Vanhempainkoulu Lappeenrannassa

Karjalasta kajahtaa ja tällä kertaa Sammonlahden koulun Skinnarilan yksiköstä. Tuttavallisemmin lausuttuna Skinu on erittäin ihastuttava työyhteisö, jonka tilat ovat olleet parin vuoden ajan LUT-yliopiston tiloissa. Koulun erottaa Lappeenrannan muista kouluista oppilaiden vieraskielisyys. Suuri osa oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tähän tuo oman mausteensa myös yliopisto ja siellä opiskelevien ja työskentelevien vanhempien lapset.

Pidemmän aikaa on ihmetelty perinteisen koulun ja kodin välisen yhteistyön tehottomuutta sekä kulttuuristen erojen kohtaamista. Keväällä 2022 sai S2-opettaja Päivikki Ylisiurua ja valmistavan luokan opettaja Anne-Maarit Lensu idean rakentaa vanhempainkoulun Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeen puitteissa. Tavoitteena oli saada koppi myös lasten vanhemmista ja opettaa heille suomalaista koulua, kulttuuria ja madaltaa kynnystä olla yhteydessä kouluun.

Lukuvuoden 2022-2023 aikana vanhempainkoulu pidettiin yhdeksän kertaa torstaiaamuisin 8:00-9:30 koulun ruokalassa. Tarjolla oli teetä, kahvia, pullaa, keksejä, tulkkeja ja vieraita, sekä tutut henkilöt, eli Päivikki ja Anne-Maarit. Vanhemmat kutsuttiin joka kerta Wilma-viestillä sekä tarvittaessa paperisella kutsulla, jonka oppilaat toimittivat koteihin. Tavoitteena tällä ajankohdalla oli saada erityisesti pienimpien eskarilaisten ja ekaluokkalaisten vanhemmat käymään koulussa, sillä he lähtökohtaisesti tuovat lapsensa kouluun.

Sisällöt oppitunneille rakennettiin seuraavalla tavalla: 1. Wilma. 2. Vapaa-ajan harrastukset, 3. Suomalainen koulujärjestelmä, oppiaineet 4. Käyttäytymisodotukset 5. oppilaan tukipalvelut, hyvinvointialueen toiminta. 6. Suomalainen kouluvuosi ja sen perinteiset juhlat. 7. Erilaiset työskentelytavat koulussa, oppimista tukevat ohjelmat/nettisivut/pelit. 8. Kirjastopalvelut ja oppilaan hyvinvointi. 9. Arviointi ja todistukset. Jokaisella kerralla oli varattu tarvittavien kielten tulkit sekä asiantuntijavieras. Vanhempainkoulun suurin anti vanhemmille oli toisten vanhempien kohtaaminen ja opettajien sekä koulun tutuksi tuleminen.

Vanhempainkoulussa kävi vanhempia kahdesta kolmeen kymmentä aina yhdellä kerralla. Tämä on erittäin hyvä prosentti, jos se suhteutetaan uusiin vanhempiin, joilla ei vielä lapsia koulussa ole ollut. Vanhempien palaute oli todella positiivista ja heidän palautteissaan paistoi kiitollisuus perusasioiden avaamisesta. Harva tulee miettineeksi, ettei kirjasto, arviointiasteikko 4-10, kasvatuskeskustelu, joulujuhla, ympäristöoppi tai monialainen oppimiskokonaisuus avaudu toisesta kulttuurista tulevalle vanhemmalle. Näiden opettamisesta vanhempainkoulutoiminta sai erityistä kiitosta. Myös suomalaisen kulttuurin ymmärrys lisääntyi vanhempien mielestä.

Mitä tästä saimme? Tukea on mahdotonta mitata numeerisella asteikolla, mutta koulun oma mielipide on, että apu on ollut todella suuri tavallisen koulutyön sujuvuudelle. Vanhemmat osaavat ja uskaltavat pyytää apua, osaavat tukea oppilaita kotona esimerkiksi Ekapelissä, tietävät arvioinnin merkityksestä. Jatkossa vanhempainkoulu tulee jatkumaan, mutta ei välttämättä näin suurella panostuksella – mitä hanketoiminta on mahdollistanut.

Sammonlahden koulun IKT-tiimi

Sunan koulun digiportaiden ja Digi-Bingon valmistuminen ja katse tulevaan

Aloitimme Innokas-projektissa viime syksynä hiukan ymmällämme siitä, mihin olemme lupautuneet. Näin lukuvuoden jälkeen voimme todeta, että onneksi lähdimme mukaan ja projektikin alkaa olla loppusuoralla. Olemme luoneet koulullemme OPSin mukaiset digiportaat. Tavoitteena on, että koulumme arvoihin ja isoihin linjoihin liittyvät ohjeistukset ja materiaalit löytyvät jatkossa samasta paikasta yhden linkin takaa.  

Kevät on ollut täynnä Innokas-tohinaa. Tuntuu, että aika loppuu vähän kesken, koska syksyllä kesti saada hommat kunnolla käyntiin. Digiportaiden valmistelun lisäksi, olemme keskittyneet projektin tutuksi tekemiseen koko työyhteisölle.  

Esittelimme keskeneräiset, mutta kuitenkin jo muodon saaneet digiportaat opettajille helmikuussa Ys-ajan alussa. Kerroimme myös ideasta Digi-bingojen takana. Vastaanotto oli kuin suoraan psykologian oppikirjasta. Löytyi innostujia, vastustajia ja neutraalin hämmentyneitä mielipiteitä. Osasimme odottaa tällaista reaktiota, koska digiportaissa oli paljon asioita, jotka eivät olleet työyhteisölle ennestään tuttuja.  

