Kohti uutta koulua – kuulumisia Riistavedeltä

Riistaveden alueella on toiminut kolme kouluyksikköä: Riistaveden koulu (yläkoulu), Melalahden koulu (alakoulu) ja Vehkalammin koulu (alakoulu). Vuonna 2013 koulut yhdistettiin hallinnollisesti ja elokuussa 2021 nimi vaihtui virallisesti Riistaveden yhtenäiskouluksi. Entinen Riistaveden koulu ja Melalahden koulu yhdistyivät samaksi kampukseksi vuonna 2018, jolloin koulun pihaan pystytettiin viipalerakennus. Vehkalammin yksikkö toimii omassa rakennuksessaan noin kymmenen kilometrin päässä Riistaveden kampuksesta. Tällä hetkellä odotamme uuden koulun, Riistaveden monitoimirakennuksen valmistumista Riistaveden kampuksen tontille. 

Tavoitteenamme on ollut luoda uuteen koulurakennukseen ja koko yhtenäiskouluun toimivia käytänteitä, jotka tukevat jokapäiväisen opetustyön lisäksi digitaitojen monipuolista oppimista. Näitä käytänteitä ovat yhteisopettajuus ja oppilasagenttien eli meillä “digiagenttien” toiminta.  

Rehtori tukee yhteisopettajuuden kehittämistä koulussamme vahvasti ja kaikissa yksiköissämme lukujärjestykseen on tälle lukuvuodelle varattu keskiviikkoaamut opepareille ja tiimityöskentelylle. Alkusyksyn ajan olemme tehneet yhteissuunnittelua ja yhteisopettajuuskokeiluja. Opeparit muodostuvat alakoululla peräkkäisten vuosiluokkien opettajista ja yläkoululla kiinteästi toimivat opeparit ovat rinnakkaisluokkien luokanvalvojia. Yläkoulumme on pieni ja pääsääntöisesti oppiainetta kohtaan on yksi opettaja, lisäksi meillä on useita vain yksittäisiä päiviä koulullamme opettavia opettajia. Tämä asettaa haastetta opeparityöskentelyyn. Tulevan talven ja kevään aikana tavoitteena on hyödyntää Kuopion digitaitokalenteria, kun digitaitojen oppiminen otetaan mukaan opeparityöskentelyyn. Työskentelymallia on tarkoitus arvioida tiimeissä jouluna ja keväällä ja samalla vaihtaa ideoita ja hyviä käytänteitä tiimin kesken. 

Agenttitoiminnan käynnistäminen ja toteutus 

Vehkalammin yksikössä digiagenttitoiminta on järjestetty 5-6.-yhdysluokan opettajan toimesta, joka kouluttaa 4.luokan oppilaista digiagentteja teknologian tunnilla. Koulussa on 1.luokka, 2.luokka, sekä 3-4.-yhdysluokka ja 5-6.-yhdysluokka. Näin ollen: 

• 4. luokan oppilaista tulee luonnollisesti “lähiagentteja” 3.luokkalaisille. 
• 5-6.luokassa 5.luokan oppilaat ovat “lähiagentteja” 6.luokkalaisille (agentit koulutettu viime vuonna). 
• Lisäksi agentteja on varattavissa 1. ja 2. -luokkiin. Varaukset tehdään tarpeen mukaan perjantaisin henkilökuntapalaverin yhteydessä. 

Riistaveden kampuksella alakoulun digiagentit koostuvat 5. ja 6. luokkien oppilaista. 5. luokkalaiset saavat alkukoulutuksen syksyisin agenttiopettajan toimesta.  Digiagentteja voi varata sähköisen varausjärjestelmän kautta.  Yläkoulun toimintaa vasta aloitellaan ja tänä vuonna 7. luokkalaisista koostuvat agentit opastavat alkuun opettajia. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli ja laatia toimintaa ohjaava vuosikello. 

