Kirjoittajan arkistot: hankeopettaja

ThingLink- kokeilua Meilahden ala-asteen koulussa

ThingLink-kokeilua Meilahden ala-asteen koulussa

Olemme kaksi Innokas-pilotin ThingLink-kokeiluun osallistuvaa ala-asteen kieltenopettajaa Helsingistä. Toimimme työparina opettaen kahta 5-luokkaa kerran viikossa samanaikaisesti yhdessä. Esittelimme oppilaille ThingLinkin käyttöä ja sen eri toimintoja englannin tunnilla opettajan luoman esimerkin avulla. Seuraavalla tunnilla oppilaat kirjautuivat ThingLink käyttäjiksi omilla edu.hel.fi-sähköposteillaan. Joidenkin oppilaiden kohdalla ongelmia aiheutui sähköpostin väärin kirjoittamisessa. Jouduimme poistamaan kokonaan muutaman tilin ja avasimme ne myöhemmin samojen oppilaiden kohdalla uudelleen.

Oppilaat pääsivät kokeilemaan ThingLinkin käyttöä ensimmäisen kerran kertoessaan englanniksi omista vaatteistaan oppikirjan aihepiirin mukaisesti.


Aluksi kuvien lataaminen netistä tuotti hankaluuksia, koska kaikkia kuvia ei onnistuttu kopioimaan url-linkin avulla. Omien kuvien käyttö osoittautui myös haastavaksi, koska oppilaiden kuvat eivät olleet tallennettuna koulun koneille. Osa oppilaista aloitti työskentelyn kotona ja latasi kuvan omalta koneeltaan. Näppärimmät oppilaat auttoivat ilahduttavan nopeasti muita luokkatovereita vauhtiin pääsemisessä. Kaikki oppilaat onnistuivat aloittamaan jonkinlaisen kuvan merkitsemisen, mutta jotkut kokivat työskentelyn haastavaksi. Työskentelimme ThingLinkin parissa usealla oppitunnilla muun sähköisen työskentelyn ohella. Oppilaita on ohjattu työskentelemään myös itsenäisesti tällä alustalla.


Ohjelma asetti automaattisesti kuvat julkisiksi, joten neuvoimme oppilaita tarkoin miettimään mitä julkaisevat. (Advanced settingsin kautta löysimme kuitenkin mahdollisuuden asettaa kuvat yksityisiksi). Mobiiliversio osoittautui näppäräksi vaihtoehdoksi omien kuvien merkitsemiseen. Jotkut oppilaista kokivat puhelimen käytön helpommaksi ja mielekkäämmäksi työvälineeksi.

Me Innokas-projektin opettajat osallistuimme huhtikuun lopussa eTwinning-workshopiin Thessalonikissa, Kreikassa. Tavoitteenamme oli luoda kontakteja aloittaaksemme uusia projekteja, joissa voisimme hyödyntää ThingLinkiä työkaluna. Aikomuksenamme onkin aloittaa ensi syksynä Euroopan Kulttuuriperintövuoteen liittyen projekti mm. ThingLinkiä hyödyntäen Maltalaisen koulun kanssa.

Meilahden ala-asteen koulu, Helsinki, englanti 5A/5C, helmikuu 2018

Sari Tossavainen & Satu Ylisiurua

Osaaminen näkyväksi

Me täällä nuorten työpajoilla ollemme miettineet miten saataisiin nuoret innostumaan oman osaamisen näyttämisestä ja todentamisesta. Koulutus on suuren muutoksen edessä ja aiemmin opittu otetaan huomioon ammatillisissa opinnoissa. Meillä pajoilla nuori voi opetella esittelemään omaa tekemistään ja osaamistaan valmistautuessaan ammatillisiin opintoihin. Tässä  thinglink toimii aivan loistavana alustana nuoren jäsennellessä mitä pajajakson aikana tapahtuu

Meille tuli opiskelija koulutusopimuksella suorittamaan luonto- ja ympäristöalan perustutkinnosta osasta: kestävällä tavalla toimiminen, josta hän suoritti myös näytön. Hän yhdessä pajanuorten kanssa suunnitteli ja toteutti pajan kestävä kehityksen ohjelman osaa: lähiliikunta-alueet luonnossa ja he yhdessä todensivat sitä thinglinkin avulla. Avasin opiskelijalle tilin ja hän yhdessä pajanuorten kanssa hoiti koko  homman. Nuorethan ovat iältään 19 -25-vuotiaita joten ohjelman testaaminen ja käyttöön otto ei tuottanut vaikeuksia.

