Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2021

”Päästiin isolle kirkolle” -Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hanketapaaminen Helsingissä

Terveiset Lappeenrannasta ja tarkemmin sanottuna Kourula-Kuusimäki -kaupunginosasta. Meillä Innokkaan Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeeseen on rohkeasti lähtenyt mukaan Kourulan päiväkoti ja sieltä maan mainiot kehittäjäopet Eero ja Merja. Mukana menossa on Saimaan mediakeskus ja sieltä Innokas-koordinaattorit Petja ja Matti. Mediakeskus on aivan omanlainen tapa toimia ja meidän sivustoihin voit käydä tutustumassa osoitteessa http://www.saimaanmediakeskus.fi. Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä Innokaana esihenkilönä Kourulassa toimii Saija ja hänen tuki on ollut tälle prosessille korvaamaton.

Kovasti täällä päin jännitettiin, että pääsemmekö missään vaiheessa koko valtakunnan yhteisiin hankepäiviin ja viimeinen syvä helpotuksen huokaus, ainakin Matilla, tuli junassa tiistaina 23.11. noin 6:25 pendoliinon nytkähtäessä Lappeenrannan matkakeskukselta kohti Helsinkiä. Junamatka menikin yhdessä vilauksessa, kun Merjan ja Eeron kanssa keskustelimme hankkeen askelmerkeistä ja käytännön toteutuksesta. Kovin on erilaiset ryhmät ja tilanteet Kourulan päiväkodissakin ja haasteet ovat erilaiset jokaisessa ryhmässä.

Yhteinen tapaaminen oli Helsingin keskustakirjasto Oodissa, jossa ensimmäistä kertaa vierailleet huokailivat ja ihmettelivät ison maaílman menoa. Muistatte varmaan kaikki sen ensimmäisen tunteen, kun siellä olette käyneet. Jos ette ole, niin mukava elämys odottaa. Team Sodankylän kanssa hymähdeltiin, että Oodin rahoilla olisi todennäköisesti rakennettu kaikki Sodiksen julkiset rakennukset uudelleen.

Pääsimme siis ensimmäistä kertaa kokoontumaan koko valtakunnallisen hanketiimin kesken livenä: Lohja, Tampere, Lappeenranta ja Sodankylä. Lauralla ja Astalla oli kyllä hienot suunnitelmat, mutta hanketiimin oma flow ja innostus aiheutti sen verran hyvää keskustelua, että hankkeen suunnitelmat ja suuntaviivat jalostuivat täysin omalla painollaan. Itselle tarttui kyllä tämä hyvä fiilis ja innostus värkkäilyyn ja sen kehittämiseen.

Lounaan jälkeen oli siirtyminen Tekniikan museolle, joka oli varattu pelkästään meidän käyttöön. Matka suoritettiin julkisilla ja risteilyemäntänä kiertoajelun opastuksen tarjosi Laura Astan kompatessa. Tekniikan museolla on rakennettu aivan huikea näyttely lapsille nimeltään Kummituksen keksintökoje. Tuolla osastolla museo herää henkiin ja tarttuipa teknologiavärkkäilyn ajatusmaailmasta laajempaa perspektiiviä myös meille hankkeisiin purtavaksi. Tänne suosittelen matkaamaan ehdottomasti vaka- ja alakouluporukoiden kanssa, omien tai lainattujen lasten kanssa ja vaikka aivan itsekseen ihmettelemään.

Paluumatka alkoi jo 15:30 ja sitä ennen ehdimme sopia yhteiset askelmerkit hankkeen tulevien tapahtumien osalta. Paluumatka sujuikin sitten rauhallisemmin, kun virta oli mennyt päivän touhuihin. Osasto Lappeenranta kotiutui hieman ennen iltaseitsemää täydessä vahvuudessa. Tällaisia päiviä ja ajatuksenvaihtomahdollisuuksia toivoisin kaikille kasvatusalan työntekijöille.

Ai niin se hanke. Kourulalle iso hatunnosto, koska viime syksynä siirtyivät uusiin tiloihin pidemmästä evakosta. Uudet tilat ovat viihtyisät, mutta tavallaan väliaikaiset tilaelementeistä tehdyt. Näistä muutoksista huolimatta ja juuri siksi on aika hienoa, että Kourulan porukalla on ollut potkua lähteä mukaan. Merjan saimme tiimiin mukaan tänä syksynä ja hän sai aimo annoksen eväitä tästä tapaamisesta. Eero on ollu mukana alusta asti ja hän on jo saanut jo värkkäilypakin kasattua yhteiseen käyttöön ja omassa ryhmässään tehnyt mm. isänpäiväprojektin, josta linkki alla. Seuraavaksi meillä on tavoitteena tehdä värkkäilyprojekti jokaiselle päiväkodin ryhmälle, jossa tärkeimpänä tavoitteena on värkkäilyn lisäämisen lisäksi saada jokaiselle lapselle syttymään ajatus värkkäilyyn.

