Kirjoittajan arkistot: hankeopettaja

Innokkaita terveisiä susirajalta!

Syksy alkoi tuttuun tapaan Kontiolahdella Kylmäojan koulussa teknologiakerhon parissa. Kerho starttasi marraskuussa tähtäimessä oli uusien kerholaisten kanssa lähteä liikkeelle harjoitellen Lego-robottien ohjelmoimista liikkeen harjoituksista erilaisiin sensoriharjoituksiin, kuten esim. pillipiiparin seuraaja -robotti, sumo-robotti, törmäilijä ja robotti-imuri.

Tammikuun puolessa välissä jäin virkavapaalle opettajan työstä ja siirryin pedagogiseksi ict-ohjaajaksi Joensuun Mediakeskukselle. Kevät lukukauden aikana kiertelin Joensuun ja sen seutukunnan kouluilla opettamassa mm. robotiikan ja ohjelmoinnin alkeita sekä teknologian pedagogista opetus- ja oppimiskäyttöä oppilaille sekä opettajille. Sain huomata, että monilla kouluilla Joensuussa ja sen seutukunnissa oli jo olemassa robotiikkasarjoja.

Kevään mittaan suoritin Joensuun Mediakeskuksen kautta Innokas-verkoston ja Micro:bitin yhteistyöpilotointia. Kävin pilotoimassa Micro:bitiä Karhunmäen, Noljakan, Niittylahden, Kontiolahden kirkonkylän ja Kiihtelysvaaran kouluissa. Micro:bitiä kokeiltiin vuosiluokilla 1-6. Esittelin myös Micro:bitiä Joensuun seudun tutor-opettajille järjestetyssä ohjelmoinnin koulutuksessa. Micro:bit osoittautui erittäin muuntautumiskykyiseksi ohjelmoinnin opetuksen välineeksi, joka otettiin innokkaasti vastaan oppilaiden ja tutor-opettajienkin osalta. Parasta mielestäni oli se, että sitä voidaan hyödyntää ohjelmoinnin opetuksessa läpi peruskoulun ja laite on hinnaltaan sen verran edullinen, että laitteiden hommaaminen kouluille ei ole kohtuuttoman kallista.

Micro:bitillä harjoiteltiin ohjelmointia
perusharjoituksin, kuten esim. ”sykkivä sydän” ja muut animaatiot, kristallipallo, noppa, arpakone, paperi, kivet ja sakset jne., mutta muutamien ryhmien kanssa Micro:bitiä käytettiin osana innovatiivista maker-projektia, jossa luovanprosessin menetelmiä käyttäen keksittiin ja rakennettiin prototyypit erilaisista älykoneista tai esineistä. Valmiina tuotteina saatiin mm. älyporakone, älypalloja, muuntautuvat älykengät/-luistimet/-rullaluistimet.

Yhden ryhmän kanssa taas hackattiin valmiita esineitä, joihin lisättiin äly. Siitä prosesista saatiin mm. älysakset, jotka toimivat arpakoneena, maapallon kierroslukumittari, älyjumppakeppi ja älyämpäri.

Ykkösluokkalaisten kanssa lisättiin roboteille tunteet Micro:bitien avulla. Oppilaat olivat askarrelleet etukäteen kuvaamataidon tunnilla robotit. Robotteihin leikattiin kasvojen kohdalle aukko, johon laitettiin Micro:bitin led-näyttö. Micro:biteihin ohjelmoitiin erilaisia tunteita led-näytölle, kuten hymynaamaa ja surunaamaa, jotka toimivat robottien kasvoina yhdistäessä askartelut ja Micro:bitit. Tunteiden ohjelmointi oli varsin onnistunut yhden tunnin projekti, jossa jo ensimmäisen luokan oppilaat onnistuivat mukavasti.

Hyvää kesää kaikille Innokas-hankeblogin lukijoille!

Innokkain terveisin,
Lauri Parkkonen
Joensuun Mediakeskus / Innokas-verkoston aluekoordinaattori

Alueelliset robotiikkakisat ja -kerhot

Lappeenranta 13.12.2016 – Ohjelmointi ja robotiikka ovat olleet uusi asia Lappeenrannan alueen kouluissa. Innostus niitä kohtaan on vähitellen kasvanut Innokas-verkoston tekemän työn myötä. Keväällä 2017 järjestämme alueellisen robotiikkaturnauksen, jotta opitut taidot saadaan käyttöön.