Syksyn digiagenttitoiminta lähti Riistaveden yksikössä käyntiin hieman yskähdellen, sillä koronavuosien jälkeen yhdessä työskentely ja digiagenttien varaaminen tuntui opettajista vieraalta. Yläkouluun siirtyneet agentit kokivat motivaation puutetta ja osa lopettikin agenttitoiminnan. Pikkuhiljaa olemme kuitenkin päässeet vauhtiin ja digiagenteille on alkanut tulla varauksia. Tänä syksynä olemme rekrytoineet 5.luokkalaisista uusia agentteja ja pitäneet kaikille agenteille peruskoulutuksen, jossa käytiin läpi digiagenttitoiminnan periaatteita. Lisäksi alakoulun digiagentit ovat päässeet auttamaan pienempiä oppilaita tietokoneelle kirjautumisessa ja tekstinkäsittelytaidoissa. Alle kokosimme muutamien digiagenttien kommentteja siitä, mitä he ovat tehneet ja miltä digiagenttina toimiminen tuntuu. 

“Agenttina toimiminen on auttamista” 

“Mielestäni se on kivaa. Se on helppoa ja on kiva auttaa muita.” 

“Ei oikeen ollu mitään vielä, oon vaa auttanu jos joku ei osaa tehä jotain koneella” 

”Ollaan autettu kakkosluokkalaisia” 

“Oon ollu vaan koulutuksessa se oli kivaa.” 

“Mukavinta on ollut esimerkiksi canvaksen ja animaatio-ohjelmien opettaminen.” 

Millaisissa asioissa digiagentit ovat auttaneet tähän mennessä? 

• Google Classroomin käytön opettelu 
• Sähköpostin käytön opettelu 
• Animaatioiden tekeminen iPadeilla 
• Sadun kirjoittaminen Google Docs -ympäristöön 
• Kahoot-visojen tekeminen 
• Tinkercadin opettaminen 
• Yhdysluokassa toisen luokan oppilaiden avustamista arjessa laitteiden käytön kanssa 
• Niiden digitaitokalenterin taitojen opettamista, joihin opettajat ovat tarvinneet apua. 
• iMovien käyttäminen 
• Canvas –piirto-ohjelman käyttäminen 

Yhteenvetoa 

Agenttitoiminta on ollut hyvä ratkaisu digitaitojen kehittämiseen siten, että opetus tapahtuu oppilaalta oppilaalle. Samassa yhteydessä myös opettaja oppii itse digitaitoja. Agenttitoiminta madaltaa kynnystä opettaa uusia, itselle ennestään tuntemattomia asioita ja varmistaa digitaitokalenterissa olevien tavoitteiden saavuttamisen. Tulevaisuudessa on myös tavoitteena, että koulussa otettaisiin perinteeksi oppilasagenttipäivä, jossa opetus tapahtuu oppilaalta opettajalle. Tuon päivän aikana myös oppilaat luonnollisesti kiertävät agenttien opetuspajoissa. 

Tulevaisuudessa on hyvä tarkastella ja arvioida digiagenttitoiminnan toimivuutta ja tehdä mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Lisäksi ohjaavien opettajien on hyvä tehdä yhteistyötä ja jakaa ideoita keskenään. 

Opettajaparimalli on todettu myös toimivaksi ratkaisuksi niin opettajien digiosaamisen kehittämiseen, mutta myös yhteisopettajuuden kehittämiseen. Kun lukujärjestykseen on merkattu yhteinen tunti opettajaparityöskentelyä varten, ei ole enää haasteena löytää työpäivien jälkeen yhteistä “ylimääräistä” aikaa. 

Mukavaa joulun odotusta!

Terveisin,

Niko, Tanja ja Marjo Riistaveden yhtenäiskoululta

Hei, me tehtiin se!

