Vanhempainkoulu Lappeenrannassa

Karjalasta kajahtaa ja tällä kertaa Sammonlahden koulun Skinnarilan yksiköstä. Tuttavallisemmin lausuttuna Skinu on erittäin ihastuttava työyhteisö, jonka tilat ovat olleet parin vuoden ajan LUT-yliopiston tiloissa. Koulun erottaa Lappeenrannan muista kouluista oppilaiden vieraskielisyys. Suuri osa oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tähän tuo oman mausteensa myös yliopisto ja siellä opiskelevien ja työskentelevien vanhempien lapset.

Pidemmän aikaa on ihmetelty perinteisen koulun ja kodin välisen yhteistyön tehottomuutta sekä kulttuuristen erojen kohtaamista. Keväällä 2022 sai S2-opettaja Päivikki Ylisiurua ja valmistavan luokan opettaja Anne-Maarit Lensu idean rakentaa vanhempainkoulun Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeen puitteissa. Tavoitteena oli saada koppi myös lasten vanhemmista ja opettaa heille suomalaista koulua, kulttuuria ja madaltaa kynnystä olla yhteydessä kouluun.

Lukuvuoden 2022-2023 aikana vanhempainkoulu pidettiin yhdeksän kertaa torstaiaamuisin 8:00-9:30 koulun ruokalassa. Tarjolla oli teetä, kahvia, pullaa, keksejä, tulkkeja ja vieraita, sekä tutut henkilöt, eli Päivikki ja Anne-Maarit. Vanhemmat kutsuttiin joka kerta Wilma-viestillä sekä tarvittaessa paperisella kutsulla, jonka oppilaat toimittivat koteihin. Tavoitteena tällä ajankohdalla oli saada erityisesti pienimpien eskarilaisten ja ekaluokkalaisten vanhemmat käymään koulussa, sillä he lähtökohtaisesti tuovat lapsensa kouluun.

Sisällöt oppitunneille rakennettiin seuraavalla tavalla: 1. Wilma. 2. Vapaa-ajan harrastukset, 3. Suomalainen koulujärjestelmä, oppiaineet 4. Käyttäytymisodotukset 5. oppilaan tukipalvelut, hyvinvointialueen toiminta. 6. Suomalainen kouluvuosi ja sen perinteiset juhlat. 7. Erilaiset työskentelytavat koulussa, oppimista tukevat ohjelmat/nettisivut/pelit. 8. Kirjastopalvelut ja oppilaan hyvinvointi. 9. Arviointi ja todistukset. Jokaisella kerralla oli varattu tarvittavien kielten tulkit sekä asiantuntijavieras. Vanhempainkoulun suurin anti vanhemmille oli toisten vanhempien kohtaaminen ja opettajien sekä koulun tutuksi tuleminen.

Vanhempainkoulussa kävi vanhempia kahdesta kolmeen kymmentä aina yhdellä kerralla. Tämä on erittäin hyvä prosentti, jos se suhteutetaan uusiin vanhempiin, joilla ei vielä lapsia koulussa ole ollut. Vanhempien palaute oli todella positiivista ja heidän palautteissaan paistoi kiitollisuus perusasioiden avaamisesta. Harva tulee miettineeksi, ettei kirjasto, arviointiasteikko 4-10, kasvatuskeskustelu, joulujuhla, ympäristöoppi tai monialainen oppimiskokonaisuus avaudu toisesta kulttuurista tulevalle vanhemmalle. Näiden opettamisesta vanhempainkoulutoiminta sai erityistä kiitosta. Myös suomalaisen kulttuurin ymmärrys lisääntyi vanhempien mielestä.

Mitä tästä saimme? Tukea on mahdotonta mitata numeerisella asteikolla, mutta koulun oma mielipide on, että apu on ollut todella suuri tavallisen koulutyön sujuvuudelle. Vanhemmat osaavat ja uskaltavat pyytää apua, osaavat tukea oppilaita kotona esimerkiksi Ekapelissä, tietävät arvioinnin merkityksestä. Jatkossa vanhempainkoulu tulee jatkumaan, mutta ei välttämättä näin suurella panostuksella – mitä hanketoiminta on mahdollistanut.