Maaliskuussa saimme lähes kokonaisen Ys-ajan käyttöömme. Siellä koulutimme oman Innokas-tiimimme voimin muita koulumme opettajia. Keskityimme erityisesti niihin asioihin, jotka varmasti tiesimme tuottavan päänvaivaa uutuudellaan. Opettajat kiersivät luokkatasoissa pisteillämme ja keskittyivät ensi vuoden luokkansa digiportaiden sisältöön. Tunnelma koulutuksen jälkeen oli hyvä ja saimme paljon positiivista palautetta seuraavina päivinä. Hiukan siis saatiin murrettua ensiesittelyssä tullutta jäätä. 

Jää murtui lopullisesti viimeistään silloin, kun lähdimme valmistelemaan Innokas-projektin Hyvän käytänteen -paketointivideota. Meidän piti esitellä digiportaat Screencastifylla, mutta meille tuttuun tapaan homma lähti hieman laukalle. Digiportaiden lanseeraamisen kannalta tämä oli myös hyvä asia, jonka tajusimme vasta videon kuvauspäivän jälkeen. Videossa esiintyy puolet koulumme opettajista (yksi, joka luokka-asteelta) ja iso joukko koulumme oppilaita. Kuvausten tuoksinassa tuli kerrottua vähän vahingossa projektistamme enemmän ja puuhailu sen ympärillä oli kaikista kivaa. Innostus ja tekemisen meininki näkyy myös videossa.  

Koulumme pienet kuorolaiset pääsivät myös Innokas2023 Robotiikkaturnauksen avajaisiin esiintymään, jolloin vielä suurempi osa koulumme oppilaista pääsi osallistumaan Innokas-hankkeeseen ja näkemään mistä siinä on oikein kyse. 

Ensi vuosi on digiportaiden kannalta merkittävä ja olemmekin jo sopineet, että siihen panostetaan paljon. Sisäänajon on tapahduttava nopeasti, koska lähdemme väistöön ainakin kahteen eri toimipisteeseen, jolloin sävelten täytyy olla selvät. Tästä se työ siis vasta alkaa.  

Suunnitelmissa on näyttää valmis video opettajien kevätkahveilla ja Veso-päivänä syksyllä. Olemme myös suunnitelleet koulutuskokonaisuutta sekä pientä leikkimielistä Bingo-kisailua niin opettajien kuin luokkienkin kesken ensi vuodelle. Innokkaissa tunnelmissa projekti pakettiin ja ensi vuosi tähtäimessä. Harmi vain, että nyt pitää pärjätä ilman Innokkaan tukea ja deadlinien tuomaa sopivaa painetta. 

Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Laurentius-talossa Lohjalla

Tekstissä on kootusti varhaisimpia pohdintoja ja pieniä kokeiluja tekoälystä.

Imagen sovelluksella luotu kuva 17.5.2023 promptilla ”Image of a fantasy story”

Varhaiskasvatuksessa on kartoitettu huoltajien ajatuksia tekoälystä. Huoltajat vastasivat todella niukasti kyselyyn, aihe ei koskettanut heitä. Nousi ajatus, että aihe hämmentää. Hanketyötä on tehty kaiken ikäisten lasten kanssa. Esimerkiksi toiminnallisten leikkien ja ongelmanratkaisutehtävien avulla.

ChatGPT:n avulla generoitu teksti tekoälyn opettamisen hyödyllisyydestä:  

Tekoäly voi olla hyödyllinen esi- ja alkuopetuksessa erilaisten oppimistoiminnallisuuksien tukena. Se voi esimerkiksi tarjota personalisoitua opetusta, adaptiivista oppimista ja interaktiivisia oppimiskokemuksia. Tekoäly voi myös auttaa opettajia arvioimaan oppilaiden edistymistä ja tarjoamaan heille tukea tarvittaessa. Kuitenkin, tekoäly on vielä kehittymässä ja sen käyttö esi- ja alkuopetuksessa on vielä rajoitettua. 

Miksi opiskella tekoälyä? 

Tekoäly on tärkeä ala, koska se on yhä merkittävämpi osa nykypäivän teknologiaa ja sen käyttöala laajenee jatkuvasti. Monilla aloilla, kuten liiketoiminnassa, terveydenhuollossa, ja teollisuudessa, tekoälyn avulla voidaan tehostaa prosesseja, parantaa tuotteiden ja palveluiden laatua, ja lisätä tehokkuutta. Opiskelemalla tekoälyä koulussa, oppilaat saavat tärkeitä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä valmistautumaan tulevaisuuden työpaikoille ja innovoimaan uusia ratkaisuja tärkeissä aloissa. Lisäksi tekoälyn opiskelu tarjoaa mahdollisuuden kehittää tietokoneen ajattelutaitoa, loogista ajattelua ja kykyä ratkaista ongelmia, mikä on hyödyllistä kaikilla elämän alueilla. 

Ensimmäisiä kokeiluja

Alakoulun oppilaat ovat tehneet kuvageneroimistaidenäyttelyn (Crayion). Novelai: n avulla opettaja generoi tarinan, josta analysoitiin, onko tarina tekoälyn vai ihmisen tekemä.  Google quick draw käyttö opetuksessa. Oppialle myös havainnollistettiin tekoälyn datasetin luomista Teachable Machine-sovelluksella ks. opetusmateriaali täältä.