Lähiliikunta-alueet luonnossa

Luontopolku

Luontopolku Santalahti

Palautetta nuoret antoivat seuraavasti:

  • mielenkiintoista opetella uusi alusta
  • alussa oppiminen oli hiukan haastavaa
  • alustan teko oli ryhmäyttävä kokemus pajan keke-tiimille
  • dokumentointi helpotti ”reissun” mieleenjäämistä
  • alustaa voi hyödyntää monella tavalla
  • puhelinaplikaatio vaatii päivitystä /kehittämistä

Siis hyviä kokemuksia työpaja nuorilta oman osaamisenkin todentamiseen. Tästähän voi rakentaa vaikka digitaalisen porfolion ja cv:n.

Jatkamme tutkimusmatkaamme mielenkiinnolla. Seuraavaksi kokeilemme miten alusta toimii Taidepajan nuorten tarpeisiin.

Tutkitaan ja oivalletaan!

Terveisin

Satu Airaksinen

Rannikkopajat

Kotkan-Haminan seudun kky

Make it Now! Kässän digipolku Rovaniemellä

Make It Now!-projektin Kässän Digipolkutehtävät ovat oppiainerajoja ylittävää työskentelyä. Nelosluokkalaiset ovat kehitelleet käsityön ohjevideoita, joihin voi mennä omalla mobiililaitteella. Olemme tutkineet miten 3D-tulostimella voisi tehdä kestäviä QR-laattoja mutta emme vielä ole saaneet hommaa toimimaan. 3D suunnittelun ja tulostamisen opettelu on vienyt aikaa, mutta samalla se on ollut innostavaa ja haastavaa. Vielä se onnistuu! Koodausta olemme opetelleet myös MicroBit-kontrollereilla. Videoiden tekeminen on ollut ennestään tuttua ja sujunut tosi hyvin. QR-koodien idean ja tekemisen oppiminen sujui myös helposti. Julkaisualusta on YouTube, sen kaikkien asetusten tekeminen on jäänyt opettajien tehtäväksi.

Oppilaiden kommentteja tekemisestä:

“ MicroBitillä on helppo ja hauska opetella koodaamista!”
Eepo 4.lk

“ QR-koodi on tosi kätevä, kun haluaa nopeasti katsella ohjevideon vaikka höyläämisestä!”
Samuli 4.lk

“ On hauskaa suunnitella ja muotoilla 3D:nä, En ollut koskaan aiemmin tehnyt 3D-suunnittelua, silti sain valmiiksi onnistuneen tuotoksen!”
Kalle 4.lk

“Välillä turhautti tehdä ohjevideota kuviosahauksesta kun jouduttiin tekemään kuvaus monta kertaa! Lopulta opimme niksit ja saimme valmista. Se tuntui hienolta!”
Alisa 4.lk

Kakkosluokkaliset ovat käynnistäneet Kässän Digipolku-logon suunnittelun. Kuvataideopiskelijoita vieraili luokassa ja he antoivat hyviä vinkkejä jatkotyöskentelyyn.

Micro:bit Vasaramäessä Turussa

Micro:bit hommat alkoivat meillä 4. luokassa loppusyksyllä ja matematiikassa jätettiinkin kokonaan kirjan koodausjakso väliin ja keskityttiin Micro:bitteihin.

Ensin tutustuttiin siihen mitä ja missä mikropiirejä käytetään ja miksi. Todettiin että laitteita löytyy kaikkialta, jopa ihan yksinkertaisimmista laitteista. Seuraavana avattiin jokaiselle oma Microbit paketti ja tutkittiin info tiedoista mitä kaikkea piiriltä löytyy.