Sammonlahden koulun IKT-tiimi

Sunan koulun digiportaiden ja Digi-Bingon valmistuminen ja katse tulevaan

Aloitimme Innokas-projektissa viime syksynä hiukan ymmällämme siitä, mihin olemme lupautuneet. Näin lukuvuoden jälkeen voimme todeta, että onneksi lähdimme mukaan ja projektikin alkaa olla loppusuoralla. Olemme luoneet koulullemme OPSin mukaiset digiportaat. Tavoitteena on, että koulumme arvoihin ja isoihin linjoihin liittyvät ohjeistukset ja materiaalit löytyvät jatkossa samasta paikasta yhden linkin takaa.  

Kevät on ollut täynnä Innokas-tohinaa. Tuntuu, että aika loppuu vähän kesken, koska syksyllä kesti saada hommat kunnolla käyntiin. Digiportaiden valmistelun lisäksi, olemme keskittyneet projektin tutuksi tekemiseen koko työyhteisölle.  

Esittelimme keskeneräiset, mutta kuitenkin jo muodon saaneet digiportaat opettajille helmikuussa Ys-ajan alussa. Kerroimme myös ideasta Digi-bingojen takana. Vastaanotto oli kuin suoraan psykologian oppikirjasta. Löytyi innostujia, vastustajia ja neutraalin hämmentyneitä mielipiteitä. Osasimme odottaa tällaista reaktiota, koska digiportaissa oli paljon asioita, jotka eivät olleet työyhteisölle ennestään tuttuja.  

Maaliskuussa saimme lähes kokonaisen Ys-ajan käyttöömme. Siellä koulutimme oman Innokas-tiimimme voimin muita koulumme opettajia. Keskityimme erityisesti niihin asioihin, jotka varmasti tiesimme tuottavan päänvaivaa uutuudellaan. Opettajat kiersivät luokkatasoissa pisteillämme ja keskittyivät ensi vuoden luokkansa digiportaiden sisältöön. Tunnelma koulutuksen jälkeen oli hyvä ja saimme paljon positiivista palautetta seuraavina päivinä. Hiukan siis saatiin murrettua ensiesittelyssä tullutta jäätä. 

Jää murtui lopullisesti viimeistään silloin, kun lähdimme valmistelemaan Innokas-projektin Hyvän käytänteen -paketointivideota. Meidän piti esitellä digiportaat Screencastifylla, mutta meille tuttuun tapaan homma lähti hieman laukalle. Digiportaiden lanseeraamisen kannalta tämä oli myös hyvä asia, jonka tajusimme vasta videon kuvauspäivän jälkeen. Videossa esiintyy puolet koulumme opettajista (yksi, joka luokka-asteelta) ja iso joukko koulumme oppilaita. Kuvausten tuoksinassa tuli kerrottua vähän vahingossa projektistamme enemmän ja puuhailu sen ympärillä oli kaikista kivaa. Innostus ja tekemisen meininki näkyy myös videossa.  

Koulumme pienet kuorolaiset pääsivät myös Innokas2023 Robotiikkaturnauksen avajaisiin esiintymään, jolloin vielä suurempi osa koulumme oppilaista pääsi osallistumaan Innokas-hankkeeseen ja näkemään mistä siinä on oikein kyse. 

Ensi vuosi on digiportaiden kannalta merkittävä ja olemmekin jo sopineet, että siihen panostetaan paljon. Sisäänajon on tapahduttava nopeasti, koska lähdemme väistöön ainakin kahteen eri toimipisteeseen, jolloin sävelten täytyy olla selvät. Tästä se työ siis vasta alkaa.  

Suunnitelmissa on näyttää valmis video opettajien kevätkahveilla ja Veso-päivänä syksyllä. Olemme myös suunnitelleet koulutuskokonaisuutta sekä pientä leikkimielistä Bingo-kisailua niin opettajien kuin luokkienkin kesken ensi vuodelle. Innokkaissa tunnelmissa projekti pakettiin ja ensi vuosi tähtäimessä. Harmi vain, että nyt pitää pärjätä ilman Innokkaan tukea ja deadlinien tuomaa sopivaa painetta. 

Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Laurentius-talossa Lohjalla

Tekstissä on kootusti varhaisimpia pohdintoja ja pieniä kokeiluja tekoälystä.

Imagen sovelluksella luotu kuva 17.5.2023 promptilla ”Image of a fantasy story”

Varhaiskasvatuksessa on kartoitettu huoltajien ajatuksia tekoälystä. Huoltajat vastasivat todella niukasti kyselyyn, aihe ei koskettanut heitä. Nousi ajatus, että aihe hämmentää. Hanketyötä on tehty kaiken ikäisten lasten kanssa. Esimerkiksi toiminnallisten leikkien ja ongelmanratkaisutehtävien avulla.

ChatGPT:n avulla generoitu teksti tekoälyn opettamisen hyödyllisyydestä:  

Tekoäly voi olla hyödyllinen esi- ja alkuopetuksessa erilaisten oppimistoiminnallisuuksien tukena. Se voi esimerkiksi tarjota personalisoitua opetusta, adaptiivista oppimista ja interaktiivisia oppimiskokemuksia. Tekoäly voi myös auttaa opettajia arvioimaan oppilaiden edistymistä ja tarjoamaan heille tukea tarvittaessa. Kuitenkin, tekoäly on vielä kehittymässä ja sen käyttö esi- ja alkuopetuksessa on vielä rajoitettua. 

Miksi opiskella tekoälyä? 

Tekoäly on tärkeä ala, koska se on yhä merkittävämpi osa nykypäivän teknologiaa ja sen käyttöala laajenee jatkuvasti. Monilla aloilla, kuten liiketoiminnassa, terveydenhuollossa, ja teollisuudessa, tekoälyn avulla voidaan tehostaa prosesseja, parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, ja lisätä tehokkuutta. Opiskelemalla tekoälyä koulussa, oppilaat saavat tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä valmistautumaan tulevaisuuden työpaikoille ja innovoimaan uusia ratkaisuja tärkeissä aloissa. Lisäksi tekoälyn opiskelu tarjoaa mahdollisuuden kehittää tietokoneen ajattelutaitoa, loogista ajattelua ja kykyä ratkaista ongelmia, mikä on hyödyllistä kaikilla elämän alueilla. 

Ensimmäisiä kokeiluja

Alakoulun oppilaat ovat tehneet kuvageneroimistaidenäyttelyn (Crayion). Novelai: n avulla opettaja generoi tarinan, josta analysoitiin, onko tarina tekoälyn vai ihmisen tekemä.  Google quick draw käyttö opetuksessa. Oppialle myös havainnollistettiin tekoälyn datasetin luomista Teachable Machine-sovelluksella ks. opetusmateriaali täältä.

Yläkoulussa on kokeiltu, miten tekoälyä (ChatGPT) voi käyttää ohjelmoinnin apuna. Yläkoulun opettaja koodannut kasvontunnistusohjelman ja tätä lähdetään tutkimaan oppilaiden kanssa.  

Kirjoittajat: Laurentius-talon tekoäly varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen -hankkeiden hankeopettajat

Miten kertoa tekoälystä oppimisesta vanhempainillassa?

1. Aloitetaan tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeiden esittelyllä 

Innokas-verkosto on lähtenyt tutkimaan ja kokeilemaan tekoälyn mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Hankkeissa kehitetään menetelmiä ja materiaaleja lasten ja nuorten digitaalisen osaamisen tukemiseksi tekoälyn näkökulmasta. Tekoälyä tarkastellaan hankkeissa ilmiönä, oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä. Hankkeen varhaisimpia julkaisuja ja hyviä käytänteitä löydät innokas.fi/materiaalit sivustolta.