Hento valkoinen lumi peittää Jäälin monitoimitalon pihaa. Marraskuinen harmaus on tipotiessään. Harmaata ei tosin ole ollut elo Jäälin koulussa viimeistellessämme koulumme steamtiloja: Ähäräämöä, Plännäämöä ja digiverstasta, joka kulkee vielä hetken työnimellä. Erityisesti digiverstaan ympärillä on ollut viime päivät vipinää, kun olemme yrittäneet saada kaiken valmiiksi digiverstaan tutustumisiltaa varten.

Olemme vuoden aikana todenneet useamman kerran olevamme onnekkaita päästessämme mukaan Innovatiivinen koulu toimii- hankkeeseen. Meillä Jäälin koulussa oli steam-pöhinää ennen hankettakin. Suunnittelimme Ähäräämö -tilaa, hyödynsimme STEAM-pedagogiikkaa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (MOK) ja koulutuksissa käytiin STEAM-puhetta ylläpitäen. Hankkeesta saatujen henkilöstöresurssien ansiosta STEAM-työ on kuitenkin saanut ihan uudenlaisen lähtölaukauksen. Meillä on ydinryhmän kanssa ollut mahdollisuus ideoida ja suunnitella työajalla. Sen jälkeen onkin ollut menoa!

Hankesuunnitelmassamme keskeisenä tavoitteena on ollut luoda digiverstas, jota voisi koulun oppilaiden ja henkilöstön lisäksi hyödyntää koko kyläyhteisö. Lähdimme rohkeasti suunnittelemaan uudenlaista konseptia yhteistyössä kirjaston, nuorisotoimen sekä asukasyhdistyksen kanssa. Digiverstas sijoittuu fyysisesti kirjaston lukusalin yhteyteen, josta laitteet ovat varattavissa kirjaston varaamojärjestelmästä kirjastokortilla. Uuden edessä esiin nousi monia kysymyksiä, mutta yhdessä olemme etsineet ja löytäneet ratkaisuja. Ja osaan etsimme yhä edelleen. Onnistumisen kannalta on ollut merkityksellistä, että niin hallinto kuin mukana olevat toimijat ovat nähneet hankkeessamme mahdollisuuksia ja näyttäneet ”vihreää valoa”.

Näistä lähtökohdista digiverstas alkoi rakentua. Teimme ydinryhmän kanssa tilasuunnittelua kalustuksen ja laitteiden osalta. Kaupungilta saamallamme erillisavustuksella saimme hankittua tilaan 3D-tulostimen ja vinyylileikkurin. Asukasyhdistyksen saamalla yhteisötoiminta-avustuksella lämpöprässin ja kulutustarvikkeita. Suunnittelimme mainoksen, joka kansankielellä kutsuisi värkkäilemään sekä tutustumaan tilaan ja sen toimintoihin. Mainoksia ripustettiin seinille ja jaettiin sosiaalisessa mediassa. Huoltajia tiedotettiin Wilmassa. Kahvia ja pullaakin luvattiin, tottakai! Sitten jäimme vain odotamaan löytäisivätkö kyläläisten askeleet perille

.

Marraskuisena torstai-iltana Jäälin monitoimitalon digiverstaan tila täyttyi isoista ja pienistä ihmettelijöistä. Myös Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista saapui johtoporrasta tutustumaan toimintaamme. Kolmen tunnin ajan vinyylileikkurilla valmistui tarratekstejä omaa pyörää koristamaan sekä heijastinkuvia hymynaamoista satuolentoihin. Tinkercadilla ja Doodle 3D:lla syntyi hienoja suunnitelmia. Muutama suunnitelma saatiin illan aikana 3D-tulostimella tulostettua valmiiksi saakka ja useampi työ jäi odottamaan seuraavaa tulostuskertaa. Digiagenttien legorobottihaastepisteellä suoriuduttiin mallikkaasti ja sydäntikkari-palkinnot ja oppilaskunnan tarjoilemat mehu ja kahvi maistuivat digihommien tiimellyksessä

Ilta ylitti odotuksemme! Ja mikä parasta, ilmassa leijui yhteisöllisyys ja innostuneisuus digivärkkäilyn merkeissä. Koemme ydinryhmän kanssa vahvasti, että tällaiselle toiminnalle on tilausta.