Ensimmäinen yhdistäminen iPadien kanssa toimi täysin ja kaksoistunnin lopuksi saatiin jo tehtyä ensimmäisiä koodeja. Valitettavasti siihen saumaton yhteispeli iPadin ja Micro:Bitien välillä loppuikin…

Nyt kevään aikana on tehty kompassia, reaktiopeliä, noppaa, tasapainopeliä sekä taitavimmat ovat ehtineet myös tekemään itse keksityn pelin. Töitä on tehty välillä pareittain ja välillä yksin. Kaikkia tunteja kuitenkin varjostaa se että BT yhteys laitteiden välillä ei vaan toimi. Osalla paremmin, osalla ei oikein koskaan…

Ongelmista huolimatta seuraavaksi tutustumme radiotoimintoon tekemällä liikennevaloja sekä alamme yhdessä suunnitella liikunnallista sovellutusta piirille. Siihen liittyy vahvasti 3D tulostettu kotelo, jolla piirin saa mukaan välitunneille jne.

Tuomas

VISIOT VR-ThingLink -projekti Jalavapuiston koulussa Espoossa

HTC Vive oli saapunut ja asennettuna ja päästiin vihdoin tositoimiin. Jalavapuiston koulu pääsi mukaan valtakunnalliseen Visiot-hankkeeseen ja sai sen myötä käyttöönsä VR-välineistöä.  Koulun kaksikielisen opetuksen (englanti) 5K ja 6K -luokkien kanssa on kevään aikana työstetty Eurooppa ja Maailma -projekteja. Oppilaita oli luokilla yhteensä 40. Aikaa oli varattava siihen, että kukin pääsi ensin testaamaan HTC Viveä ja näkemään mistä tässä VR:ssä oikein on kyse. Tähän varattiin aikaa noin 15-20 minuuttia per oppilas. 6K-luokkalaiset valitsivat parinsa kanssa minkä tahansa maailman maan, jota halusivat lähemmin tutkia ja tehdä siitä haluamansa kaltaisen lopputuotoksen.  Tarkoituksena oli tehdä aika perinteinen valtioprojekti sisältöineen (koko, kielet, asukasluku, ilmasto, kasvillisuusalueet jne.) mutta sen lisäksi tutkia omaa valittua kohdetta HTC Vivellä Google Earthin avulla. Ensimmäisellä kerralla Google Earthissä VR-laseilla tehtiin kyseisen ohjelman tutoriaali, jossa oppi liikkumaan Google Earthissä ja käyttämään ohjaimia. Tämän lisäksi sai etsiä haluamiaan kohteita. Suurin osa kävikin etsimässä kotitalonsa ja ihmettelemässä mm. pihalla seisovaa autoa –”Eihän meillä ole tuota ollut enää kahteen vuoteen!”. Jälleen aikaa tarvittiin n. 15-20 minuuttia per oppilas.

Kyseisellä projektilla Jalavapuiston koulun oppilaat osallistuivat Helsingin yliopiston opiskelija Joakim Laine gradutyöhön. Tutkimuksen tavoite oli kerätä kattava aineisto yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa siitä millaisia vaikutuksia ja kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiston ja ohjelmiston soveltaminen osana koulun arkea tuottaa. Tutkimuksessa kerättiin tietoja virtuaaliympäristöissä toimimisen kannalta merkittävistä oppijoiden omaamista taidoista (avaruudellinen hahmotuskyky, kokemuksia tietoteknologian käytöstä, kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiden kanssa), tottumuksista opiskelun kulun suhteen (ns. tyypillinen oppitunti), ennakkokäsityksistä virtuaalitodellisuutta kohtaan sekä virtuaalitodellisuuslaitteiden käyttökokemuksista. Tutkimuksen kokeilut tehtiin ympäristöopin oppiaineen kontekstissa, jolloin tietoa kerättiin myös seuraavista teemoista:

  • oppilaiden kokemukset karttojen käyttäjinä
  • kokemuksia matkailuhistoriasta
  • oppilaiden minäpystyvyys uskomuksista niin virtuaalitodellisuuslaitteiston käytössä kuin kartanlukutaitoja koskien
  • oppilaiden mielikuvista opiskeltavaa maanosaa koskien
  • käsityksistä planetaarisista ilmiöistä

Aika pian projektin aikana kävi selväksi se, että suurin haaste projektissa on se, millä taataan oppilaille tarpeeksi aikaa VR-lasien kanssa. Vaikka käyttöön otettiin välitunnit, koulua edeltävät tunnit ja koulupäivän jälkeinen iltapäiväaika, niin melkoista organisoimista vaati silti saada kaikille riittävä aika. Varsinainen työ, kun alkoi vasta siinä vaiheessa, kun kokeilut lasien kanssa oli tehty. Oppilaiden piti parinsa kanssa tutustua Google Earthissä valitsemaansa maahan ja kummankin valita sieltä joku kohde, jonka haluaisi kyseisestä maasta esitellä muille, oli se sitten kaunein tai kamalin, suurin tai pelottavin. tai jotain ihan muuta. Tästä kohteesta otettiin sitten 360-kuva käyttäen apuna istreetview.com -ohjelmaa. Nämä kuvat kerättiin sitten yhteen maailmankartalle ThingLinkin avulla.