Imagen sovelluksella generoitu kuva 17.5.2023. Promptilla ”How to tell to parent about AI in education”

2. Perustele, miksi otetaan tekoäly käyttöön opetuksessa? 

Tekoäly kehittyy tällä hetkellä huimasti ja tekoälyyn perustuvat tekniikat yleistyvät tavallisimmissa digitaalisissa työkaluissa. Monet oppilaat käyttävät jo nyt useita digitaalisia työkaluja, joissa tekoäly on käytössä tavalla tai toisella. On tärkeää, että oppilaat oppivat tunnistamaan tilanteita, joissa digitaalinen sovellus tekee valintoja heidän puolestaan, ohjailee heidän toimintaansa tai tarjoaa valmiiksi valittuja sisältöjä. Jo pintapuolinen teknologian ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia aktiivisempaan toimijuuteen teknologisessa yhteiskunnassa. 

Kriittinen lukutaito, tiedon soveltaminen, ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtäminen sekä tekoälysovellusten hyödyntäminen omassa oppimisessa ja elämässä ovat kaikki osa opetussuunnitelman laaja-alaisia osaamistavoitteita. On tärkeää, että oppilas osaa ‘lukea’ ympäristöään kriittisesti, ja arvioida esimerkiksi, onko tekoälyn tuottama tieto aitoa ja luotettavaa (monilukutaito). Viime aikoina on keskusteltu paljon ChatGPT-tekoälystä ja sen kyvystä tuottaa hyvin luotettavanoloista tekstiä. On ennustettavaa, että vastaavat sovellukset tulevat kehittymään, ja on tärkeää, että oppilaat oppivat arvioimaan, mistä ja miten tunnistaa luotettavan ja ihmisen tuottaman materiaalin.   

3. Anna esimerkkejä, miten aihetta käydään koulussa läpi. 

Koska tekoälyä on ympärillämme kaikkialla, on tärkeää pohtia oppilaiden kanssa yhdessä, mitä tekoäly on, missä sitä on, mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa ja millaisia haasteita kehittyvä tekoäly tuo mukanaan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti tekoälyyn ja sen keräämään aineistoon sekä havainnoimaan ympäristöä tekoälyn näkökulmasta. Keskeistä on myös, että oppilaat hahmottavat, miten tekoäly toimii: Ihmisen täytyy tehdä laitteesta tai sovelluksesta älykäs eli tekoälyn takana on aika ihminen. 

Paitsi tiedostaa tekoälyn toimintamahdollisuuksia, on tärkeää, että oppilaat pääsevät myös käytännössä kokeilemaan, miten tekoäly tällä hetkellä toimii. Saatavilla on useita ilmaisia ja helposti käyttöön otettavia tekoälysovelluksia, jotka soveltuvat hyvin opetuskäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi AI Ocean, Google QuickDraw, Stable Diffusion, Craiyon , Photomath ja Playground AI.  

Google Quick Draw 
Pelaa muutama kierros, jonka jälkeen pohdi sitä, miten sivusto/ohjelma osaa arvata mitä yritämme piirtää ja mihin kaikki perustuu. QuickDraw avaa tekoälyn ideaa sitä, miten kone tarvitsee opetusta ja dataa toimiakseen. Tämän jälkeen mieti, mitä kaikkea tekoälyä ympäriltämme löytyy. 

AI for oceans/code.org  
Katsokaa ensin yhdessä alussa oleva esittelyvideo ja keskustelkaa siitä. Tämän jälkeen käykää läpi koko teköalyn koulutusohjelma rauhassa. Ohjelmaa tehdessään oppilaat tekevät hyviä huomioita ja kysymyksiä ja he keskustelevat kiinnostuneina keskenään esim. siitä, miten konetta voi kouluttaa väärin ja mitä siitä seuraa. Lopuksi kerätään vielä huomioita yhteen ryhmänä ja käydään oppilaiden kokemuksia yhdessä läpi. Oppilaat huomaavat, että koneita tulee kouluttaa ja mitä koneen opettaminen vaatii. 

Stable Diffusion, Craiyon ja Playground AI 

Kuvataidetta tekoälyn kanssa. Tutustutaan taidekilpailun voittaneeseen taideteokseen.  Pohditaan sitä, voiko työ olla tekoälyn tekemää. Pohdimme sitä, miten tekoälyä voisi ohjata tekemään taidetta. Oppilaat kokeilevat luoda erilaisia taideteoksia, joista valitsevat yhden, joka tulostetaan. Tuloste liimataan isommalle paperille, johon oppilas myös kirjoittaa kuvan viereen sanat/käsitteet, joita oli kuvaa luodessaan ohjelmaan syöttänyt. Oppilaat tekevät huomioita sanojen merkityksen muuttumisesta ja ymmärtämisestä sekä siitä, miten eri sivustoilla/koneilla samoilla käsitteillä tuli erilaisia tuloksia. 

