevaisuudessa. Halusimme, että videolla näkyvät meidän omat kokemuksemme ja tunteemme tällä videolla: vaikeuksista voittoon, yksinäisyydestä yhteisöllisyyteen! 

Tämän ydinajatuksen siivittämänä juoni muodostui vaivattomasti tarinaksi, jossa alkutilanteessa opettaja pinnistelee luokassaan yksin tuskaisena ohjelmoinnin opetuksen kynsissä. Pelastajaksi saapuvat digitutor-oppilaat, joille ohjelmointi on tuttua. Oppilaiden opettaessa toisille oppilaille homma sujuu kuin tanssi ja samalla myös opettaja huomaa, ettei kaikkea meillä Martinkallion koulussa tarvitse osata ja toteuttaa yksin!  

Digitutorit työn touhussa

Videota ryhdyimme kuvaamaan tänä syksynä. Itse tarinan lisäksi halusimme, että videolta näkyy hyvin myös ne käytännön teot, joita olemme luoneet helpottamaan opettajien työtä digitaitojen opetuksen tueksi. Koko prosessin ajan olemme rakentaneet digitaitoportaita, digipassia ja digitutoreiden toimenkuvaa upottaaksemme uudet työkalut tukemaan koulun arkea. Nämä kaikki elementit saimme onnistuneesti lisättyä videolle. 

Videovelho Antti

 Tämän prosessin aikana käy hyvin ilmi viisaus: hyvin suunniteltu on puoliksi valmis! Olimme ehtineet suunnitella ja visioida videon sanomaa ajatuksen tasolla niin valmiiksi, että toteutus syntyi yhteistyössä mutkattomasti. Ideariihemme päätteeksi huikea videovelhomme Antti osasi viimeistellä tuotoksemme visuaalisesti loistavaksi timantiksi, jota ylpeydellä näytämme kertomaan hankkeemme tarinaa!  

Terhi ja tiimi

Tampereelta Vehmaisten päiväkoti osallistuu Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat –hankkeeseen

Meillä Tampereella Vehmaisten päiväkodin tavoitteena on hankkeen suhteen rakentaa innovatiivista oppimisympäristöä, kehittää omaa osaamista ja innostaa työyhteisöä aiheen pariin. Tavoitteita lähdimme saavuttelemaan lasten kanssa toimimalla. Tässä kurkistus maailmaamme: 

Koodausta varhaiskasvatuksessa

Vehmaisten päiväkodin Viskarit sukelsivat koodauksen maailmaan totuttelemalla kaikurytmeihin. Niistä siirryimme robottien maailmaan ja ihmettelimme, minkälaisia robotteja olemme nähneet ja mikä ero on roboteilla ja ihmisillä. Ensimmäisenä keksimme, että robotit eivät liiku ilman ihmisen ohjausta. Siispä aloitimme kehittelemään robottikieltä. Kolmio näytti robotille suunnan. Neliö kertoi, että eteenpäin mennään yksi askel. Ympyrä kuvasi yhtä hyppyä ilmaan, ja tähti-merkki kertoi, että käsiä pitää vilkuttaa. Ensinnä meidän piti tarkistaa, että osasimme tunnistaa nuo eri muodot. Kolmio, neliö, ympyrä ja tähti olivat meille helppoa tunnistaa, mutta niiden piirtäminen oli vielä haastavaa. Harjoittelua toki vaati oman nimenkin kirjoittaminen, joten ymmärsimme, että robottikieltäkin pitää opetella. Kieliä on monenlaisia.

Harjoittelimme ensinnä ohjelmointia valmiiden merkkien kanssa. Toinen parista oli robotti ja toinen ohjelmoija. Valmiit kuvat auttoivat meitä tekemään robotille aika pitkiäkin ohjeita. Niistä siirryimme ihan itse kirjoittamaan ohjelmointia. Ensinnä harjoittelimme aakkosten löytämistä ja oman nimen kirjoittamista. Sitten pääsimme tekemään robottikieltä paperille kirjoittaen. Hyvin robotti tunnisti piirtämämme kolmiot, neliöt, ympyrät ja tähdet. Upeasti nuo robotit toimivat ohjeistuksemme mukaan. Meitä askarrutti tämän jälkeen näkemämme latauksessa olevat ampiaiset.

Kuvaan siis astui BeeBotit. Tutustuimme tuohon vilkkuvaan keltaiseen robottiin, ja mikä parhainta, osasimme ohjelmoida sitä menemään eteenpäin, taaksepäin ja jopa pyörimään. Tästä meidän matkamme jatkuu robottien ja ohjelmoinnin parissa. Jännittää mitä kaikkea me vielä keksimme!

Vehmaisten päiväkodin viisivuotiaat

Tampere

Kirjoittanut Vo Marika Raitanen