Hankkeen aikana olemme eläneet todeksi sen, että hyvä tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Hyvä energia välittyy ja kasvaa yhdessä tekemällä. Olemme iloinneet siitä, että rehtorillamme Pasilla on ollut sydäntä STEAMille. Olemme saaneet työllemme täyden tuen ja monta hyvää yhteistä suunnitteluhetkeä. Yhteisöllisyys on voimavara ja toivomme, että digiverstaamme kutsuu eri sukupolvia yhteen digivärkkäilyn merkeissä. Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin!

Sujuva viestintä uuden Sammonlahden koulun toiminnan tukena Sammontalossa

Sammonlahden koulu on tällä hetkellä Lappeenrannan läntisellä alueella sijaitseva perusopetuksen yhtenäiskoulu, jossa opetusta järjestetään neljässä eri toimintayksikössä. Koulussa työskentelee n. 900 oppilasta, 85 opettajaa ja 15 koulunkäynnin ohjaajaa.

Valmistaudumme parhaillaan suureen toimintakulttuuriseen muutoksen. Nykyisten erillään toimivien yksiköiden on tarkoitus yhdistyä elokuussa 2025 toimintansa aloittavaan uuteen Sammonlahden kouluun. Uusi koulu tulee sijoittumaan Sammontaloon, jossa toimii perusopetuksen koulun lisäksi Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, kirjasto, nuorisotilat ja liikuntapalveluja.

Uuden koulun toimintakulttuurin suunnitteluvaiheessa olemme tunnistaneet sen, että sujuva viestintä tulee olemaan keskeinen tekijä turvallisen ja toimivan arjen takaamisessa. Tämän vuoksi olemme päätyneet kehittämään viestintäämme “Innovatiivinen koulu toimii”-hankkeen tuella.

Viestintämme perustuu koulun arvopohjaan. Tällä hetkellä meille tärkeitä arvoja ovat:

*Ihmisyys, oppilaan ainutlaatuisuus ja monipuolinen oppiminen
*Kulttuurinen moninaisuus ja hyvinvointi
*Oikeudenmukaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen
*Kestävä elämäntapa ja sivistys

Emme voi kuitenkaan tukeutua pelkästään nykyisiin arvoihimme. Uuden koulun perustaminen edellyttää meiltä nykyisten arvojen läpivalaisua ja uuteen yhteisöön sopivien ydinarvojen kirkastamista ennen uuden koulun toiminnan käynnistämistä.

Sisäisen viestinnän kohdennamme opetushenkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Tärkeitä sisäisen viestinnän kanavia meille ovat WILMAn ja koulumme oman INTRAnetin lisäksi myös palaverit, kokoukset ja yhteiset INFO-tilaisuudet. Sisäisessä viestinnässä hyödynnämme aktiivisesti myös sähköisiä kalentereita, dokumentteja ja tiedostojen jakamisalustoja. Vastaavasti ulkoisen viestinnän suuntaamme yhteistyökumppaneillemme ja kuntalaisille erityisesti verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.

Viestinnän osalta olemme todenneet, että meille tärkeitä periaatteita ovat mm. selkeät viestintävastuut ja viestinnän tehokkuus. Painotamme viestinnässämme totuudenmukaisen tiedon lisäksi myös hyväntahtoista huumoria, iloa ja ratkaisukeskeisyyttä. 

Järjestämme ennen Sammontalon valmistumista koko henkilöstölle säännöllisesti Sammontalo-INFOja. Lisäksi kokoamme kaikki keskeiset Sammontaloa koskevat aineistot sisäiseen verkkoportaaliin.  Paljon on siis meillä kehitystyötä edessä. Onneksi saamme siihen tukea sekä IKT-hankkeelta.

