Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2023

Ylikylän peruskoulun maker-toiminta käynnistyi!

”Än, yy, tee, nyt!” hihkaisee 8-luokkalainen päästäessään irti ramppia nyt jo hurjaa vauhtia alas viilettävästä mäkiautosta. Muut ryhmäläiset kannustavat ympärillä, kun lego-palikoista rakennettu ajoneuvo kurvaa ruokalan lattialla pöytien ja tuolien väliin raivatulla ajoväylällä. Auto kulkee sulavasti lattian halki ja törmää sitten liikuntasalin seinään. ”Huh, onneksi oli puskuri!”

Mistä on kyse? No 8-luokan maker-valinnaisesta tietysti! Ylikylän peruskoulun maker-toiminta sai alkunsa jo uuden koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa, kun koulun henkilökunta pääsi tutustumaan erilaisiin makerspace-tiloihin ja -ratkaisuihin niin meillä Rovaniemellä kuin Oulussa. Vauhtia toimintaan haettiin osallistumalla Innokkaan Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeeseen, jonka myötä koulun maker-toiminta on rakentunut nykyiseen malliinsa. Hankkeessa kevään 2022 aikana hankitut työskentelyvälineet ja -materiaalit täydensivät uuden koulun olemassa olevaa laitteistoa ja maker-toiminnan rakentaminen kouluun aloitettiin syksyllä yläkoulun valinnaisena oppiaineena. 8-luokkalaiset oppilaat pääsivät paitsi vaikuttamaan valinnaisen oppiaineen sisältöihin, myös suunnittelemaan ja kehittämään koulun maker-toimintaa yhdessä opettajan kanssa. Tätä kehitystyötä jatketaan edelleen lukuvuoden loppuun ja mukaan toimintaan ovat päässeet myös 6-luokkalaiset oman valinnaisen kurssinsa myötä.

Avainsanana osallistaminen

Maker-toiminnan kehittäminen Ylikylän peruskouluun yhdessä oppilaiden kanssa on ollut se tärkein ja ensimmäinen vaihe. Oppilaiden osallisuus on ollut koko ajan toiminnan keskiössä; rakennamme koulumme maker-kulttuuria vuorovaikutuksessa ja toisiltamme oppien. Kun toimintaan sopivat tilat löytyivät ja uusia materiaaleja otettiin oppilaiden kanssa haltuun monipuolisissa ja innostavissa projekteissa, oli aika ryhtyä jalkauttamaan maker-toimintaa koko kouluun. Oppilaat pääsivät esittelemään toimintaa tulevien 8-luokkalaisten valinnaisesittelyillassa ja jännitys oli käsin kosketeltavaa.

Koska uusien asioiden oppiminen käy mielestämme parhaiten käytännön kokeilun kautta, on Ylikylän peruskoulussa myös henkilökunnalle järjestetty useita toiminnallisia mahdollisuuksia tutustua maker-toimintaan ja sen välineistöön. Näin henkilökunta saadaan innostumaan uudesta toiminnasta ja sitoutumaan sen jalkauttamiseen. Järjestimme esimerkiksi koulutuksen Sphero- ja Lego Spike -robotiikkavälineiden käytöstä ilon ja leikin avulla. Käytimme muutaman ys-tunnin robottien kanssa puuhailuun. Vertaistuki, yhdessä kokeileminen, rakentaminen, uuden oppiminen ja hieman oman mukavuusalueenkin ulkopuolelle meneminen sujui pikku porukoissa innokkaasti ja hyvällä meiningillä. Samalla jokainen sai tunteen, että robottien kanssa puuhailu on helppoa ja sitä voi vaivattomasti viedä omaan luokkaan. ”Tämähän sujuu – kuin leikki!”

Uusi opittu asia pääsi pian kertautumaan henkilökunnan pikkujouluissa, kun järjestimme leikkimuotoiset Sphero-kisat. Rakensimme etukäteen samanlaiset ajoradat neljälle joukkueelle. Kilpailu tapahtui viestinä – jokaisen joukkueen jäsenen piti kuljettaa Sphero läpi sokkeloradan takaisin lähtöpisteeseen. Kaikki tämä tietysti tapahtui discopallon värivalojen loisteessa. Innokas kannustaminen ja naurunremakka kaikui kilpailun ajan. Ja voitosta tietysti taisteltiin.

Mitä seuraavaksi?

Näin alkukeväästä on mukava todeta, että koulumme on ottanut maker-toiminnan innolla vastaan. Valinnaisryhmien positiivista viestiä on rummutettu oppilaiden keskuudessa ja opettajat ovat jo ryhtyneet soveltamaan oppimiaan taitoja omien oppilaidensa kanssa. Tästä on hyvä jatkaa!