Yläkoulussa on kokeiltu, miten tekoälyä (ChatGPT) voi käyttää ohjelmoinnin apuna. Yläkoulun opettaja koodannut kasvontunnistusohjelman ja tätä lähdetään tutkimaan oppilaiden kanssa.  

Kirjoittajat: Laurentius-talon tekoäly varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen -hankkeiden hankeopettajat

Miten kertoa tekoälystä oppimisesta vanhempainillassa?

1. Aloitetaan tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeiden esittelyllä 

Innokas-verkosto on lähtenyt tutkimaan ja kokeilemaan tekoälyn mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Hankkeissa kehitetään menetelmiä ja materiaaleja lasten ja nuorten digitaalisen osaamisen tukemiseksi tekoälyn näkökulmasta. Tekoälyä tarkastellaan hankkeissa ilmiönä, oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä. Hankkeen varhaisimpia julkaisuja ja hyviä käytänteitä löydät innokas.fi/materiaalit sivustolta.

Imagen sovelluksella generoitu kuva 17.5.2023. Promptilla ”How to tell to parent about AI in education”

2. Perustele, miksi otetaan tekoäly käyttöön opetuksessa? 

Tekoäly kehittyy tällä hetkellä huimasti ja tekoälyyn perustuvat tekniikat yleistyvät tavallisimmissa digitaalisissa työkaluissa. Monet oppilaat käyttävät jo nyt useita digitaalisia työkaluja, joissa tekoäly on käytössä tavalla tai toisella. On tärkeää, että oppilaat oppivat tunnistamaan tilanteita, joissa digitaalinen sovellus tekee valintoja heidän puolestaan, ohjailee heidän toimintaansa tai tarjoaa valmiiksi valittuja sisältöjä. Jo pintapuolinen teknologian ymmärtäminen avaa mahdollisuuksia aktiivisempaan toimijuuteen teknologisessa yhteiskunnassa. 

Kriittinen lukutaito, tiedon soveltaminen, ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin ymmärtäminen sekä tekoälysovellusten hyödyntäminen omassa oppimisessa ja elämässä ovat kaikki osa opetussuunnitelman laaja-alaisia osaamistavoitteita. On tärkeää, että oppilas osaa ‘lukea’ ympäristöään kriittisesti, ja arvioida esimerkiksi, onko tekoälyn tuottama tieto aitoa ja luotettavaa (monilukutaito). Viime aikoina on keskusteltu paljon ChatGPT-tekoälystä ja sen kyvystä tuottaa hyvin luotettavanoloista tekstiä. On ennustettavaa, että vastaavat sovellukset tulevat kehittymään, ja on tärkeää, että oppilaat oppivat arvioimaan, mistä ja miten tunnistaa luotettavan ja ihmisen tuottaman materiaalin.   

3. Anna esimerkkejä, miten aihetta käydään koulussa läpi. 

Koska tekoälyä on ympärillämme kaikkialla, on tärkeää pohtia oppilaiden kanssa yhdessä, mitä tekoäly on, missä sitä on, mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa ja millaisia haasteita kehittyvä tekoäly tuo mukanaan. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti tekoälyyn ja sen keräämään aineistoon sekä havainnoimaan ympäristöä tekoälyn näkökulmasta. Keskeistä on myös, että oppilaat hahmottavat, miten tekoäly toimii: Ihmisen täytyy tehdä laitteesta tai sovelluksesta älykäs eli tekoälyn takana on aika ihminen. 

Paitsi tiedostaa tekoälyn toimintamahdollisuuksia, on tärkeää, että oppilaat pääsevät myös käytännössä kokeilemaan, miten tekoäly tällä hetkellä toimii. Saatavilla on useita ilmaisia ja helposti käyttöön otettavia tekoälysovelluksia, jotka soveltuvat hyvin opetuskäyttöön. Tällaisia ovat esimerkiksi AI Ocean, Google QuickDraw, Stable Diffusion, Craiyon , Photomath ja Playground AI.  

Google Quick Draw 
Pelaa muutama kierros, jonka jälkeen pohdi sitä, miten sivusto/ohjelma osaa arvata mitä yritämme piirtää ja mihin kaikki perustuu. QuickDraw avaa tekoälyn ideaa sitä, miten kone tarvitsee opetusta ja dataa toimiakseen. Tämän jälkeen mieti, mitä kaikkea tekoälyä ympäriltämme löytyy. 

AI for oceans/code.org  
Katsokaa ensin yhdessä alussa oleva esittelyvideo ja keskustelkaa siitä. Tämän jälkeen käykää läpi koko teköalyn koulutusohjelma rauhassa. Ohjelmaa tehdessään oppilaat tekevät hyviä huomioita ja kysymyksiä ja he keskustelevat kiinnostuneina keskenään esim. siitä, miten konetta voi kouluttaa väärin ja mitä siitä seuraa. Lopuksi kerätään vielä huomioita yhteen ryhmänä ja käydään oppilaiden kokemuksia yhdessä läpi. Oppilaat huomaavat, että koneita tulee kouluttaa ja mitä koneen opettaminen vaatii. 