Vaikka valtaosa viestinnästä uudessa koulussa tulee perustumaan digitaalisiin ratkaisuihin, niin digitaalisuuden ohessa tulemme tarvitsemme myös perinteistä “posteriviestintää”, vaikkapa oppilaskunnan järjestämien tapahtumien yhteydessä.

Lähtölaukaus tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeille

Innokas-verkosto käynnisti yhteistyössä viiden koordinaattorikunnan kanssa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tekoäly-hankkeet maanantaina 10.10.2022 Helsingin yliopistolla. Tapahtuma oli lähtölaukaus varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun ylettyvän tekoälypolun kehittämiseen ja aiheeseen liittyvään tutkimukseen. Hankeopettajiin kuuluu niin varhaiskasvatuksen, alakoulujen kuin yläkoulujen opettajia sekä eNorssin opettajaharjoittelijoita ja yhden kunnan vasuagentti. 

Hankkeen varhaiskasvatuksen koordinaattorina ja aikaisemmalta työkokemukseltani metsäeskarinopettajana huomasin opettajalle ominaisesti havainnoivani ja reflektoivani päivän kulkua. Tekoäly-hankkeen lähtölaukauspäivästä jäi erityisesti mieleen hanketoimijoiden keskustelut ja niistä johdetut oivallukset. Näistä poimin viisi oivallusta jaettavaksi ja kuljetan teidät pohdintojen läpi, joilla näihin päästiin. 

1. Lapsilla on tarve keskustella heitä ympäröivistä ilmiöistä, kuten tekoäly. 

2. Kun tarve havaittu, on opettajilla oltava aikaa tutustua ilmiöön, jotta sen tuoma lisäarvo hahmottuu ja löytyy pedagogiset perustelut ja motivoivat tavat käsitellä sitä ryhmässä.   

3. Aiheen lähestymiseen riittää alkuun ilmiön tuominen koulu- ja varhaiskasvatusarjen keskusteluihin lasten kanssa. Sitä kautta ilmiö tehdään näkyväksi. 

4. Ensikokeiluksi tekoälyyn oppilaiden kanssa tarvitaan yksinkertainen, selkeä ja helppolukuinen sovellus tai väline, jonka parissa voi tutkia ja ihmetellä ääneen ja joka herättää keskustelua. 

5. Hankkeessa lähdemme tekemään näkymätöntä näkyväksi ja abstraktin ymmärrettäväksi. 

Tapahtumapäivän aamuna meidät otti vastaan tekoälyllä luotu “oikea” persoona, joka esitteli tekoälyn saavutuksia. Seuraavaksi kokeilimme emoji-bongailua tekoälyn kuvantunnistuksen avulla.  

Aivojen jumpattua lähdimme pienryhmissä selvittämään lämmitelykysymyksellä mihin ilmiöihin olette törmänneet edellisen viikon aikana. Esille tuodut aiheet olivat laajasti eri alueilta, mutta päivän tekoälyteema korostui lapuilla. Aiheet herättivät mielenkiintoa ja hankeopettajien ja -koordinaattorien oli vaikeaa lopettaa asiasta keskustelu. Pohdin, mistä tämä positiivinen aiheeseen jumittuminen johtui. Opettajana muistin, että samaa koin lasten kanssa varhaiskasvatuksen arjessa. Vastaavasti kuin hankeopettejilla on tarve keskustella ilmiöistä, jotka heitä ympäröivät, sama tarve on lapsilla varhaiskasvatus- ja koulumaailmassa. Tarvitaan siis opettajan suunnittelemaa aikaa tekoälystä keskustelulle ryhmässä ja pedagogisia keskustelunavauksia. 