istreetview.com -ohjelmassa tulee ensimmäisellä kerralla koneelle ladata Street view downloader. Sitten istreetview.comissa etsitään haluttu kohde ja kun se on löydetty painetaan nappia ”clic to copy the panorama id”. Tämän jälkeen Street view Downloaderissa kopioidaan kyseinen osoite viivalle (Ctrl+V) ja valitaan kohde, johon kuva halutaan tallentaa. Tämän jälkeen painetaan Download nappia. Suurimmalla tarkkuudella tallennetut kuvat ovat kuitenkin liian suuria vietäväksi suoraan ThingLink-ohjelmaan ja ne piti kaikki konvertoida pienemmäksi, joten suosittelen valitsemaan hieman pienemmän kuvakoon. Thinglinkissä maksimi resoluutio kuvalle on 8192 x 4096 pikseliä. Kuvan nimi kannattaa käydä vaihtamassa tallennetussa kansiossa, jotta voi tallentaa seuraavan kuvan.

Projektin aikana on testailtu myös kaikenlaisia alle 50 euron VR-laseja, jotka mahdollistavat useamman oppilaan työskentelyn samanaikaisesti. Moni oppilas koki kuitenkin huonoa oloa tai päänsärkyä juuri näitä halvempia laseja käytettäessä. Näitä laseja on kuitenkin tarkoitus hyödyntää jälleen valmista maailmankarttaa katsottaessa.

Thinglink kartan kasaamisessa kompastuin kaikkiin mahdollisiin sudenkuoppiin. Ensi kerralla pystyn ne jo välttämään. Ensimmäinen ongelma oli se, että 360-kuvat olivat liian suuria ladattavaksi ThingLinkkiin. Pienensin kaikki kuvat (https://image.online-convert.com/).  Tämän jälkeen olisin halunnut laittaa oppilaiden 360-kuvat litteään maailmankarttaan. 360-kuvat eivät kuitenkaan avaudu litteästä kuvasta VR-laseilla, joten mistä saada 360-kuva maapallosta? Lopulta printtasin A3-kuvan maailman kartasta. Tein paperilla tötterön, jonka sisälle asettelin kartan ja otin 360-kameralla siitä kuvan. Tarkkuus ei ole haluamaani tasoa ja kuvassa näkyy tietysti käteni ja kamera ja ylhäältä valoilmiö, mutta muutakaan en keksinyt. Seuraavaksi taistelin 360-kuvien upotuksen kanssa. Laitoin kuvat upotuksina, mutta jotta kuvan sai toimimaan haluamallaan tavalla, piti hyödyntää 360-editorin Tour-ominaisuutta ja kuvan osoitetta linkkinä. Jokaiseen kuvaan piti lisäksi lisätä linkki takaisin maailmankarttaan. Oppilaat nauhoittivat jokainen pienen äänitteen lisättäväksi kuvaansa. Näissäkin tiedostomuoto oli väärä ja ne piti muuttaa MP3-muotoon.

6K-luokan oppilaiden tuotoksina valmistui lopulta Keynote-esityksiä, word-dokumentteja ja videoita. Useassa videossa oli lisäksi hyödynnetty Green Screen -tekniikkaa. Ohessa linkkejä oppilaiden töihin sekä valmis maailmankartta katsottavaksi vaikka VR-laseilla. Kuuloke-kuvan takaa löytyy lyhyt äänite kohteesta ja taivaan i-kirjaimesta pääsee aina takaisin maailmankartalle.

Lyhytlinkki maailmankarttaan:  https://goo.gl/oQyjWu

Pohjois-Korea https://goog.gl/atky8b

Australia https://goog.gl/5tWLMY

Japani https://goog.gl/UpVzme

Kuuba https://goog.gl/E1hXhC

Tansania https://goog.gl/guEafs

Enjoy!

