“Tällainen viherhuone pitäisi saada jokaiselle käytävälle”, totesi viherhuoneen ohi kävellyt opettaja. “Koska on meidän kasteluvuoro?”, oppilaat kyselevät.
Hankkeet ja uudet toimintamallit jäävät helposti luokkahuoneen ovien sisäpuolelle ja niihin muuttuminen laajemmin osaksi koulun arkea on hankalaa. Siksi on tärkeää, että hankkeeseen liittyy myös näkyviä elementtejä ja konkreettista tekemistä, jolloin hanke välittyy myös ydintiimin ulkopuolelle.
Innovatiivinen koulu toimii –hankkeessa keskiössä on ollut toimintamalli, mutta muille opettajille ja oppilaille se näyttäytyy viherhuoneena, kompostimultana ja koulun pihalla kukkivina sipulikasveina. Nämä herättävät kiinnostusta jopa ulkomaalaisissa vierailijoissa ja toimivat siltana itse toimintamallin esittelyyn, sekä siitä syntyvään keskusteluun oppilaiden osallisuudesta.
Konkreettisten projektien myötä on syntynyt aitoa kiinnostusta oppilaiden keskuudessa sekä avannut mahdollisuuksia koulun ulkopuoliseen toimintaan. Esimerkiksi av-tiimi vieraili Tampere-talossa ja tutustui tapahtuman järjestämiseen av-tekniikan näkökulmasta. Bokashi-kompostitiimi on ottanut kompostin sydämenasiakseen ja luoneet kontakteja koulun eri tahoihin, kuten keittiöhenkilöstöön. Hanketoiminta on lisännyt yhteisöllisyyttä ja kasvattanut ennen kaikkea hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden itseluottamusta ja osallisuutta.
Juna jyskyttää tasaisella sykkeellä kohti Oulua. Sisällä vaunussa käy iloinen puheensorina ja innostunut tunnelma välittyy useamman penkkirivin päähän. ITK-messut kannatti! Meille jäi kaiken muun oppimamme ohella käteen kuningasidea mysteeriboksista, jonka ympärille rakentaisimme STEAM-tilamme Ähäräämön jalkauttamisen.
Meillä oli Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen alussa kunnianhimoiset suunnitelmat. Hankkeessa kehitettäväksi valittuja kohteita oli monta ja aikataulu tiukka. Hankkeen edetessä huomasimme, että tällä tiimillä tapahtuu ja tahtotila on yhteinen. Suunnitelmallisuuden ja ahkeran työn tuloksena syntyneet STEAM-tilat saatiin valmiiksi. Digipajassa pidettiin avajaiset marraskuussa ja toimintalauantai helmikuussa. Digipajan välineet saatiin kirjaston varauskalenteriin ja kyläläiset ovat päässeet kokeilemaan muun muassa 3D-tulostusta.
Ähäräämössä välineet ja tarvikkeet ovat löytäneet paikkansa ja tilat on saatu toimiviksi maker-toiminnalle.
Tilojen rakentamisen lisäksi yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on ollut saada mahdollisimman moni oppilas, opettaja ja ohjaaja syttymään, oppimaan ja ennen muuta ottamaan tilat omakseen eli osaksi kouluarkea. Päätimme jo hankkeen alkutaipaleella, että suunnittelemme hanketiimin kanssa valmiit STEAM-projektit, jotka kaikki luokat pääsevät STEAM-tilaan, Ähäräämöön, toteuttamaan.
Ideoimme IKT-messuilta saamamme kokemuksen valossa oman mysteeriboksin. Mysteeriboksi sisälsi suunnittelupohjan, tarvikkeet sekä tehtävänannon; suunnitella tulevaisuuden rakennus. Suunnittelupohja ohjasi työn kokoa, sillä kahden tunnin aikataulussa ei ihan mahdotottomia pystyisi. Työ toteutettiin kolmen hengen ryhmissä. Oppilaiden tuli käyttää kaikki mysteeriboksista löytyvät tarvikkeet sekä lisäksi työhön sai käyttää kaikkea Ähäräämön tarvikkeita, pilleistä ja napeista kierrätysmateriaaleihin. Työlle tuli keksiä nimi ja työ kuvattiin Green screen-ohjelmaa apuna käyttäen ryhmän valitsemaan ympäristöön. Vinyylikeikkurilla oli mahdollisuus tulostaa esimerkiksi logo omaan työhön. Lopuksi ryhmä piti suunnittelemastaan tulevaisuuden rakennuksesta minuutin mittaisen pitchauspuheen luokalleen, jossa he yrittivät vakuuttaa kuulijat rakennuksen innovatiivisuudesta. Ne puheet olivat huikeita!