Pienryhmätyöskentely jatkui hankeopettajien ratkoessa yhdessä, mikä on paras tapa tutustua uuteen ilmiöön. Miten tunnistamme näitä ilmiöitä? Miten tunnistamme lasten tarpeita käsitellä aihetta, vaikka he eivät itse ilmiötä suoraan sanoittaisi? Hankeopettajat pohtivat, että ilmiöön tutustuminen lähtee tarpeesta, joka nousee lapsiryhmästä, ja opettajan on saatava aikaa tutustua aiheeseen, jotta ilmiön tuoma lisäarvo hahmottuu ja pedagogiset perustelut ja motivoivat tavat käsitellä ilmiötä löytyvät. Hankkeen ilmiö, tekoäly, on jo lasten arjessa – ei aktiivisesti heidän puheessaan, vaan heidän käytössään olevien chattibottien, kuvantunnistuksen, Sirin, elokuvasuositusten myötä sekä sosiaalisen median palveluita käyttäessä. Näin ollen tekoälyn erilaisia ominaisuuksia hyödynnetään osana jokaisen arkea jatkuvasti, vaikka aina emme edes tunnista tai huomioi tekoälyn vaikutuksia.

Lasten ja nuorten näkökulmaa meille valoitti, aamupäivän ohjelman aikana, hankkeessa tutkijatohtorina toimiva Janne Fagerlund. Hän kertoi tutkimuksen näkökulmasta§, mitä tekoäly on, miten se näkyy lasten arjessa ja miten lapset käsittävät tekoälyä ilmiönä. Janne herätteli kuulijoitaan pohtimaan, miksi meidän opettajien on syytä kurkistaa tekoälyn ja koneoppimisen maailmaan.  

Kuvan lähde: AI for Oceans | Code.org, https://code.org/oceans

Jatkoimme Innokkaan toiminnalle ominaisesti toiminnallisilla pajoilla, joissa opettajat pääsivät kokeilemaan tekoälyn opettamista Jukka Lehtorannan, Timo Pietiläisen ja allekirjoittaneen ohjaamana. Pajojen jälkeisessä keskustelussa nousi oivallus, että ensilähestymiseksi tekoälyyn oppilaiden kanssa tarvitaan yksinkertainen, selkeä ja helppolukuinen väline tai sovellus. Tätä edusti pajoilla kokeiltu Hour Of Code AI for Oceans -peli. Pelissä tutustutaan koneoppimiseen ja tekoälyn eettiseen käyttöön. Opettajat pohtivat yhteiskeskustelussa pelin sopivan niin pienille varhaiskasvatuksessa kuin yläasteikäisille keskustelun avaajaksi tekoälystä.  

Lounaan jälkeen saimme kuulla Heurekan Sampsa Piiralta Me, Myself and AI -näyttelystä. Pääsimme kuulemaan ja näkemään miten tekoälyteema on popularisoitu näyttelyksi. Aiheesta innostuneina, useat meistä suunnitteli reissua näyttelyyn. Tämän jälkeen palasimme hankkeen tavoitteiden ja käytäntöjen pariin. Oli jälleen aika osallistaa hankeopettajia.

Iltapäivän puheenvuoroissa yhdeltä opettajista nousi huomio lasten tarpeesta käsitellä koulussa heille tärkeitä aiheita aikuisen kanssa. Etenkin epämääräiset, uudet, monimutkaiset ja vaikeat asiat ovat usein tällaisia. Tekoäly on ilmiönä kaikkea edellä mainittua ja jo osa lasten maailmaa ja yhteiskuntaamme. Miten aikuiset vastaavat lasten tarpeisiin? Lapsilla on tarve saada mukaansa tulkki ja kanssakulkija, jonka kanssa pohtia ja jäsentää moniulotteista ilmiötä. Kouluyhteisö tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa tutustua, oppia, pohtia yhdessä ja innovoida lasten kanssa. Tähän kannustaa myös opetustyötä ohjaavat asiakirjat. Ilmiön kanssa alkuun pääsemiseksi riittää sen tuominen koulu- ja varhaiskasvatusarjen keskusteluihin lasten kanssa ja sitä kautta näkyväksi. Siitä on hyvä jatkaa tutustuen ja aihetta eri näkökulmista tarkastellen. 