Stable Diffusion, Craiyon ja Playground AI 

Kuvataidetta tekoälyn kanssa. Tutustutaan taidekilpailun voittaneeseen taideteokseen.  Pohditaan sitä, voiko työ olla tekoälyn tekemää. Pohdimme sitä, miten tekoälyä voisi ohjata tekemään taidetta. Oppilaat kokeilevat luoda erilaisia taideteoksia, joista valitsevat yhden, joka tulostetaan. Tuloste liimataan isommalle paperille, johon oppilas myös kirjoittaa kuvan viereen sanat/käsitteet, joita oli kuvaa luodessaan ohjelmaan syöttänyt. Oppilaat tekevät huomioita sanojen merkityksen muuttumisesta ja ymmärtämisestä sekä siitä, miten eri sivustoilla/koneilla samoilla käsitteillä tuli erilaisia tuloksia. 

4. Miten jatketaan eteenpäin 

Tekoälyn tutkiminen koulussa liittyy vahvasti medialukutaitoihin ja mahdollistaa tutkivan ja kyseenalaistavan oppimisen kehittymistä luokassa. Tekoälyn toimintaperiaatteen tutkiminen, tekoälyn tuottaman informaation kriittinen tarkastelu auttaa oppilaita.

Vinkki! Ota käyttöön jo tuottamamme materiaalit tekoälystä opettamiseen innokas.fi/materiaalit sivustolta.

Kirjoittajat: Tekoälyä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen -hankkeiden opettajat 

Tiimiopettajuus in action

Koulumme osallistui IKT-hankkeen puitteissa Tiimiopettajuus in action -koulutukseen. Kokoonnuimme kolmena aamuna pohtimaan tiimien ja opettajaparien toimintaa.  

Pienessä yläkoulussamme aineenopettajia on pääsääntöisesti vain yksi oppiainetta kohti eli saman aineen kollegaa ei monellakaan ole. Tiimiopettajuus on siis rakennettava oppiainerajat ylittäen. Tällöin opetusta on suunniteltava jonkin laajemman teeman ympärille. Suunnitteluun on varattava aikaa ja sitä on tehtävä välillä myös lukujärjestykseen merkittyjen tiimiaikojen ulkopuolella.  

Yläkoulussa toimii kaksi tiimiä. Pöllö-tiimiin kuuluvat matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja taito- ja taideaineita opettavat opettajat.  Kielikello -tiimiin kuuluvat kielten ja reaaliaineiden opettajat sekä erityisopettaja. Opettajaparit muodostuvat rinnakkaisluokan luokanvalvojista. 

Alakoulu toimii kahdessa yksikössä. Isompi alakoulun yksikkö on yksisarjainen ja toimii samassa rakennuksessa yläkoulun kanssa. Tulevana syksynä siirrymme samalle tontille valmistuvaan uuteen koulurakennukseen. Pienemmässä Vehkalammin yksikössä on 1. ja 2. luokka erikseen, mutta 3-4.lk ja 5-6.lk ovat yhdysluokkia. Alakoulujen tiimit on muodostettu yksikköjen välillä kahteen tiimiin siten, että e-2.luokkien opettajat ovat samassa tiimissä ja 3-6.luokkien opettajat ovat samassa tiimissä. 

Tiimityöskentelyyn on tänä lukuvuonna varattu aikaa keskiviikkoaamuisin klo 8-9. Tiimit kokoontuvat yhteen paikan päälle tai etäyhteyksin silloin kun tarvetta on.  Jos tarvetta tiimikokoontumiselle ei ole, on tuo aika varattu sitten opettajaparityöskentelyyn, jossa kaksi tai useampi opettajaa suunnittelee yhdessä oppitunteja tai yhteisopettajuutta, jakavat pedagogisia vinkkejä tai vaikkapa opettavat toisilleen digitaitoja. 

Tiimiopettajuus in action –koulutuksessa  

Saimme hankkeen kautta mahdollisuuden osallistua tiimiopettajuuskoulutukseen. Ensimmäisellä koulutuskerralla meidät laitettiin pohtimaan toiveita, mitä kukin odottaa tiimityöskentelyltä. 

Esiin nousi mm. seuraavia toiveita tiimille 

• Avointa keskustelua ja kollegan kohtaamista 
• Pedagogisten vinkkien ja ideoiden jakamista 
• Voin pyytää apua/saan apua 

• Kuorman tasaamista 
• Mukavaa ilmapiiriä 
• Saadaan aikaiseksi asioita 
• Joustavuutta: Voidaan muuttaa suuntaa, jos homma ei toimi 
• Vertaistukea oppilashaasteisiin 

• Ei tiimiltä vaan tiimille: Työrauhaa 

Toisella koulutuskerralla puhuimme keinoista ja malleista rakentaa tiimin toimintaa. Lisäksi keskustelimme omissa tiimeissämme jokaisen toiveista tiimityöskentelylle, sekä kävimme läpi mitä jokainen tiimin jäsen tuo omaan tiimiinsä. Keskustellessa huomasimme, että tiimiläisten toiveet olivat hyvin yhtenäisiä.  

Kolmannella kerralla keskustelimme tiimiläisten konkreettisista tavoitteista tulevan lukuvuoden tiimityöskentelylle.  

Alakoulun puolella ollaan tiimiopettajuudessa ja opettajaparitoiminnassa jo melko pitkällä. Osa opettajista on tehnyt työtä tiiminä ja parina läpi lukuvuoden, joten siirtymä ensi vuoden opeparivetoiseen malliin vaikuttaa etukäteen ajateltuna sujuvalta.  

Tiimiopettajuuskoulutuksessa ja etenkin sen jälkeen meille heräsi paljon keskustelua siitä, miten tärkeää opeparityöskentelyyn ja tiimityöskentelyyn on varata aikaa jo ennen lukuvuoden alkua. Ihannetilanteessa voisimme aloittaa tiimityön tekemällä luokkaparien lukujärjestykset yhdessä, jolloin luokkien opettajat ja erityisopettaja voisivat jo ennakolta suunnitella sitä, mitkä tunnit ovat tiimitunteja ja millä tunneilla luokat ovat erikseen.  