Lappeenrannassa on panostettu paljon ohjelmoinnin tulemiseen peruskouluihin. Koulutusta on saanut jokainen sitä haluava opettaja, joko Innokas-verkoston, Saimaan mediakeskuksen tai LUMA-keskus Saimaan kautta. Kohta alamme olla siinä tilanteessa, että valtaosalla opettajista on jonkinlaiset perustaidot ohjelmoinnista. Nyt täytyy jo alkaa suunnitella seuraavaa askelta.

Yksi seuraava askelmerkki on alueellisen robotiikkaturnauksen järjestäminen. Se järjestetään noin kuukausi ennen valtakunnallista kisaa, joka tänä vuonna järjestetään Oulussa. Alueellinen kisa järjestetään Lappeenrannan Teknillisen yliopiston monitoimihallissa 11.-12.4.2017. Se järjestetään yhteistyössä LUMA-keskus Saimaan kanssa, joka saman aikaisesti pitää peruskouluikäisille suunnattun StarT-tiedefestivaalin.

Alueelliseen kisaan ovat tervetulleita kaikki halukkaan lähikunnista. Lajeina ovat alkeispelastus, sumopaini ja free style eli tapahtumaan on valittu helppoja matalan kynnyksen lajeja, jotta mahdollisimman moni pystyisi osallistumaan niihin. Jos kisoista innostuu, voi vielä jatkaa siipiensä kokeilua valtakunnallisiin kisoihin. Ne pidetään Oulussa 17.-19.5.2017.

Lappeenrannan alueelle on perustettu kaksi uutta ohjelmointikerhoa peruskouluikäisille. Toinen toimii Kimpisen koululla ja toinen aloittaa pian LUMA-keskuksen tiloissa Skinnarilassa. Kerhoja on suunnitteilla myös muihin kouluihin ja ne aloittavat toimintansa vuoden 2017 aikana.

Petja Pyykkönen
Projektipäällikkö, Saimaan mediakeskus, Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi
Innokas-verkoston aluekoordinaattori

Tutor-oppilastoiminta Lappeenrannassa jatkuu

Viime lukuvuonna aloitimme Lappeenrannassa ohjelmoinnin tutor-oppilastoiminnan Sammonlahden alueen kouluissa ja Kimpisen koulussa Espoon mallin mukaan. Saammamme positiivisen palautteen pohjalta lähdemme tänä lukuvuonna kehittämään tutor-oppilastoimintaa eteenpäin Joutsenon alueen kouluissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla Uusi peruskoulu -ohjelman, jossa yhtenä osana ovat tieto-ja viestintäteknologiset (TVT) tutor-opettajat kaikille kouluille. Tämä on tietynlainen jatko aikaisemmin toimineille ICT-osaajille, jossa kunnat saivat palkattua kouluihin pedagogisia TVT-ohjaajia.

Tämä on hyvä suunnitelma, sillä opettajat kaipaavat kouluissa nimenomaan pedagogista tukea TVT-hankkeilleen. Tietysti näiden hankkeiden onnistumisen edellytyksenä on toimiva laitteistoinfrastruktuuri kunnassa. Olisi järjetöntä ostaa koululle kalliita laitteita, joita ei osata käyttää opetuksessa. Pedagogisen tuen, koulutuksen ja maksullisten sovellusten avulla laitteista saadaan koululla kaikki hyöty irti ja näiden kustannus on vain murto-osa laitteiden hankintahinnasta. Silti tuki ja koulutus unohdetaan tai supistetaan minimiin valitettavan usein.

Nuoret oppilaamme saavat aivan erilaiset valmiudet käyttää nykyaikaisia laitteita, kuin mitä me opettajat olemme aikanaan saaneet. Lapset kasvavat teknologian luonnolliseen käyttöön koulussa ja kotona. Emme pysty pysäyttämään heitä. Osa on niin innokkaita, että ottavat asioista itsenäisesti selvää vapaa-ajallaan.