4. Miten jatketaan eteenpäin 

Tekoälyn tutkiminen koulussa liittyy vahvasti medialukutaitoihin ja mahdollistaa tutkivan ja kyseenalaistavan oppimisen kehittymistä luokassa. Tekoälyn toimintaperiaatteen tutkiminen, tekoälyn tuottaman informaation kriittinen tarkastelu auttaa oppilaita.

Vinkki! Ota käyttöön jo tuottamamme materiaalit tekoälystä opettamiseen innokas.fi/materiaalit sivustolta.

Kirjoittajat: Tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeiden opettajat 

Tiimiopettajuus in action

Koulumme osallistui IKT-hankkeen puitteissa Tiimiopettajuus in action -koulutukseen. Kokoonnuimme kolmena aamuna pohtimaan tiimien ja opettajaparien toimintaa.  

Pienessä yläkoulussamme aineenopettajia on pääsääntöisesti vain yksi oppiainetta kohti eli saman aineen kollegaa ei monellakaan ole. Tiimiopettajuus on siis rakennettava oppiainerajat ylittäen. Tällöin opetusta on suunniteltava jonkin laajemman teeman ympärille. Suunnitteluun on varattava aikaa ja sitä on tehtävä välillä myös lukujärjestykseen merkittyjen tiimiaikojen ulkopuolella.  

Yläkoulussa toimii kaksi tiimiä. Pöllö-tiimiin kuuluvat matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja taito- ja taideaineita opettavat opettajat.  Kielikello -tiimiin kuuluvat kielten ja reaaliaineiden opettajat sekä erityisopettaja. Opettajaparit muodostuvat rinnakkaisluokan luokanvalvojista. 

Alakoulu toimii kahdessa yksikössä. Isompi alakoulun yksikkö on yksisarjainen ja toimii samassa rakennuksessa yläkoulun kanssa. Tulevana syksynä siirrymme samalle tontille valmistuvaan uuteen koulurakennukseen. Pienemmässä Vehkalammin yksikössä on 1. ja 2. luokka erikseen, mutta 3-4.lk ja 5-6.lk ovat yhdysluokkia. Alakoulujen tiimit on muodostettu yksikköjen välillä kahteen tiimiin siten, että e-2.luokkien opettajat ovat samassa tiimissä ja 3-6.luokkien opettajat ovat samassa tiimissä. 

Tiimityöskentelyyn on tänä lukuvuonna varattu aikaa keskiviikkoaamuisin klo 8-9. Tiimit kokoontuvat yhteen paikan päälle tai etäyhteyksin silloin kun tarvetta on.  Jos tarvetta tiimikokoontumiselle ei ole, on tuo aika varattu sitten opettajaparityöskentelyyn, jossa kaksi tai useampi opettajaa suunnittelee yhdessä oppitunteja tai yhteisopettajuutta, jakavat pedagogisia vinkkejä tai vaikkapa opettavat toisilleen digitaitoja. 

Tiimiopettajuus in action –koulutuksessa  

Saimme hankkeen kautta mahdollisuuden osallistua tiimiopettajuuskoulutukseen. Ensimmäisellä koulutuskerralla meidät laitettiin pohtimaan toiveita, mitä kukin odottaa tiimityöskentelyltä. 