Kahdella viimeisellä tiimikerralla keskustelimme tiimien tavoitteista, toiminnasta ja tiedon jakamisesta. Alakoulun keskusteluissa esiin nousivat pedagoginen kehittyminen, ideoiden jakaminen ja kollegiaalinen kohtaaminen. Koemme, että näihin tavoitteisiin päästään opettajaparityöskentelyn ja tiimiopettajuuden kautta. Opettajaparit tekisivät yhteistyötä vähintään kahdessa oppiaineessa suunnitellen ja työskennellen yhdessä ja jakaisivat kokemuksensa ja parhaat käytänteet ja sudenkuopat tiimissä. Näin ideat tulevat jakoon myös muille ja samalla voidaan purkaa fiiliksiä siitä, miten kunkin arki sujuu. 

Yläkoulun opettajaparit muodostuvat luokanohjaajista. Luokanohjaajien tuntien/varttien kehittäminen nousi keskusteluun molemmissa yläkoulun tiimeissä. Tuntien/varttien suunnitteluun on varattava aikaa jo lukuvuoden alussa. Tunneille/varteille varataan säännöllinen aika.  

Tiedon jakamisessa koimme meillä olevan vielä kehitettävää. Nyt tiimikertojen ja suunnittelutiimin välillä saattaa olla paljonkin aikaa, jolloin asiat helposti unohtuvat. Kuulluksi tuleminen ja tiedon kulkeminen henkilöstön ja johdon välillä ovat kuitenkin tärkeitä asioita. Tämä helpottaa niin johdon kuin henkilöstönkin työtä. Pohdimme sitä, olisiko tiimikokoontumisista ja käydyistä keskusteluista hyvä koota vapaamuotoista pöytäkirjaa tai muuta vastaavaa, jolloin niistä jäisi mustaa valkoiselle. Myös tiimin sisällä olisi hyvä olla jonkinlainen yhteinen tiedosto, johon koottaisiin osia käydyistä keskusteluista. 

Uuden tiimin jäsenen mukaan ottamisen koimme sen sijaan sujuvan jo meiltä. Apulaisjohtajat opastavat yleisissä käytänteissä. Opettajaparit on jaettu niin, että jokaisessa opettajaparissa on talossa pidempään ollut opettaja uuden opettajan rinnalla, jolloin kokeneempi voi opastaa uutta jäsentä opettajaparityöskentelyn, tiimin toiminnan ja muiden arjen käytänteiden suhteen. 

Riistaveden yhtenäiskoulu, Kuopio

Niko, Tanja ja Marjo

Näkyvyys lisää kiinnostusta

“Tällainen viherhuone pitäisi saada jokaiselle käytävälle”, totesi viherhuoneen ohi kävellyt opettaja. “Koska on meidän kasteluvuoro?”, oppilaat kyselevät. 

Hankkeet ja uudet toimintamallit jäävät helposti luokkahuoneen ovien sisäpuolelle ja niihin muuttuminen laajemmin osaksi koulun arkea on hankalaa. Siksi on tärkeää, että hankkeeseen liittyy myös näkyviä elementtejä ja konkreettista tekemistä, jolloin hanke välittyy myös ydintiimin ulkopuolelle.  

Innovatiivinen koulu toimii –hankkeessa keskiössä on ollut toimintamalli, mutta muille opettajille ja oppilaille se näyttäytyy viherhuoneena, kompostimultana ja koulun pihalla kukkivina sipulikasveina. Nämä herättävät kiinnostusta jopa ulkomaalaisissa vierailijoissa ja toimivat siltana itse toimintamallin esittelyyn, sekä siitä syntyvään keskusteluun oppilaiden osallisuudesta.  

Konkreettisten projektien myötä on syntynyt aitoa kiinnostusta oppilaiden keskuudessa sekä avannut mahdollisuuksia koulun ulkopuoliseen toimintaan.  Esimerkiksi av-tiimi vieraili Tampere-talossa ja tutustui tapahtuman järjestämiseen av-tekniikan näkökulmasta. Bokashi-kompostitiimi on ottanut kompostin sydämenasiakseen ja luoneet kontakteja koulun eri tahoihin, kuten keittiöhenkilöstöön. Hanketoiminta on lisännyt yhteisöllisyyttä ja kasvattanut ennen kaikkea hankkeeseen osallistuneiden oppilaiden itseluottamusta ja osallisuutta. 

Vuoreksen koulu, Suvi Joska & Eva Mäntyvaara

Makupalatunneilla Ähäräämö tutuksi!

Juna jyskyttää tasaisella sykkeellä kohti Oulua. Sisällä vaunussa käy iloinen puheensorina ja innostunut tunnelma välittyy useamman penkkirivin päähän. ITK-messut kannatti! Meille jäi kaiken muun oppimamme ohella käteen kuningasidea mysteeriboksista, jonka ympärille rakentaisimme STEAM-tilamme Ähäräämön jalkauttamisen.