Anu Kahri

Jalavapuiston koulu, Espoo

  1. Viitosten Eurooppa-projekti noudatti hyvin pitkälle samaa kaavaa. Oppilailla oli kuitenkin muiden asioiden lisäksi otettava huomioon budjetti, jonka sai arpomalla. Kartta on vielä kasaamatta….

Käsityön yhteinen projekti Merenkurkun koulussa

 

Koulumme seitsemäsluokkalaiset suunnittelivat ja toteuttivat käsitöissä micro:bittiä hyödyntävän tuotteen tai asusteen.  Micro:bit ohjelmoitiin teknisen työn luokassa ja tuotteet valmistettiin tekstiilityön luokassa.

 

 

 

Projektin alussa oppilaille esiteltiin micro:bit ja sen mahdollisuuksia. Oppilaat saivat harjoitella micro:bitin ohjelmoimista ja jokainen ohjelmoi micro:bittiin oman suunnittelemansa toiminnon. Tuotteen suunnittelu aloitettiin miettimällä ryhmissä turvallisuuteen liittyviä asioita: mikä lisää turvallisuutta ja millaisia tuotteita tarvittaisiin turvallisuutta edistämään. Ryhmät valitsivat ideoistaan yhden, johon parhaiten pystyi yhdistämään käytettävissä olevat materiaalit ja micro:bitin toiminnan. Ideasta tehtiin suunnitelma ja esitettiin muille.

 

Tämän jälkeen oppilaat saivat suunnitella oman tuotteensa, jota sitten lähdettiin toteuttamaan ommellen, neuloen, virkaten tai huovuttaen.

 

 

Tuloksena oli muun muassa rannekkeita, pipoja, kaulahuiveja ja pääpantoja.

 

 

Kati Haapaniemi ja Esa Hocksell,

7. luokat, Merenkurkun koulu, Vaasa

 

Innokas – Make it now -hanke Kontiolahdella

Kevät tekee tuloaan ja mennyt talvi oli innovatiivista kehittämisaikaa Kylmäojan koululla Kontiolahdella Make it now -hankkeen osalta. Hankkeessa on tarkoitus kehittää suomalaista maker-tekemistä ja -osaamista. Hanketta lähdettiin toteuttamaan tutustumalla 3d-tulostukseen, sekä kehittämällä eteenpäin Micro:bit-ohjelmointia ja Lego-robotiikan osaamista. Heti ensimmäisellä kouluviikolla tammikuussa lähdettiin tutustumaan kakkosluokkalaisten kanssa ympäristöopissa aisteihin opsin mukaisessa ihminen-jaksossa. Oppilaat saivat toteuttaa ryhmittäin annetun aistin pohjalta jonkun uuden laitteen maker-tekmistä hyödyntäen. Jo klassikoksi muodostunut kierrätyspahvi toimi rakennusalustana, kun taas Micro:bitit toimivat ohjelmointialustana. Oppilaat rakensivat mm. lasit, jotka osasivat varoittaa äänellä näkörajoitteista kulkijaa suojatietä lähestyvästä autoilijasta. Yksi innovatiivinen keksintö oli myös hajuranneke, joka osasi haistaa, sekä tunnistaa makaroonilaatikon ja koirankakan. Etenkin kevätkeleillä olisi kätevää, jos joku osaisi varoittaa sulavan lumen alle piiloutuneista koirankakoista.. Oppilaat järjestivät ex temporena keksintöjen esittelymessut koulumme ykkösluokkalaisille ja koulumme rehtorille. Oppilaiden projekti vieraili myös opettajalehden sivuilla: https://www.opettaja.fi/digilehti/oa0418/28-164

Micro:bit-osaamista on levitetty koululla digitutor-toiminnan avulla myös muille opettajille pienimuotoisella esittelykoulutuksella sekä digitutor-oppitunneilla. Jopa koulun ykkösluokkalaiset pääsivät kokeilemaan Micro:bitejä. Samalla koeteltiin Micro:bitin soveltuvuuden rajoja pienimmäisten kanssa. Oppilaille järjestetyssä kahden oppitunnin kokonaisuudessa ykköset onnistuivat hienosti ohjelmointitehtävissä. Oppilaat saivat ohjelmoida omille käsitöissä tehdyille roboteilleen kasvot. Robotti osasi mm. tervehtiä, muuttaa tunteita sekä mennä nukkumaan eli kun robotti meni makuuasentoon, niin kiihtyvyysanturia hyödyntäen oppilaat ohjelmoivat robottiin zzzz..-tekstin.