Tämä on useissa kouluissa käyttämätön resurssi. Koulutan työkseni ohjelmointia peruskoulujen opettajille ja oppilaille työkseni ja silti joka kerta, kun käyn pitämässä ohjelmointipajaa oppilaille, opin heiltä jotain uutta ohjelmoinnista. Kukaan meistä ei voi olla ohjelmoinnin mestari, jolla on kaikki tieto hallussa. Lahjakkaallakin oppilaalla on oikeus oman osaamisensa kehittämiseen ilman, että hänestä tulee apuopettaja, mutta myös oman osaamisen jakaminen muille on taito, jota tulee harjoitella, koska se on hyvin keskeistä myös työelämässä.

Tärkein asia, jonka olen pajoja pitäessäni oppinut, on oivallus siitä, että ohjelmoinnin oppiminen on yhdessä oppimista. Tätä oppimista voivat tukea tutor-opettajat ja -oppilaat, jotka samalla oppivat itsekin. Yhdessä tehdessä joutuu purkamaan omat ajatuksensa sanoiksi, jotka työskentelypari vastaanottaa ja saa itselleen uuden ajattelurakenteen tai he yhdessä kehittävät ajatusta vielä paremmaksi. Tästä syntyy luovia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Petja Pyykkönen
Saimaan mediakeskus, Innokas-verkoston aluekoordinaattori

Kuulumisia Kylmäojan teknologiakerhosta!

Olemme tänä vuonna tehneet teknologiakerhossa paljon, ja
tässä muutamia esimerkkejä työskentelystämme.
Vuoden aloitimme rakentelemalla EV3- ja NXT-robotteja.
Vuotta jatkoimme aloittamalla ensin scrathillä, ja siitä osa kerholaisista siirtyi racketiin, ja jotkut siirtyivät HTML-koodauskieleen. Racketissa aloitimme tekemisen helpoilla kuvioilla ja laskutoimituksilla.

Sen jälkeen alettiin tekemään kisarobotteja RCJ 2016-tapahtumaan. Sillä välin oppilaat, jotka eivät olleet lähdössä tapahtumaan, tekivät NXT-roboteista arkielämän laitteita.
Tapahtumaan lähti kerhomme puolesta kahdeksan oppilasta, opettaja ja yhden oppilaan huoltaja. Kisoista koulullemme tuli yhdelle joukkueelle hopeaa kisojen uudesta sarjasta X-sumosta. Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja hyvin suuniteltu.

Terveisin,

Aapo Välimäki ja Kalle Kaakkunen

Kylmäojan koulu, Kontiolahti

Ohjelmoinnin tutor-oppilastoiminta – Lappeenrannan malli

Lappeenrannan Sammonlahden palvelualueen alakouluissa on lukuvuoden 2016-2017 aikana kokeiltu ohjelmoinnin tutor-oppilastoimintaa. Idea kokeiluun tuli Innokas-verkoston koordinaattorilta Minna Kukkoselta. Hän oli kokeillut tutor-oppilastoimintaa Espoossa ja saanut siitä hyviä kokemuksia. Innokas-verkoston aluekoordinaattori, Saimaan mediakeskuksen kouluttaja, Petja Pyykkönen toimi Sammonlahden alueen koulujen oppilaiden ohjaajana.

Ohjelmoinnin tutor-oppilastoiminnassa yhtä luokkaa koulusta koulutetaan paljon ohjelmoinnista. Tutor- oppilaiden tehtävänä on käydä opettamassa muita koulun oppilaita ohjelmoinnissa ja avustaa opettajia ohjelmointitunneilla. Oppilaita nimitetään ohjelmoinnin tutor-oppilaiksi. Nimitys ei nosta oppilaita muita ylemmäksi vaan kyse on vertaisoppimisesta.

Tutor-luokan opettajalla ei tarvitse olla etukäteistaitoja ohjelmoinnista. Tärkeämpää on, että hänellä olisi sosiaalisia taitoja, jotta hän voi jakaa luokan osaamista muille luokille koululla. Tutor-luokan opettaja oppii ohjelmoinnin asiat samalla kuin oppilaat. Koska etenemistahti on sovitettu viidesluokkalaisille, jokainen opettaja pystyy omaksumaan samat asiat. Opettajan tehtäväksi jää tilojen ja laitteiden organisointi koululla ja työskentelyrauhan ylläpito.