Meillä oli Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen alussa kunnianhimoiset suunnitelmat. Hankkeessa kehitettäväksi valittuja kohteita oli monta ja aikataulu tiukka. Hankkeen edetessä huomasimme, että tällä tiimillä tapahtuu ja tahtotila on yhteinen.  Suunnitelmallisuuden ja ahkeran työn tuloksena syntyneet STEAM-tilat saatiin valmiiksi. Digipajassa  pidettiin avajaiset marraskuussa ja toimintalauantai helmikuussa. Digipajan välineet saatiin kirjaston varauskalenteriin ja kyläläiset ovat päässeet kokeilemaan muun muassa  3D-tulostusta.

Ähäräämössä välineet ja tarvikkeet ovat löytäneet paikkansa ja tilat on saatu toimiviksi maker-toiminnalle. 

Tilojen rakentamisen lisäksi yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on ollut saada mahdollisimman moni oppilas, opettaja ja ohjaaja syttymään, oppimaan ja ennen muuta ottamaan tilat omakseen eli osaksi kouluarkea. Päätimme jo hankkeen alkutaipaleella, että suunnittelemme hanketiimin kanssa valmiit STEAM-projektit, jotka kaikki luokat pääsevät STEAM-tilaan, Ähäräämöön, toteuttamaan. 

Ideoimme IKT-messuilta saamamme kokemuksen valossa oman mysteeriboksin. Mysteeriboksi sisälsi suunnittelupohjan, tarvikkeet sekä tehtävänannon; suunnitella tulevaisuuden rakennus. Suunnittelupohja ohjasi työn kokoa, sillä kahden tunnin aikataulussa ei ihan mahdotottomia pystyisi. Työ toteutettiin kolmen hengen ryhmissä. Oppilaiden tuli käyttää kaikki mysteeriboksista löytyvät tarvikkeet sekä lisäksi työhön sai käyttää kaikkea Ähäräämön tarvikkeita, pilleistä ja napeista kierrätysmateriaaleihin. Työlle tuli keksiä nimi ja työ kuvattiin Green screen-ohjelmaa apuna käyttäen ryhmän valitsemaan ympäristöön. Vinyylikeikkurilla oli mahdollisuus tulostaa esimerkiksi logo omaan työhön.  Lopuksi ryhmä piti suunnittelemastaan tulevaisuuden rakennuksesta minuutin mittaisen pitchauspuheen luokalleen,  jossa he yrittivät vakuuttaa kuulijat rakennuksen innovatiivisuudesta. Ne puheet olivat huikeita!

Hankkeen mahdollistaman sijaisresurssin myötä pystyimme tarjoamaan makupalatunnit kaikille alakoululaisille ydintiimin opettajan vetämänä, jolloin luokkien opettajat saivat olla mukana enemmän oppijan ja havainnoijan roolissa. Makupalatunneilla kaikki alakoulun luokat pääsivät siis mysteeriboksi-tehtävän avulla tutustumaan tilaan, välineisiin sekä värkkäilyyn. 

Kaiken STEAM-toiminnan keskiössä ovat olleet hanketiimin ohella oppilasagentit. Heidän aito innokkuutensa, halu oppia sekä olla mukana opettamassa, ovat tehneet tästä kaikesta vielä merkityksellisempää. Oppilasagentit ovat innokkaasti osallistuneet tarjottaviin koulutuksiin sekä olleet apuna oppitunneilla,  makupalatunneilla ja eri tapahtumissa. Oppilasagentit ovat pitäneet luokissa pieniä opetustuokioita ja auttaneet esimerkiksi ekaluokkalaisia koneelle kirjautumisessa. Palaute opettajilta on ollut kannustavaa ja tilauksia on ollut runsaasti. Oppilasagenttitoiminta jatkuu ja sen kehittäminen tulee olemaan tärkeässä osassa toimintaamme myös tulevaisuudessa. 

Voimme todeta, että olemme käyttäneet kaikki hankkeen tarjoamat mahdollisuudet ja vähän ylikin. Innostunut puheensorina ja hyvä, kannustava tunnelma ovat kantaneet meitä koko hankkeen ajan. Voimme todeta, että puitteet ja mahdollisuudet steam-toiminnalle ovat nyt jokaisen opettajan ja oppilaan käsissä.  Kynnys STEAM-tilojen ovien avaamiseen on madalletunut. Innovatiivinen koulu toimii -hankkeen pääteasema häämöttää jo ihan nurkan takana. Uskomme kuitenkin, että tämä STEAM- juna ei jää asemalle, vaikka kehittämisen vauhti hetkellisesti hidastuisikin.

Oulun Jäälin koulun hanketiimin puolesta hankeopettaja Maiju Poutiainen

Innovatiiviset oppilasagentit toimii!

eNorssi verkoston neljä harjoittelukoulua, Viikin normaalikoulu, Helsingin normaalilyseo, Tampereen normaalikoulu ja Itä-Suomen harjoittelukoulu, ovat edenneet hankkeessa suunnitelmien mukaisesti. Meillä oli tavoitteena tuoda oppilasagenttimalli osaksi koulun arkea. Tässä ensimmäisessä vaiheessa oppilasagentit ovat digitaalisen osaamisen eksperttejä, mutta myöhemmin tätä toimintamallia on tarkoitus soveltaa myös muihin aiheisiin, kuten kestävään kehitykseen, UNESCO-toimintaan ja lukemiseen innostamiseen.

Syksyllä meillä oli ohjelmassa oppilaiden ja opettajien koulutuksia ja joulukuusta alkoivat ensimmäiset varsinaiset kokeilut, joissa oppilaat pääsivät aktiivisina ja tasa-arvoisina jäseninä jakamaan omaa aiemmin omaksuttua, mutta myös uutta vasta oppitua osaamistaan. Harjoittelukouluissa tilanteet ja tarpeet olivat erilaisia, joten myös kehitettävät mallit olivat monenlaisia. Tämä on kehitttämistyössä ehdoton rikkaus, koska näin kehitetyn mallin skaalautuvuus ja monistettavuus ovat laajempia.