Seuraavina toimenpiteinä on kehittää toimintaa edelleen oppilailta ja henkilökunnalta saadun kokemuksen ja palautteen kautta. Maker-toiminta jatkuu yläkoulun puolella meneillään olevan valinnaisen merkeissä ja uusi valinnaisryhmä aloittaa syksyllä. Yhteisissä keskusteluissa on jo pyöritelty ajatuksia tutor-toiminnasta, peda-kahviloista sekä maker-toiminnan sijoittamisesta osaksi koulun tvt-strategiaa. Tärkeintä on rakentaa kouluumme kestävä maker-kulttuuri, joka tukee oppilaan aktiivista roolia omaa toimijuuttaan kehittävä yksilönä, joka rakentaa tietoa tutkien, kokeillen ja jakaen tietoa muiden kanssa.

Innokkain terveisin,

Ylikylän peruskoulun hanketiimi

Miten ihmeessä tekoälyä voi hyödyntää eri-ikäisten lasten kanssa? Kohtaamisia ChatGPT:n kanssa

Lähde: Pixabay

Olipa kerran kaunis sydäntalven päivä Opetusmaailman valtakunnassa. Kolme iloista matkaajaa tapasivat toisensa Teknologiatiellä. Yksi matkaajista oli tullut iloisesti rallatellen Varhaiskasvatus-kylästä, toinen kulkija saapui reppu selässään Alakoulu-kylästä ja kolmas maantien tallaaja saapui kylästä nimeltä Yläkoulu. Matkaajat istahtivat syömään eväitä tien varteen keskustellen kylien kuulumisista sekä valtakuntaa vavisuttavasta uudesta velhosta, jota kuulemma Tekoäly ChatGPT:ksi kutsuttiin.

Kesken eväitten napostelun lähestyi tietä pitkin sähköisen näköinen pilvi. Pilven saavuttaessa puun alla lekottelevat seikkailijat ilmiintyi kulkijoiden seuraan ykkösten ja nollien saattelemana päivän kuuma puheenaihe; Velho ChatGPT.

Lähde: Pixabay

-Oi te reaalimaailman matkaajat! Päästäksenne jatkamaan matkaa Teknologiatiellä, teidän pitää esittää minulle kolme viisasta kysymystä, sanoi ChatGPT nollien ja ykkösten saartaessa kulkijat hieman uhkaavasti.
Hieman hämmentyneinä, mutta uteliaisuudesta kihisten matkaajat löivät viisaat päänsä yhteen.
-Miten pienten lasten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi varhaiskasvatuskyläläinen.
Velho ei ollut kysymyksestä moksiskaan, vaan vastasi enempää miettimättä:

Pienet lapset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia leluja, kuten älykkäitä robotteja tai älykkäitä leluautoja, jotka reagoivat eri tavalla lapsen toimintaan.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten lukemisesta, kirjoittamisesta tai matematiikasta.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääniassistentteja, kuten Amazon Echo tai Google Home, kysyäkseen kysymyksiä tai pyytääkseen musiikkia soitettavaksi.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että lapset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään.

-Miten alakoululaisten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi puolestaan alakoululaiskyläläinen.
Hymähtäen ChatGPT vastasi:

”Alakoululaiset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten lukemisesta, kirjoittamisesta, matematiikasta tai tieteestä.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääni- ja kuvahakuja, kuten Google Tietokonekuvahaku, etsiäkseen tietoa eri aiheista esim. tieteellisistä kokeista, historiasta ja kulttuurista.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääniassistentteja, kuten Amazon Echo tai Google Home, kysyäkseen kysymyksiä tai pyytääkseen musiikkia soitettavaksi.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia kirjoitus- ja puheentunnistustyökaluja, kuten Grammarly tai Dragon dictation, parantaakseen kirjoitustaitonsa ja puheentunnistustaitonsa.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että alakoululaiset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään. Lisäksi on tärkeää, että lapset oppivat kriittistä ajattelua, jotta he pystyvät arvioimaan luotettavuutta ja tarkkuutta tekoälyn tarjoamasta tiedosta.”

-Miten yläkoululaisten kanssa voi käyttää tekoälyä?, kysyi puolestaan yläkoulukyläläinen.
Hieman itsensä toistoon jo kyllästyneenä velho vastasi vikkelään:

”Yläkoululaiset voivat käyttää tekoälyä monin eri tavoin. Esimerkiksi:
He voivat käyttää tekoälypohjaisia opetussovelluksia tai pelit, jotka tarjoavat interaktiivista opetusta eri aiheista kuten matematiikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta ja kielistä.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia tietokantoja ja hakukoneita, kuten Google Scholar, etsiäkseen tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia ääni- ja kuvahakuja, kuten Google Tietokonekuvahaku, etsiäkseen tietoa eri aiheista esim. historiasta ja kulttuurista.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia kirjoitus- ja puheentunnistustyökaluja, kuten Grammarly tai Dragon dictation, parantaakseen kirjoitustaitonsa ja puheentunnistustaitonsa.
He voivat käyttää tekoälypohjaisia analytiikka- ja data visualisaatio työkaluja, kuten Tableau tai Excel, analysoidakseen dataa ja luodakseen infograafisia esityksiä.
On kuitenkin tärkeää varmistaa, että yläkoululaiset käyttävät tekoälyä turvallisesti ja että heille on selitetty, miten tekoäly toimii ja miten sitä käytetään. Lisäksi on tärkeää, että he oppivat kriittistä ajattelua ja tiedonkäsittelytaitoa, jotta he pystyvät arvioimaan luotettavuutta ja tarkkuutta tekoälyn tarjoamasta tiedosta ja hallitsemaan tekoälyn tarjoamia työkaluja.”