Iltapäivän kuluessa hankepettajat ja -koordinaattorit bongailivat pienryhmissä, miten tekoäly ilmiönä linkittyy OPS, VASU ja EOPS-asiakirjoihin. Aiheen ajankohtaisuus näkyy hankeopettajien yhteispohdinnassa. Tekoälyllä voidaan vaikuttaa yhteiskuntiin ja demokratiaan, hyvinvointiin ja terveyteen sekä kestävään kehitykseen. Tekoäly ilmiönä sopii kouluissa ja varhaiskasvatuksessa niin arvokasvatukseen, kasvan ja kehityn -osa-alueeseen, tulevaisuuden ratkaisujen rakentamiseen sekä kestävän kehityksen teemoihin. Tekoälyn huomattiin linkittyvän vahvasti etenkin laaja-alaiseen tavoitteisiin lasten osallisuudesta ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta (OPS, L7, s.24, VASU Osallistuminen ja vaikuttaminen, s. 24 ja EOPS, Osallistuminen ja vaikuttaminen, s.18). Oivallettiin, että asiakirjat tukevat aiheen käsittelyä niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessa. 

Seuraavina askelina hankeopettajat lähtevät tutustumaan tekoälyyn ja kokeilemaan omalla pedagogisella tavallaan aihetta luokkansa tai ryhmänsä kanssa. Työ lähtee kohderyhmän tarpeista ja opettajalle ominaisista tavoista kokeilla uutta. Hankkeen matkaa ja opettajien kokeiluja pääset seuraamaan #innokas #innokasAI Instagram @innokasverkosto, Twitter @innokas_ , Facebook Innokas-verkosto ja hankekuntien somekanavilla.  

Tiiviin ja innostavan lähitapaamisen lähestyessä loppua löysin itseni pohtimassa, kuinka motivoituneiden ja aktiivisten opettajien sekä heidän kokemusmaailmasta lähtevien ideoiden ja tarpeiden myötä vaikeakin ilmiö, kuten tekoäly lähtee avautumaan. Jyväskylän apulaisprofessorin ja varhaiskasvatuksen opettajan Pekka Mertalan sanoja lainaten “Tehdään näkymätön näkyväksi ja abstrakti ymmärrettäväksi”. Oivalsin, että tästä tekoäly-hankkeessa on kyse. 

Linkit: 

Tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeet – Innokas 

AI for Oceans | Code.org 

Emoji Scavenger Hunt 

Lähteet: 

EOPS, 2014 esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (oph.fi) 

OPS, 2014, perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (oph.fi) 

VASU, 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 (opintopolku.fi) 

Än, yy, tee, nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen ja Tekoäly nyt! perusopetukseen hankkeet

Tekoälyhankkeet

Innokas-verkosto käynnisti yhteistyössä viiden koordinaattorikunnan kanssa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tekoälyhankkeet maanantaina 10.10.2022 Helsingin yliopistolla. Tapahtuma oli lähtölaukaus varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun ylettyvän tekoälypolun kehittämiseen ja aiheeseen liittyvään tutkimukseen. Tutkijoina hankkeessa toimii Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Janne Fagerlund ja Helsingin yliopistolta Tiina Korhonen. 

Hankeopettajiin kuuluu niin varhaiskasvatuksen, alakoulujen kuin yläkoulujen opettajia sekä eNorssin opettajaharjoittelijoita että vasuagentti. Hankkeissa ovat mukana Innokas-verkoston koordinaattorikunnista Lohjan lisäksi Tampere, Larsmo, Oulu, Rovaniemi ja yliopistojen harjoittelukoulujen eNorssi-verkosto. Hankkeita rahoittaa Opetushallitus. Innokas-verkoston tiimistä hankkeesta vastaa Emilia Mattila varhaiskasvatuksen ja Jukka Lehtoranta perusopetuksen osalta.  