Joensuussa, Itä-Suomen harjoittelukoulussa, on oppilasagenttitoimintaa ollut jo aiemmin ja tämän hankkeen tiimoilta sitä laajennettiin koskemaan aiempaa nuorempia, kun alkuopetuksen ”nano-erkit” saivat digiagenttistatuksen ja uudet hienot nano-erkki- paidat käyttöönsä

Helsingin normaalilyseossa keskityttiin aktivoimaan oppilasagentteja opetusharjoittelijoiden, tulevaisuuden opettajien, koulutukseen, kun yläkoulun digioppilaat järjestivät halukkaille opetusharjoittelijoille opastusta Micro:bittien käyttöön.

Tampereen Norssillakin digiagentit pääsivät alkuvuodesta hommiin ja he ovat päässeet auttamaan mm. tokaluokkalaisia animaatioiden teossa, ja muutamat uudet opetusharjoittelijat ovat saaneet heiltä uusissa kotiluokissa hyvää apua luokan tieto- ja AV-tekniikkaan tutustumisessa. Digiagentiksi ryhtyvät oppilaat saavat oppia paljon lisää digijuttuja ja toimia muiden apuna.

Viikin normaalikoulussa digiagenttien koulutus osana kahta digikerhoa, joista toinen on 2-5 luokille ja toinen 6-9 luokille. Viikin digiagentit saivat nimekseen digiliiga. Digiliiga on järjestänyt mm. opettajille useamman koulutusiltapäivän, joissa käytiin läpi Viikin robotiikkaan ja ohjelmointiin liittyviä välineitä ja laitteita. Sen lisäksi Viikissä on kokeiltu mallia, jossa ylä- ja alakoulun luokista muodostettiin pariryhmät ja kumpikin luokka otti aluksi haltuun jonkin teknologia ja piti siitä toiselle ryhmälle pajatunnin. Tänä keväänä ensimmäisessä kokeilussa oli mukana kolmoset ja kasit ja teknologioina oli sphero-boltit ja koneoppimisen avulla avaruuskappaleiden luokittelua. Kaikilla oli hauskaa.

Hankekausi alkaa kääntyä lopuilleen ja enää jäljellä on testattujen mallien paketointi ja videomuotoon saattaminen. Hankekausi vierähti vauhdikkaasti ja eNorssi on päässyt mahtavasti mukaan Innokas-toimintaan ja molemminpuolista verkostoitumista ja osaamisen ja tiedon vaihtoa on ollut runsaasti. Onneksi tämä oli yhteistyön ensimmäiset askeleet ja seuraavia askelia otetaankin jo toisissa kuvioissa.

Varjostaja – mukana tukena, oppimassa ja jakamassa

Keljonkankaan yhtenäiskoulu on ollut lukuvuonna 2022-23 mukana Innovatiivinen koulu toimii -hankkeessa. Voit lukea alkumatkastamme hankkeen parissa tästä blogikirjoituksesta:

https://luovuusjainnovatiivisuus.wordpress.com/2022/10/07/uusi-iso-yhtenaiskoulu-muutoshaasteita/

Varjostamismalli

Kehitimme hankkeen puitteissa mallin koulun sisäiselle koulutukselle ja toimintakulttuurin yhdistämiselle. Jokaisella opettajalla oli lukuvuoden aikana käytössään puolikas veso eli kolme tuntia, jolloin sai käydä varjostamassa jossain koulun yksikössä kollegan toimintaa. Varjostamisen jälkeen varjostaja kirjoitti palautetta oppimastaan. Huomasimme, että varjostaminen saavutti tavoitteensa ja paljon enemmän, ja haluamme ehdottamasti jatkaa varjostamista hankkeen päätyttyäkin.

Innostukaa seuraavista varjostajien palautteista ja kehittäkää mallia omaan käyttöönne!

“Varjostus on hyvä keino osaamisen ja ideoiden jakamiseen, sekä avartaa omaa näkemystä eri opettajien tavoista toteuttaa perusopetusta.”

“Yhtenäiskoulussa näen varjostamisen arvon erityisesti siinä, että yläkoulun vastaanottavat opettajat näkevät oppilaita alakoulussa ja päinvastoin alakoulun opet näkevät mihin oppilaita lähettävät.”

“Varjostaminen on todella hyvä tapa kehittää omaa osaamista. Saa vahvistusta omalle työlle, sekä pieniäkin uusia ideoita. On myös kiinnostavaa nähdä erilaisia opetusryhmiä.”

“Kiinnostava kokemus. Syntyi hyviä keskusteluja ja ajatuksia herättäviä havaintoja toisessa yksikössä vieraillessa.”

“Tässä varjostuskerrassa sain näkökulman oppiaineeseen, jota en itse opeta. On hyödyllistä nähdä, millaisia työtapoja ja opetuskeinoja käytetään sellaisessa aineessa, josta itsellä ei ole opetuskokemusta.”

“Tähän varjostukseen otin sen näkökulman, että menin seuraamaan oman luokkani tuntia oppiaineessa, jota en itse opeta. Valitsin sellaisen opettajan, jonka opetusta en ole ennen nähnyt jotta saisin ideoita ja huomioita siitä, mitä keinoja toinen opettaja käyttää oman luokkani kanssa. Kokemus oli erittäin hyödyllinen!”