Kun matkaajat olivat kysyneet kolme kysymystään ja saaneet kolme vastausta, he tuijottivat Tekoäly ChatGPT:tä. Velho oli vastannut kaikkiin kysymyksiin järkevästi, teknisesti samalla tavalla ja sisällöltään laajentaen vastauksiaan kysymyksen ikäryhmää vastaavaksi. Mistä kaikesta Tekoäly poimi ja sai tietonsa? Kenen mielipiteitä tekoäly esittelee? Tunnistimme myös hieman sukupuolidiskursiivisia mainintoja, kun tekoäly kertoi pienten lasten voivan käyttää leluautoja. Onko Tekoäly miesoletettu?

-Hyvästi, Tekoäly sanoi.
Näiden sanojen myötä velho poistui paikalta ykkösten ja nollien saattelemana.

Kolme matkaaja jäivät pakkaamaan reppuja ja pohtimaan kohtaamista. Hieman skeptisesti he pohtivat, miksi Tekoäly kertoi tiettyjen sovellusten olevan hyviä? Miksi juuri nämä ovat nousseet Tekoälyn sovellussuosituksiin? Kilahtiko jonkun kirstuun euroja/puntia/dollareita/jenejä? Koska kriittisyys oli hyve matkaajien mielestä, he myös keskustelivat, että olihan tekoälyn tekstissä myös kirjoitusvirheitä. Suomen kielen yhdyssanat näyttivät olevan myös tekoälylle haastavia. Kenties tämä pieni hyperkriittisyys saattoi myös johtua vähän pelonsekaisesta ajatuksesta, että mihin oppiminen, opattajuus ja tiedon luova tuottaminen on menossa. Päihittääkö Tekoäly eri-ikäisten oppijoiden pedagogiset ratkaisut luomalla valmiita toimintamalleja opettajille?

Kun viimeinenkin leivänmurunen oli syöty ja reput pakattu, ystävykset hyvästelivät toisensa. Kaikki lupasivat tahoillaan pitää silmällä Velho ChatGPT:tä ja hänen jatkuvasti lisääntyviä samanhenkisiä seuralaisiaan. Aktiivisen silmällä pidon avulla kaverukset kokivat mahdollistuvan, että ChatGPT:n hyödyt (ja haitat) saavuttaisivat kaikkien kolmen kylän asukkaat mukavimmalla mahdollisella tavalla.
Sitä jäämme mielenkiinnolla odottamaan.

Sen pituinen se.

Velhon kanssa Teknologiatien varressa keskustelivat
Miia Hast, teknisen työn lehtori, Rovaniemi
Veli-Matti Oinas, matemaattisten aineiden lehtori, Rovaniemi
Päivi Pihlaja, varhaiskasvatuksen TVT-suunnittelija, Rovaniemi

Digitala tryck i Näs skola

Projektet Innovativa skolan fungerar i Näs skola handlar mycket om den digitala skäraren. Vårt första mål var att få med hela kollegiet i att använda skäraren. Utvecklingsteamet på skolan inledde projektet i våras med att dra en fortbildning för hela personalen, även för elevassistenterna. Vi ville mycket gärna ha med elevassistenterna i arbetet eftersom de ofta är med på de praktiska lektionerna då skäraren högst sannolikt används. Vi hade alltså en hel eftermiddag då alla i personalen skulle designa en egen produkt. Resultatet blev t-skjortor av alla de slag, väskor, en bricka och en sopborste.

Från hösten var målet att alla elever från åk 4-6 skulle börja bekanta sig med skäraren. I åk 4 är läraren med eleven och hjälper med jobbet vid datorn. Trycken i åk 4 är tänkta att vara enkla, ex ett namn.

Då eleverna blir mera bekanta med skäraren i åk 5-6 är det tänkt att de skall kunna arbeta mera självständigt. I åk 6 klarar eleverna bra av att skapa sitt eget tryck i programmet Silhoutte. Eleverna använder den digitala skäraren också i träslöjd.

Under hösten hade utvecklingsteamet fortbildningar i två närliggande Larsmoskolor. Även under dessa lärarfortbildningar fick deltagarna designa sina egna tryck och överföra trycket till något textilt. 

Johanna Slussnäs och Alex Enkvist, Näs skola