Linkki Vekkulan isänpäiväprojektiin

Syksyn satoa ja kohti kevättä -Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat hanke

Tampereella Vehmaisten päiväkodissa me Viskarit sukelsimme alkusyksystä Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat -hankkeeseen koodauksen maailman kautta. Nyt osaamme jo robottikieltä. Meiltä sujuu oman nimen kirjoittaminen ja myös robottikielellä toimiminen. Osaamme mm. kaikurytmejä, muotoja ja Beebotit, meidän pörriäiskaverit, ovat meille tuttuja. Osaamme laittaa Beebotit kulkemaan, sinne minne toivoisimme heidän menevän. Osaamme siis laskea askeleita ja miettiä mihin kääntyä, mennäkkö etu- vai taperin.  Koska nuo ystävät joutuivat aluksi liikkumaan vähän tylsillä alustoilla, aikuisten tekemillä, päätimme syksyn lopuksi rakentaa heille omat ympäristöt. Kaverin kanssa mietimme, missä meidän pörriäinen haluaisi olla. Rakentelimme sänkyjä, metsän, ruokapaikkoja, vessan, portteja sydänmaahan jne. Jännittäväksi leikki kävikin, kun kokeilimme pystyvätkö Beebotit liikkumaan meidän rakentamassa ympäristössä. Iloksemme huomasimme, että kyllä he pystyvät. Beebotit voivat siirtää myös kevyitä esineitä mukanaan. He voivat jutella ja tanssiminenkin sujuu heiltä. Tästä on mukava lähteä miettimään, mitä kaikkea sitä voikaan rakennella. Joulun jälkeen meillä on koko kevät aikaa opetella uusia asioita. Mukaa Joulua kaikille!

Vehmaisten päiväkodin Viskarit ja Laura & Marika (vaka-opet)

Robotit, koodaus, 3D tulostus ja paljon kaikkea uutta – Innovaatiokasvatuksen rakennuspalikat hanke

Vehmaisten päiväkodista Varhaiskasvatuksen opettajat Laura ja Marika viettivät päivän kouluttautumalla Tampereella Vuoreksen koulun FabLabissa.

Juha Kokkonen johdatteli meidät robotiikan ja kaiken meille uuden teknologian pariin. 3D tulostimilla tulostimme suunnittelemiamme lautapelinappuloita. Pohdimme, että joulu on tulossa. Tinkercadilla pystyisi suunnittelemaan myös piparkakkumuotin ja sen voi tulostaa 3D tulostimella. Näin ollen pääsisi tekemään omalla muotilla jouluherkkuja. Tämä ei olisi vaikeaa lastenkaan kanssa. Kuulosti hyvältä ajatukselta.

Kuvassa Laura Taittonen ja Juha Kokkonen

Lämpöprässillä oli ajankohtaista tehdä heijastavia koristeita. Lapsiltahan sujuisi itse mallien piirtäminen ja kasvattaja voisi silittää nuo kuvat vaikkapa lapsen omaan pipoon.

Kokeilimme myös 3D kyniä, joiden tuotoksena aika laimea syksyn aurinko. Mutta Vinyylileikkurilla sai jo sydämenkin aikaan. Tuolla leikkurilla voisi tehdä vaikka palapelejä.  Lapsilta vaadittaisiin vain taitoa piirtää ja tuotoksena olisi ihan oma palapeli.

Robottien koodaukseen sukelsimme Lego EV3 -robotteja ohjaamalla. Harjoittelimme EV3 ohjelmiston käyttöä tietokoneella, jonka sitten asensimme robotteihin. Tavoitteena oli päästä kiertämään robotilla rata ympäri. Monien yritysten ja erehdyksien kautta saimme robotit lopulta kulkemaan haluttu reitti läpi.

Oli mahtavaa päästä tekemään erilaisia asioita itse tekemällä ja kokeilemalla. Koulutuksesta jäi taskuun paljon uusia oppeja sekä erityisesti innostusta. Huomasimme, että esimerkiksi robottien ohjaaminen ja 3D tulostus eivät ole niin vaikeaa, kun ensimmäisenä ajateltiin. Lasten kanssa voidaan yhdessä kokeilemalla selvittää, miten asiat toimivat, eikä kaikkea tarvitse ennakkoon osata.

Tampereelta terveisin Marika ja Laura