IMG_3949.jpg

Kontiolahdella järjestettiin Micro:bit -ohjelmointikoulutuskiertueen koulutus maaliskuussa. Koulutus keräsi paljon innokkaita opettajia, sekä muita toimijoita oppimaan uutta Micro:bit-ohjelmoinnista, sekä maker-tekemisestä. Koulutuksessa järjestettiin alkeis- ja jatkopaja. Jatkopaja keskittyi enemmän maker-tekemiseen ja siinä opettajat pääsivät innovoimaan omia keksintöjä, kuten esim. suklaapatukan valinnassa auttavaa arpovaa vihreää miestä, ja jopa NASAkin pääsi hyötymään uusista innovaatioista.

Ilari Malisen käsityö- ja opetusryhmissä on 3d-tulostusta on harjoiteltu koululla mm. suunnittelemalla Tinkercad-mallinnusohjelmalla ropelleja käsitöissä rakennettaviin hydrokoptereihin sekä suunnittelemalla ja tulostamalla osasia omiin lautapeliprojekteihin. Omassa Tek-valinnaisryhmässäni oppilaat ovat saaneet tuottaa jotain itseä hyödyttäviä osasia ja keksintöjä. Muutamia keksintöjä mainitakseni ovat mm. teipinleikkaaja / -muotoilija (, joka on tarkoitettu maalivahdin maskin teippien leikkaamiseen) sekä pesislaikan pidike.

IMG_4026

Kontiolahdella järjestettiin myös jo perinteinen robotiikkatapahtuma yhteistyössä Kontiolahden teknologiakerhon kanssa. Päivä oli tarkoitettu koko perheen tapahtumaksi, jossa kilpailtiin sumo- ja freestylerobotiikkalajeissa. Päivän aikana nähtii paljon jänniä keksintöjä sekä tiukkoja sumo-otteluita!

Innokkain terveisin Kontiolahden Innokas – make it now!

Lauri, Pekka, Sami ja Ilari

Micro:bitit Hirsikampuksessa

Meitä oli kaksi innokasta pohjoisen opettajaa suuntaamassa kesäoman viimeisinä päivinä kohti Helsinkiä ja Micro:bit-koulutusta, olimmehan valittuna pilottiin viidenkymmenen koulun joukossa.

Kahden päivän koulutuksesta innostuneen ja 20 micro:bitin kanssa palasimme kotikonnuille suunnittelemaan toteutusta. Kohderyhmäksi olimme valinneet kuudesluokkalaiset (ohjaajana oma ope eli Johanna) ja seitsemäsluokkalaiset oppilaat (ohjaajana matemaattisten aineiden opettaja Raija).

Sitten alkoi kova kouluttaminen. Yksi oppilas päätutoroppilaaksi valittu sai kotiinsa MicroBitin ja oheislaitteita. Hän oli osallistunut edellisenä vuonna koodaus ja robotiikka –valinnaiseen ja osoittanut jo silloin oma-aloitteisuutta ja innokkuutta. Hän sai lyhyen perehdytyksen matematiikan opettajaltaan ja sai perehtyä MicroBitiin itsenäisesti kotona.

6. luokan oppilaista 15 vapaaehtoista osallistui ensimmäiseen microbit-päivään. Päivä aloitettiin opettajien johdolla esittelemällä microbit . Jokainen avasi koneillaan Microbit-sivuston ja etenimme yhdessä ohjatusti ensimmäiset peruskomennot ja ohjelmoinnit. Kivi-paperi-sakset -peli siirrettiin sitten jo MicroBiteille. Loputkin oppilaat innostuivat viimeistään siinä vaiheessa työskentelystä. Kaikkien oppilaiden kanssa oli koodauksen alkeet käytynä jo aiempina vuosina. Osa mukana olevista oppilaista oli osallistunut edellisenä vuonna Koodaus ja robotiikka -valinnaisaineeseen, joten he olivat jo hieman syventyneet ohjelmointiin (esim. Scratch ja Lego Mindstorm). Päätutoroppilas oli opettajien apuna perehdytettäessä 6. luokkalaisia. Hän välillä näytti esimerkkejä esim. siitä, miten MicroBitit saadaan keskustelemaan keskenään, miten propelli saadaan pyörimään jne.. Oppilaat saivat loppupäivän ajan kokeilla MicroBittien ohjelmointia vapaasti ja kokeilla keksiä itse omia pelejä ja tosi oivaltavia pelejä syntyikin.