Esiin nousi mm. seuraavia toiveita tiimille 

• Avointa keskustelua ja kollegan kohtaamista 
• Pedagogisten vinkkien ja ideoiden jakamista 
• Voin pyytää apua/saan apua 

• Kuorman tasaamista 
• Mukavaa ilmapiiriä 
• Saadaan aikaiseksi asioita 
• Joustavuutta: Voidaan muuttaa suuntaa, jos homma ei toimi 
• Vertaistukea oppilashaasteisiin 

• Ei tiimiltä vaan tiimille: Työrauhaa 

Toisella koulutuskerralla puhuimme keinoista ja malleista rakentaa tiimin toimintaa. Lisäksi keskustelimme omissa tiimeissämme jokaisen toiveista tiimityöskentelylle, sekä kävimme läpi mitä jokainen tiimin jäsen tuo omaan tiimiinsä. Keskustellessa huomasimme, että tiimiläisten toiveet olivat hyvin yhtenäisiä.  

Kolmannella kerralla keskustelimme tiimiläisten konkreettisista tavoitteista tulevan lukuvuoden tiimityöskentelylle.  

Alakoulun puolella ollaan tiimiopettajuudessa ja opettajaparitoiminnassa jo melko pitkällä. Osa opettajista on tehnyt työtä tiiminä ja parina läpi lukuvuoden, joten siirtymä ensi vuoden opeparivetoiseen malliin vaikuttaa etukäteen ajateltuna sujuvalta.  

Tiimiopettajuuskoulutuksessa ja etenkin sen jälkeen meille heräsi paljon keskustelua siitä, miten tärkeää opeparityöskentelyyn ja tiimityöskentelyyn on varata aikaa jo ennen lukuvuoden alkua. Ihannetilanteessa voisimme aloittaa tiimityön tekemällä luokkaparien lukujärjestykset yhdessä, jolloin luokkien opettajat ja erityisopettaja voisivat jo ennakolta suunnitella sitä, mitkä tunnit ovat tiimitunteja ja millä tunneilla luokat ovat erikseen.  

Kahdella viimeisellä tiimikerralla keskustelimme tiimien tavoitteista, toiminnasta ja tiedon jakamisesta. Alakoulun keskusteluissa esiin nousivat pedagoginen kehittyminen, ideoiden jakaminen ja kollegiaalinen kohtaaminen. Koemme, että näihin tavoitteisiin päästään opettajaparityöskentelyn ja tiimiopettajuuden kautta. Opettajaparit tekisivät yhteistyötä vähintään kahdessa oppiaineessa suunnitellen ja työskennellen yhdessä ja jakaisivat kokemuksensa ja parhaat käytänteet ja sudenkuopat tiimissä. Näin ideat tulevat jakoon myös muille ja samalla voidaan purkaa fiiliksiä siitä, miten kunkin arki sujuu. 

Yläkoulun opettajaparit muodostuvat luokanohjaajista. Luokanohjaajien tuntien/varttien kehittäminen nousi keskusteluun molemmissa yläkoulun tiimeissä. Tuntien/varttien suunnitteluun on varattava aikaa jo lukuvuoden alussa. Tunneille/varteille varataan säännöllinen aika.  

Tiedon jakamisessa koimme meillä olevan vielä kehitettävää. Nyt tiimikertojen ja suunnittelutiimin välillä saattaa olla paljonkin aikaa, jolloin asiat helposti unohtuvat. Kuulluksi tuleminen ja tiedon kulkeminen henkilöstön ja johdon välillä ovat kuitenkin tärkeitä asioita. Tämä helpottaa niin johdon kuin henkilöstönkin työtä. Pohdimme sitä, olisiko tiimikokoontumisista ja käydyistä keskusteluista hyvä koota vapaamuotoista pöytäkirjaa tai muuta vastaavaa, jolloin niistä jäisi mustaa valkoiselle. Myös tiimin sisällä olisi hyvä olla jonkinlainen yhteinen tiedosto, johon koottaisiin osia käydyistä keskusteluista. 

Uuden tiimin jäsenen mukaan ottamisen koimme sen sijaan sujuvan jo meiltä. Apulaisjohtajat opastavat yleisissä käytänteissä. Opettajaparit on jaettu niin, että jokaisessa opettajaparissa on talossa pidempään ollut opettaja uuden opettajan rinnalla, jolloin kokeneempi voi opastaa uutta jäsentä opettajaparityöskentelyn, tiimin toiminnan ja muiden arjen käytänteiden suhteen. 

Riistaveden yhtenäiskoulu, Kuopio

Niko, Tanja ja Marjo