Hankkeen mahdollistaman sijaisresurssin myötä pystyimme tarjoamaan makupalatunnit kaikille alakoululaisille ydintiimin opettajan vetämänä, jolloin luokkien opettajat saivat olla mukana enemmän oppijan ja havainnoijan roolissa. Makupalatunneilla kaikki alakoulun luokat pääsivät siis mysteeriboksi-tehtävän avulla tutustumaan tilaan, välineisiin sekä värkkäilyyn.
Kaiken STEAM-toiminnan keskiössä ovat olleet hanketiimin ohella oppilasagentit. Heidän aito innokkuutensa, halu oppia sekä olla mukana opettamassa, ovat tehneet tästä kaikesta vielä merkityksellisempää. Oppilasagentit ovat innokkaasti osallistuneet tarjottaviin koulutuksiin sekä olleet apuna oppitunneilla, makupalatunneilla ja eri tapahtumissa. Oppilasagentit ovat pitäneet luokissa pieniä opetustuokioita ja auttaneet esimerkiksi ekaluokkalaisia koneelle kirjautumisessa. Palaute opettajilta on ollut kannustavaa ja tilauksia on ollut runsaasti. Oppilasagenttitoiminta jatkuu ja sen kehittäminen tulee olemaan tärkeässä osassa toimintaamme myös tulevaisuudessa.
Voimme todeta, että olemme käyttäneet kaikki hankkeen tarjoamat mahdollisuudet ja vähän ylikin. Innostunut puheensorina ja hyvä, kannustava tunnelma ovat kantaneet meitä koko hankkeen ajan. Voimme todeta, että puitteet ja mahdollisuudet steam-toiminnalle ovat nyt jokaisen opettajan ja oppilaan käsissä. Kynnys STEAM-tilojen ovien avaamiseen on madalletunut. Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen pääteasema häämöttää jo ihan nurkan takana. Uskomme kuitenkin, että tämä STEAM- juna ei jää asemalle, vaikka kehittämisen vauhti hetkellisesti hidastuisikin.
Oulun Jäälin koulun hanketiimin puolesta hankeopettaja Maiju Poutiainen
eNorssi verkoston neljä harjoittelukoulua, Viikin normaalikoulu, Helsingin normaalilyseo, Tampereen normaalikoulu ja Itä-Suomen harjoittelukoulu, ovat edenneet hankkeessa suunnitelmien mukaisesti. Meillä oli tavoitteena tuoda oppilasagenttimalli osaksi koulun arkea. Tässä ensimmäisessä vaiheessa oppilasagentit ovat digitaalisen osaamisen eksperttejä, mutta myöhemmin tätä toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös muihin aiheisiin, kuten kestävään kehitykseen, UNESCO-toimintaan ja lukemiseen innostamiseen.
Syksyllä meillä oli ohjelmassa oppilaiden ja opettajien koulutuksia ja joulukuusta alkoivat ensimmäiset varsinaiset kokeilut, joissa oppilaat pääsivät aktiivisina ja tasa-arvoisina jäseninä jakamaan omaa aiemmin omaksuttua, mutta myös uutta vasta oppitua osaamistaan. Harjoittelukouluissa tilanteet ja tarpeet olivat erilaisia, joten myös kehitettävät mallit olivat monenlaisia. Tämä on kehitttämistyössä ehdoton rikkaus, koska näin kehitetyn mallin skaalautuvuus ja monistettavuus ovat laajempia.
Joensuussa, Itä-Suomen harjoittelukoulussa, on oppilasagenttitoimintaa ollut jo aiemmin ja tämän hankkeen tiimoilta sitä laajennettiin koskemaan aiempaa nuorempia, kun alkuopetuksen ”nano-erkit” saivat digiagenttistatuksen ja uudet hienot nano-erkki- paidat käyttöönsä
Helsingin normaalilyseossa keskityttiin aktivoimaan oppilasagentteja opetusharjoittelijoiden, tulevaisuuden opettajien, koulutukseen, kun yläkoulun digioppilaat järjestivät halukkaille opetusharjoittelijoille opastusta Micro:bittien käyttöön.
Tampereen Norssillakin digiagentit pääsivät alkuvuodesta hommiin ja he ovat päässeet auttamaan mm. tokaluokkalaisia animaatioiden teossa, ja muutamat uudet opetusharjoittelijat ovat saaneet heiltä uusissa kotiluokissa hyvää apua luokan tieto- ja AV-tekniikkaan tutustumisessa. Digiagentiksi ryhtyvät oppilaat saavat oppia paljon lisää digijuttuja ja toimia muiden apuna.