“Varjostaminen on hyvä tapa lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten eri kehityskausiin liittyvistä erityispiirteistä. Tämän ymmärryksen avulla ymmärrämme myös opettajina paremmin toistemme työtä, mikä edelleen edistää koulumme ilmapiiriä.”

“Ajatusten vaihto ja keskustelu kollegan kanssa hyvinkin hedelmällistä ja virkistävää.”

“Sain tältä tunnilta uuden työskentelyvinkin.”

“Tämä järjestely kannattaa ottaa pysyväksi.”

Keljonkankaan yhtenäiskoulun Innovatiivinen koulu toimii -hankeryhmän puolesta

Riikka Laakso

Teknologiaa ja tekoälyä varhaiskasvatuksen silmin

Miksi varhaiskasvatuksessa tulee pohtia tekoälyä ja teknologiaa? Mitä arvoa sellaisen tutkimisella on, mitä käytetään vain vähän menetelmänä tai oppimisen kohteena? Usein käyttö perustuu liikaa yksittäisen työntekijän kiinnostukseen. Varhaiskasvatus perustuu lapsen maailman tutkimiselle: leikkien, ihmetellen ja liikkuen. Lasten leikit sisältävät heidän ajatuksiaan ja tulkintaa ympäröivästä maailmasta. Teknologian teemat liittyvät usein lasten pelimaailmaan ja fantasiahahmoihin. Arkea helpottavat teknologiset ilmiöt ovat myös läsnä, mutta niitä ei välttämättä ole totuttu ihmettelemään ja tutkimaan. Ongelman tässä luo se, että toinen liittyy vahvasti tarinankerrontaan ja toinen todellisuuteen. Monilukutaidon yksi tärkeä sisältöalue on tutkia, mikä on totta ja mikä on tarua sekä kykyä erottaa ne toisistaan. Tällä hetkellä tekoälyn avulla voidaan luoda vahvasti totuudelta vaikuttavaa sisältöä. Jo se, että lasten kanssa tutkitaan ja tuotetaan muokattua visuaalista materiaalia, auttaa heitä myöhemmin suhtautumaan kriittisemmin netissä vastaan tuleviin kuviin ja videoihin. 

Lasten medialukutaitojen kehittäminen antaa heille valmiuksia vastuulliseen median käyttöön. Se että, tutkii kriittisesti esim. sosiaalisen median sisältöä, on tärkeä kansalaistaito. Tässä tekoäly näkyy mm. siinä millaisia sisältöjä meille tarjotaan erilaisten hakukoneiden välityksellä. Mainokset pyrkivät muokkaamaan meidän kulutustamme. Niiden avulla houkutellaan ostamaan usein tavaroita, joita emme tarvitse. 

Voidaan toki pohtia tarvitseeko näin isoja ja abstrakteja asioita pohtia lasten kanssa. Leikin kautta lapset kuitenkin itse jo pohtivat näitä teemoja. Varhaiskasvatuksen henkilökunta tuo leikkiin sisältöä auttamalla käsittelemään edellä mainittuja teemoja leikin kautta: Voimme luoda uutishuoneen, tehdä omaa sanomalehteä, luoda omia pelimaailmoja yms. Toiminnassa korostuu digitaalisten välineiden rinnalla vahvasti rakentelu ja tutkiminen. Pahvilaatikko on tässä puuhassa keskeinen apuväline. Televisio / tietokone voidaan valmistaa itse ja samalla voidaan tutkia mitä toimintoja siinä on. 

Suuri haaste digiturvataitojen näkökulmasta on pienten lasten pelaaminen ja sosiaalisen median kuluttaminen. Tämän asian tiedostaminen ja tiivis yhteistyö perheiden kanssa on tärkeää. Digitaalinen pelimaailma on sekä houkutteleva että koukuttava. Lapset kohtaavat paljon sellaista, jota heillä ei ole vielä valmiuksia ymmärtää. Väkivaltainen sisältö on yhtä aikaa kiinnostavaa ja pelottavaa. Tämä näkyy ryhmissä sekä vaikeutena rentoutua että leikkien sisältöjen korostuvana väkivaltaisuutena. Vanhemmat kertovat, että nukahtaminen ja rauhoittuminen on haastavaa. 

Usein keskustelun ulkopuolelle jää kaikki se hyvä mitä teknologia tuo lisää oppimisympäristöihin. Varhaiskasvatus voi esimerkiksi osallistua etänä erilaisille opastuksille ja ohjatuille tuokioille. Karttasovellukset mahdollistavat maailman ympäri matkailun. On tärkeää, että lapset saatetaan sellaisten ilmiöiden lähelle, jotka ovat jokapäiväisiä aikuisten maailmassa. Tässä tehtävässä isoksi haasteeksi tulee varhaiskasvatuksen ammattilaisten kouluttaminen ja kiinnostuminen teknologiaa kohtaan. Monella tavalla lapset ovat diginatiiveja enemmän kuin aikuiset, mutta kasvattajat eivät voi väistää kasvatusvastuutaan. Meidän tulee perehtyä tekoälyyn ja  teknologiaan varhaiskasvatuksen kontekstissa ja pohtia kuinka ohjaamme lapset luottavaisin mielin ja turvallisesti tulevaisuuden maailmaa kohti.

Kirjoitus ja kuvat: Kati Heinonen & Tuulia Lyytikäinen, varhaiskasvatus, Lohja