Pajat ovat aina kestoltaan kolme peräkkäistä oppituntia. Pajoissa on mukana Saimaan mediakeskuksen kouluttaja. Pajojen väleissä on välitehtäviä, jotka syventävät pajoissa opittua tietoa ilman lisäopetusta. Välitehtävissä tärkein tekijä on aika, jota oppilaat tarvitsevat asioiden omaksumiseen ja omien ohjelmointikokeilujen tekemiseen. Graafista ohjelmointia oppii erittäin hyvin kokeilevalla oppimisella eli annetaan oppilaille työvälineet ja aikaa kokeiluun. Työmenetelmä on niin motivoiva, että ulkopuolista ohjeistusta ei välttämättä tarvita, vaan tilaa voi antaa oppilaiden luovuudelle.

Kokeilimme Lappeenrannassa tutor-oppilastoimintaa eri vuosiluokilla ja erilaisilla tuntirakenteilla. Kokemusten perusteella alakoulussa erityisen hyvin tutor-oppilaiksi sopivat 5.-luokkalaiset. Kaikki oppilaat kolmannesta kuudenteen vuosiluokkaan innostuivat ohjelmoinnista, mutta viidesluokkalaisilla on riittävät alkutaidot ja heidän avustaan koulu pääsee nauttimaan vielä seuraavanakin vuonna. Ideana nimenomaan oli, että tutorit ehtisivät opettamaan muut koulun oppilaat ohjelmoimaan, ennen lähtöään koulusta.

Kokeilimme erilaisia tuntimalleja ja parhaaksi osoittautui alla oleva tuntijako. Lähtökohtana oli, ettei tutoreilla ole ennakkotaitoja ohjelmoinnista, minkä takia tutustuminen ohjelmointiin aloitettiin vaihteittaisia toimintaohjeita antamalla Bee-bot-roboteille ja tekemällä yksinkertaisia graafisia ohjelmia ScratchJr-sovelluksella. Toimintaohjeiden antamista jatkettiin seuraavalla kerralla Robogem-pelin avulla ja graafisessa ohjelmoinnissa siirryttiin Code.org-sivuston Koodituntimateriaaleihin. Kooditunnissa aihetta palveli erityisen hyvin Tähtiensota-teemalla kulkeva tehtäväkokonaisuus, koska se opetti oppilaat ohjelmoimaan oman pelin.

Tässä vaiheessa ohjelmoinnin perusteet alkoivat olla hallussa kaikilla tutoreilla. Kolmannella kerralla siirryimme tekemään omaa peliä Scratchillä tai Pyonkeella, riippuen käytettävästä laitteesta. Scratch toimii Windows-, Mac- ja Chrome-koneilla ja Pyonee iPadeillä. Kolmannen kerran lopuksi oppilaat saivat ensikosketuksen jonkin robotin ohjelmointiin. Parhaiten toimivat sellaiset robotit, joita voi ohjelmoida Scratchillä käyttäen esimerkiksi iPadin Tickle- tai Tynker-sovelluksia. Meillä oli käytössä Sphero-robotteja.

Kun oppilaat olivat ensin tutustuneet ScratchJr-sovellukseen, sen jälkeen Koodituntiin ja Scratchiin, siirtyminen englanninkielisiin iPad-sovelluksiin oli helppoa. Suurin osa kaikkien näiden ohjelmien skripteistä on värikoodattu samalla tavalla, jolloin oppilaat osasivat heti käyttää myös englanninkielisiä ohjelmia.

Neljännellä kerralla oli vuorossa ohjelmointitempauksen pitäminen koulun muille oppilaille. Tempauksessa oli useita pajoja, joissa oppilaat harjoittelivat ohjelmoinnin opettamista ohjaajan ollessa tukena. Kävimme myös muutamassa koulussa tässä vaiheessa kouluttamassa opettajia ohjelmoinnista ja tutor-oppilaat olivat opettamassa heitä. Tämä oli oppilaista erityisen hauskaa. Samalla opettajille vahvistui käsitys siitä, että ohjelmoinnin oppiminen on koulussa yhdessä oppimista, josta ei tarvitse tietää kaikkea mahdollista ja silti sen voi ottaa tunneilla käsittelyyn.

Lappeenrannan Skinnarilan koulun ohjelmoinin tutor-oppilaat opettamassa ohjelmointia koulunsa opettajille.

Lappeenrannan Skinnarilan koulun ohjelmoinin tutor-oppilaat opettamassa ohjelmointia koulunsa opettajille.