Nyt tutor-oppilaat olivat kouluttautuneet ja me ohjaajat olimme palauttaneet mieliimme koulutuksessa oppimaamme. Näiden edellä mainittujen ohjaajien johdolla saivat ohjausta ohjelmointiin kaikki Pudasjärven Hirsikampuksen 7. luokkien oppilaat ja samoin loput 6. luokkalaisista. Ensimmäiset kolme luokkaa, 7B, 7D ja 7F luokilla oli opiskelua 6 tuntia viikossa per luokka. Ensimmäisessä kahden tunnin opetustuokiossa ohjaajina olivat kaksitoista 6.-luokkalaista tutoroppilasta ja 7.-luokkalainen Oskari, joka päätutorina aina näytti toimintamallit tykin avulla. Pääohjaajina toimivat opettajat Johanna ja Raija. Loput neljä tuntia 7. luokkalaiset opiskelivat keskenään Raijan ja Oskarin johdolla. Loput kolme luokkaa opiskelivat joulua edeltävällä viikolla. Raija ohjaaja kävi ohjaamassa 7A, 7C ja 7E luokat alkuun ohjelmointiin Heikki-opettajan jatkaessa opetusta päätutor-oppilaan Oskarin kanssa. Raija ope oli estynyt toimimaan tällöin.

Kuudesluokkalaiset opiskelivat syyspuolella alkeet ohjatusti. Nyt alkaneella valinnaiskurssilla on tarkoitus tutustua myös Microbitteihin 5.-6. luokkalaisten kanssa. Ne 6. luokkien oppilaat, joille se on jo tuttu, pääsevät soveltamaan aiemmin oppimaansa.

Johanna Puolakanaho ja Raija Pohjola
Pudasjärven Hirsikampus

Innokas – Visiot -hanke Kylmäojan koululla, Kontiolahdella

Innokas-verkoston Visiot -hanke vei Kylmäojan koulun viidennen luokan oppilaat luokkaretkelle Eurooppaan. Oppilaiden kanssa toteutettiin opintokokonaisuus yhteistyössä Espoon Visiot-porukan ja Helsingin Yliopiston kanssa. Oppilaiden kanssa käsiteltiin ympäristöopin Eurooppa-jaksoa siten, että he saivat ryhmittäin tutustua, johonkin Euroopan maista. Heille annettiin valmiit raamit ryhmätöiden tekemiseen ja projektin aikana jokainen oppilas pääsi käymään omassa matkakohteessa HTC Vive -laitteistolla ja Google Earth VR -sovelluksella. Oppilaat tutustuivat oman maansa kaupunkiin etukäteen Google Earth -sovelluksella ja suunnittelivat lentoreitin kohteeseen. Samalla opittiin Euroopan karttatuntemusta. Oppilaat lähtivät oman koulun pihalta matkaan (360° kuva Street viewillä) ja lensivät siitä omaan matkakohteeseensa, jossa he saivat tutustua paikkoihin. Aika oli rajallinen, koska laitteistoja oli vain yksi ja oppilaita parisenkymmentä. Laitteistojen riittävyys pystyttiin toteuttamaan hyödyntämällä projektitöiden itsenäistä työskentelyä. Myös koulumme kuutosluokka kävi Aasiassa vierailulla samoin periaattein.

Google Earth -sovellusta hyödynnettiin myös ympäristöopin tunneilla, jossa käsiteltiin planeettoja, vuodenaikoja sekä satelliittien toimintaperiaatetta. Maapalloa tutkittiin avaruudesta käsin ja havainnollistettiin sitä, miten auringon tulokulma vaikuttaa vuorokauden tai vuodenaikojen vaihteluun. Satelliittien toimintaa ja satelliittikuva havainnollistettiin zoomaamalla suoraan alaspäin avaruudesta ja näin nähtiin satelliittinäkymää eri korkeuksilta maanpinnasta.