Mistä hankkeissa on kyse?  

Än, yy, tee, nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen -hankkeessa kehitetään tekoälyn oppimispolkua varhaiskasvatukseen. Lisäksi tutustutaan tekoälyyn ilmiönä varhaiskasvatuksen kontekstista, lasten kokemusmaailmasta käsin. Tekoälystä oppiminen ja oppiminen tekoälyn avulla yhdistetään varhaiskasvatuksen pedagogiikan kulmakiviin kuten leikin, tutkimisen, toiminnallisuuden ja luovan ilmaisun keinoin.  

Hanke koostuu kolmesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa Innokas-verkoston koordinaattorikunnista ja yhteistyökumppaneista muodostettu hanketiimi kehittää yhdessä erilaisia tapoja tekoälystä oppimiseen ja opettamiseen pienten lasten kanssa. Hankkeen toisessa vaiheessa kehittämistyön tulosten pohjalta laaditaan avoin varhaiskasvatuksen tekoälyoppimispolku, joka sisältää polkuun liittyvät toimintamallit ja avoimet tukimateriaalit. Hankkeen kolmannessa vaiheessa oppimispolkua levitetään ja juurrutetaan Innokas-verkoston ja yhteistyökumppaneiden toiminnan kautta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Oppimispolun kehittämisessä hyödynnetään Innokas-verkoston aikaisempaa polkutyötä ja eri puolilla Suomea kehitettyjä varhaiskasvatuksen oppimisen polkuja varhaiskasvatuksen erityispiirteet ja toimintaympäristö huomioiden.  

Tekoäly nyt! – hankkeessa kehitetään ja levitetään modernien teknologioiden systemaattista hyödyntämistä oppimisen, opettamisen ja vuorovaikutuksen välineenä sekä oppimisen kohteena. Moderneilla teknologioilla tässä hankkeessa tarkoitetaan tekoälyä, koneoppimista, oppimisanalytiikkaa, lohkoketjuja ja puheohjausta.  

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa moderneja teknologioita tarkastellaan digitaalisen yhteiskunnan ilmiönä sekä kehitetään ja kokeillaan niiden opettamista opetussuunnitelman perusteet ja viimeisimmät kehittämis- ja tutkimustulokset huomioiden. Hankkeen toisessa vaiheessa ensimmäisen vaiheen kehittämistyön tulokset paketoidaan modernien teknologioiden dynaamiseksi oppimispoluksi ja siihen liittyviksi käytännöiksi ja tukimateriaaleiksi. Hankkeen kolmannessa vaiheessa kehitettyä oppimispolkua levitetään Innokas-verkoston ja yhteistyökumppaneiden toiminnan kautta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti verkoston olemassa olevia toimintatapoja hyödyntäen.  

Hankkeen matkaa pääset seuraamaan #innokasAI #innokas  

• Instagram: https://www.instagram.com/innokasverkosto/ 
• Facebook: https://www.facebook.com/innokasverkosto 
• Twitter: https://twitter.com/innokas_  
• Kotisivut: https://www.innokas.fi/tapahtumat/tekoalya-varhaiskasvatukseen-ja-perusopetukseen-hankkeet/ 

Lisätietoja:  

• Innokas-verkoston johtaja, Tiina Korhonen 
• Innokas-verkoston koordinaattori, Timo Pietiläinen, Lohja 
• Innokas-verkoston projektisuunnittelija, Emilia Mattila 
• Innokas-verkoston koordinaattori, Jukka Lehtoranta 
• Lue lisää Innokas-verkoston toiminnasta osoitteesta www.innokas.fi