Viimeisellä kerralla ohjelmoimmme lisää robotteja. Käytimme tähän ajan säästämiseksi Spheroja ja Edisoneja, mutta tässä vaiheessa olisi voinut ottaa hyvin mukaan myös Lego Mindstorms -robotit.

Lappeenrannassa ohjelmoinnin tutor-oppilastoiminnasta saatiin erittäin positiivisia kokemuksia. Toimintaa aiotaan jatkaa syksyllä 2016 muissa Lappeenrannan kouluissa. Mietinnässä on myös samantyyppisen tutor-toiminnan järjestäminen muista aiheista, esimerkiksi tablet-laitteista. Myös Lappeenrannassa vierailulla olleet Joensuun mediakeskuksen kouluttajat innostuivat tutor-oppilastoiminnasta ja aikovat toteuttaa sitä Joensuun seudulla.

Petja Pyykkönen
Innokas-verkoston Lappeenrannan aluekoordinaattori
Kouluttaja, Saimaan mediakeskus
Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi

www.saimaanmediakeskus.fi
https://www.facebook.com/saimaanmediakeskus/
YouTube: urly.fi/wR6
Twitter: @petja_pyykkonen

Ohjelmointipajat

Kohde: Alakoulun 5.-luokkalaiset (Myös 4.-luokkalaiset mahdollisia, jos on ennakkotaidot hallinnassa.

Oppilaiden ennakkotiedot ja -taidot: Ennen pajoja käyty läpi koordinaatisto, kulman asteen mittaaminen ja geometriassa neliön, ympyrän, kolmion, yms. määritelmät. Perustaidot englanninkielestä.

Pajat 5 x 3h

1. Bee-bot ja ScratchJr ja nopeimmille iPad-sovelluksia

Välityö: Tutorit käyvät opettamassa taidot 1.-2.-luokkalaisille tai esikoululaisille.

2. Robogem ja Code.org

Välityö: Oppilaat pelaavat Robogemin vaikeampaa Funktio-versiota ja etenevät Code.org-tehtävissä

3. Scratch/Pyonkee ja ensikosketus ohjelmoitavaan robottiin (Sphero tai Edison)

Välityö: Parannellaan Scratch-ohjelmaa

4. Ohjelmointitempaus koululla 3.-6.-luokkalaisille sisältäen 3-4 pajaa edellisten pajojen teemoista.

5. Robottien ohjelmointi (esim. Sphero tai Edison)

Tavoite: Saada robotti liikkumaan geometristen kuvioiden mukaisesti.

 

Turun alueelle omaa kilpailutoimintaa suunnittelemassa

Innokas kilpailutoiminta KICKOFF Turun alueelle

Kokoonnuimme AMK-tiloissa (kiitos Sakari ja Jussi) kuvan porukalla ja suunnittelimme yhteistä robotiikan kilpailutoimintaa Turun alueelle. Tavoitteena 2017 Huhti-Toukokuussa kilpailla ensimmäisen kerran ja kilpailulajiksi valittiin viivanseuraaja opettajien keskustelun jälkeen. Aloitetaan yhdellä lajilla ja lähdetään siitä ylöspäin.

dav

 

Harri Bläuer

Haaste päiväkodeille, kouluille ja kirjastoille-arvonta ja voittajat

Kiitos kaikille Innokas 2015 syksyn haasteeseen vastanneille!

On hienoa huomata, että koodaus ja robotiikka ovat innostaneet opettajia, ohjaajia ja muita  nuorten parissa toimivia jakamaan kokemuksiaan ja innostustaan! Kaikkien haasteeseen osallistuneiden ja blogiin kirjoittaneiden kesken on arvottu tänään 8.12.2015 neljä palkintoa. Palkinnot on tarkoitettu blogin kirjoittaneen koululle, päiväkodille, kerholle ym. Kaksi ensimmäistä palkintopakettia sisältää 5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssin. Kaksi muuta palkintopakettia sisältää ohjelmoitavan Nallen sekä perehdytyksen Nallen ohjelmointiin.