Koulun kakkosluokkalaiset pääsivät taas kokeilemaan piirtämistä virtuaalitodellisuudessa musiikin tahtiin. Musiikki (Sigur Ros) soi bluetooth-kuulokkeiden kautta ja oppilaat saivat piirtää vapaasti Googlen Tilt Brush -sovelluksella. Musiikki sai oppilaat jopa tanssahtelemaan musiikin tahtiin virtuaalitodellisuudessa, ja näin eläytymään maalaamiseen. Tosin tämä tanssien liikkuminen aiheutti mahdollisesti huonoa oloa, joten suosittelen rauhallista liikkumista ja liikkeitä virtuaalitodellisuudessa vielä nyky välinein.

Kakkosluokkalaisten kanssa kokeiltiin myös 360°-näytelmän kuvaamista. Oppilaat valmistivat näytelmät annetusta aihepiiristä. Näytelmissä tuli huomioida, että ”esiintymislavana” toimii koko luokka, koska 360°-kuvaan saadaan tallennettua kaikki luokan tapahtumat. Oppilaat osasivat hienosti huomioida luokan eri tilat näyttelemistä suunnitellessa. Kamera oli keskellä luokkaa ja se laukaistiin kuvaamaan videota luokan ulkopuolelta ja samalla näytelmä alkoi. Näytelmiä katsottiin padin kiihtyvyysanturia hyödyntäen ja padin pitelijä toimi ns. elokuvan ohjaajana, joka ohjasi kuvan aina tapahtumapaikkaan. Muu luokka seurasi näytelmää valkokankaalta, joka oli padiltä heijastettua sinne.

Koululla on kokeilun alla myös mahdollisuuksien kartoittaminen 3d-mallintamiseen ja tulostukseen Googlen Blocks -sovellusta hyödyntäen sekä miten hyödyntää virtuaalitodellisuutta erityisopetuksessa.

 

Innokkain terveisin,

Lauri Parkkonen ja Ilari Malinen

Microbitit käyttöön luokanohjaajatunneilla!

Otimme Microbitit käyttöön oman valvontaluokkani kanssa luokanohjaajan tunneilla. Olemme luokan kanssa pohtineet paljon muun muassa sitä, millainen on hyvä luokka ja miten voisimme jokainen omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että meidän luokassa olisi mahdollisimman hyvä olla ja opiskella.

Ennen varsinaista tehtävää käytimme noin kolme oppituntia siihen, että opettelimme yhdessä, miten Microbittiä ohjelmoidaan. Aluksi kävimme muutamia perusseikkoja läpi opettajajohtoisesti, mutta hyvin pian huomasimme, että oli mielekkäänpää, kun jokainen pari eteni omaan tahtiin tutustuen. Käytimme pääosin Innokas-sivultolta löytyvää materiaalia, mutta osa oppilaista etsi itsenäisesti myös muita materiaaleja verkosta.

Kun kaikki alkoivat vähän pääsemään jyvälle, mistä Microbitin ohjelmoinnissa on kysymys, lähdimme suunnittelemaan laitetta, jolla voisimme parantaa luokan yhteishenkeä. Oppilaat pohtivat pienissä ryhmissä ensin, mitä laitteita on olemassa ja sitten sitä, mitä haasteita luokan toiminnassa on. Näiden alkupohdintojen jälkeen oppilaat lähtivät suunnittelemaan jotain laitetta, jonka pystyvät koulussa valmistamaan ja jonka tarkoituksena oli parantaa luokan yhteishenkeä.

Oppilaiden tuntui ensin olevan vaikeaa päästää ajatukset ”lentoon”, eivätkä he juuri uskaltaneet ehdotella mitään omasta mielestään tyhmiä ideoita. Kuitenkin, kun ensimmäiset ideat päästettiin ilmoille, alkoi niitä pikkuhiljaa syntyä enemmänkin. Oppilaat innovoivat muun muassa laitteen, joka auttaa jännittäjää pitämään esitelmän, heitettävän pehmokuution, joka soittaa rauhoittavaa musiikkia sekä tsemppinallen.

Nyt olemme siinä vaiheessa, että oppilaat ovat valinneet ryhmän sisällä eri tehtävät. Koodaajat ovat alkaneet suunnitella koodia ja kädentaitajat varsinaista laitetta. Tavoitteena on, että ennen kevättä saamme muutaman valmiin laitteen yhdeksättä luokkaa varten!

Jenni Hintikka

Lintumetsän koulu 8. luokka

Espoo