Viikin normaalikoulussa digiagenttien koulutus osana kahta digikerhoa, joista toinen on 2-5 luokille ja toinen 6-9 luokille. Viikin digiagentit saivat nimekseen digiliiga. Digiliiga on järjestänyt mm. opettajille useamman koulutusiltapäivän, joissa käytiin läpi Viikin robotiikkaan ja ohjelmointiin liittyviä välineitä ja laitteita. Sen lisäksi Viikissä on kokeiltu mallia, jossa ylä- ja alakoulun luokista muodostettiin pariryhmät ja kumpikin luokka otti aluksi haltuun jonkin teknologia ja piti siitä toiselle ryhmälle pajatunnin. Tänä keväänä ensimmäisessä kokeilussa oli mukana kolmoset ja kasit ja teknologioina oli sphero-boltit ja koneoppimisen avulla avaruuskappaleiden luokittelua. Kaikilla oli hauskaa.
Hankekausi alkaa kääntyä lopuilleen ja enää jäljellä on testattujen mallien paketointi ja videomuotoon saattaminen. Hankekausi vierähti vauhdikkaasti ja eNorssi on päässyt mahtavasti mukaan Innokas-toimintaan ja molemminpuolista verkostoitumista ja osaamisen ja tiedon vaihtoa on ollut runsaasti. Onneksi tämä oli yhteistyön ensimmäiset askeleet ja seuraavia askelia otetaankin jo toisissa kuvioissa.
Keljonkankaan yhtenäiskoulu on ollut lukuvuonna 2022-23 mukana Innovatiivinen koulu toimii -hankkeessa. Voit lukea alkumatkastamme hankkeen parissa tästä blogikirjoituksesta:
Kehitimme hankkeen puitteissa mallin koulun sisäiselle koulutukselle ja toimintakulttuurin yhdistämiselle. Jokaisella opettajalla oli lukuvuoden aikana käytössään puolikas veso eli kolme tuntia, jolloin sai käydä varjostamassa jossain koulun yksikössä kollegan toimintaa. Varjostamisen jälkeen varjostaja kirjoitti palautetta oppimastaan. Huomasimme, että varjostaminen saavutti tavoitteensa ja paljon enemmän, ja haluamme ehdottamasti jatkaa varjostamista hankkeen päätyttyäkin.
Innostukaa seuraavista varjostajien palautteista ja kehittäkää mallia omaan käyttöönne!
“Varjostus on hyvä keino osaamisen ja ideoiden jakamiseen, sekä avartaa omaa näkemystä eri opettajien tavoista toteuttaa perusopetusta.”
“Yhtenäiskoulussa näen varjostamisen arvon erityisesti siinä, että yläkoulun vastaanottavat opettajat näkevät oppilaita alakoulussa ja päinvastoin alakoulun opet näkevät mihin oppilaita lähettävät.”
“Varjostaminen on todella hyvä tapa kehittää omaa osaamista. Saa vahvistusta omalle työlle, sekä pieniäkin uusia ideoita. On myös kiinnostavaa nähdä erilaisia opetusryhmiä.”
“Kiinnostava kokemus. Syntyi hyviä keskusteluja ja ajatuksia herättäviä havaintoja toisessa yksikössä vieraillessa.”
“Tässä varjostuskerrassa sain näkökulman oppiaineeseen, jota en itse opeta. On hyödyllistä nähdä, millaisia työtapoja ja opetuskeinoja käytetään sellaisessa aineessa, josta itsellä ei ole opetuskokemusta.”
“Tähän varjostukseen otin sen näkökulman, että menin seuraamaan oman luokkani tuntia oppiaineessa, jota en itse opeta. Valitsin sellaisen opettajan, jonka opetusta en ole ennen nähnyt jotta saisin ideoita ja huomioita siitä, mitä keinoja toinen opettaja käyttää oman luokkani kanssa. Kokemus oli erittäin hyödyllinen!”
“Varjostaminen on hyvä tapa lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten eri kehityskausiin liittyvistä erityispiirteistä. Tämän ymmärryksen avulla ymmärrämme myös opettajina paremmin toistemme työtä, mikä edelleen edistää koulumme ilmapiiriä.”
“Ajatusten vaihto ja keskustelu kollegan kanssa hyvinkin hedelmällistä ja virkistävää.”
“Sain tältä tunnilta uuden työskentelyvinkin.”
“Tämä järjestely kannattaa ottaa pysyväksi.”
Keljonkankaan yhtenäiskoulun Innovatiivinen koulu toimii -hankeryhmän puolesta
Innokas-verkoston blogi 