Arpaonni suosi seuraavasti:

  1.  5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssi: Juhannuskylän koulu, Auli Siipola, Tampere.
  2. 5 kpl Lego Mindstorms  EV3 robotiikkasettiä+ohjelmistolisenssi: Särkiniemen koulu 4A, Kuopio.
  3. Ohjelmoitava Nalle sekä perehdytys Nallen ohjelmointiin: Kalevankankaan koulu 5A, Mikkeli.
  4. Ohjelmoitava Nalle sekä perehdytys Nallen ohjelmointiin: Saimaanharjun yhtenäiskoulu 3-4 lk, Sirkku Mattero, Taipalsaari.

ONNEA VOITTAJILLE!

Voittajia pyydetään ottamaan yhteyttä Tiina Korhoseen palkintojen toimittamisesta sopimisen vuoksi: tiina.korhonen(at)helsinki.fi. Voittajille ilmoitetaan voitosta myös henkilökohtaisesti.

Oikein hyvää ja innokasta jatkoa loppuvuodelle!

Innokas-terveisin,

Minna, Innokas-koordinaattori

PEDAPÄIVÄT JA @KOULU-TAPAHTUMA OULUN KASTELLIN KOULULLA 27.-28.11.2015

Olimme edustamassa Innokas-verkostoa ja Rajakylän koulua viime viikonloppuna Oulun Kastellin monitoimitalossa Pedapäivillä ja @kOulu-tapahtumassa. Ständillä esittelimme perjantain ja lauantain aikana Innokas-verkoston ja Rajakylän teknologiapainotteisten luokkien toimintaa. Innokas-verkoston järjestämistä koulutuksista ja tulevista tapahtumista kiinnostuneita oli paikalla sankoin joukoin. Ständillä esillä olivat myös Rajakylän koululla kovassa käytössä olevat Bee-Botit, Lego-robotit ja 3D-tulostin. Opettajien lisäksi paikalla vieraili myös innokkaita oppilaita sekä Oulun kaupungin ja yliopiston edustajia.

Lego NXT Bee-Bot 3D-tulostin 
Esillä ständillämme olivat mm. Lego NXT- ja Bee-Bot -robotit sekä 3D-tulostin.

Oppilasvierailija Opevierailija          Opevierailijoita
Paikalla innostumassa kävi niin opettajia kuin oppilaitakin.

Järjestimme  lauantaina myös kolme Robotiikka peruskoulussa -työpajaa. Pajoihin osallistuneet opettajat saivat tietoiskun robotiikasta sekä sen merkityksestä ihmiselle ja yhteiskunnalle. Osallistujat pääsivät tutustumaan tarkemmin Legon NXT -robotteihin ja ohjelmoimaan niitä. Vaikka pajat olivat kestoltaan lyhyehköjä, saatiin robotit tottelemaan koodia ja koettiin onnistumisen elämyksiä.20151201_131304

Lopuksi loimme pikakatsauksen muihin opetuskäyttöön suunniteltuihin robottijärjestelmiin. Osa sai pajoista laajempaa näkemystä robotiikasta ja osalle parasta antia oli eri järjestelmien vertailu, josta sai vinkkejä oman koulun hankintoihin.

 

 

Terveisin Rajakylän koulun ja Innokas-verkoston messuedustajat:
Arto Hietapelto, Tomi Hillukkala, Jouni Karsikas ja Jussi Näykki

Nao-robotti kylässä Särkiniemen koululla

Nao robotti oli fysioterapian opiskelijoiden kanssa pitämässä esikoululaisille jumppatuokiota. Huomasimme tämän ja kiinnostuimme asiasta. Tämän jälkeen luokkamme oppilas kävi kysymässä, saisimmeko esittelyn robotista ja tämä onnistui!

 

Juttelimme Nao- robotille englanniksi. Kun oli yhden meidän luokan oppilaan vuoro keskustella Nao- robotin kanssa, hän kysyi pystyykö Nao tekemään takaperin voltin? Nao yritti, mutta ei lopulta uskaltanut tehdä volttia. Nao sanoi:”I’m sorry, I’m too scared to do that”.  Nao osasi kuitenkin nousta ylös ja mennä istumaan, kunhan sitä komensi oikealla käskyllä englanniksi.

 

Naolta pystyi myös kyselemään simppeleitä kysymyksiä, kuten ”How are you, What is your name…”

 

Oli kiva kun Naon omistajat antoivat meidän kokeilla ja puhua Naon kanssa, mutta se aika on nyt mennyttä.

 

Terveisin Särkiniemen koulun 4A-luokan oppilaat

WP_20151026_10_56_34_Pro