Kirjoittajan arkistot: korhoti

Syksyn 2017 Innokas-haasteen satoa: Mummorobotista Mikromuovinkerääjärobottiin

Suomen Robotiikkayhdistys haastoi yhteistyössä Innokas-verkoston ja yhteistyöyritysten  kanssa esi-9.luokkalaiset osallistumaan järjestyksessään toisen kerran Robotit rakentavat tulevaisuudessa– kilpailuun. Ensimmäinen haaste järjestettiin syksyllä 2016 ja tämä toinen nyt syksyllä 2017. Oppilaita haastettiin keksimään uusia tulevaisuuden robotti-innovaatiota ja kertomaan ideoistaan vapaavalintaisella tavalla. Tämän syksyn haasteeseen osallistui ilahduttava määrä 0-2, 3-6 ja 7-9 luokkalaisten ryhmiä.

Merkille pantavaa monissa robottiprojekteissa oli niiden laaja-alaisuus. Useat projektit oli rakennettu hienosti uuden ops:n mukaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien näkökulmasta: projekteissa lähdettiin usein liikkeelle aiheeseen johdattelusta & arjen haasteista ja edettiin ideointivaiheista yhteissuunnitteluun ja yhteiskeksimiseen sekä töiden esittelyyn eri areenoilla. Jyväskylä normaalikoulun opettaja kuvaa projektin monialaisuutta seuraavasti: Projekti oli loistava oppimiskokonaisuus, jossa laaja-alaiset tavoitteet ja useat oppisisällöt nivoutuivat yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi

Toimintaa kuvaavissa videoissa näkyy selkeästi toiminnan ja keksimisen ilo, innostus ja yhteistyötaitojen harjoittelu. Innostuksen ja oppimisen ilon kuvauksia löytyy myös projektikuvauksista. Sammonlahden koulun opettaja kirjoittaa: “Pyrimme hyödyntämään monipuolisesti erilaisia teknologisia taitoja projektin eri vaiheissa ja tässä onnistuimmekin kohtuullisesti. Prosessi oli hyvin opettavainen ja riemunkiljahduksiltakaan ei vältytty!”  Vanttilan koulun opettaja kirjoittaa samasta teemasta puolestaan seuaavasti: ”… eräskin ekaluokkalainen, joka ei millään olisi jaksanut yhtä koulupäivää, sanoi viimeisellä tunnilla robottityöskentelyn loppuessa, että päivä oli liian lyhyt ja olisi saanut kestää vielä viisi tuntia”

Viime vuotiseen tapaan oppilaiden ideat tulevaisuuden roboteista linkittyivät paljolti heidän omasta arjestaan nouseviin haasteisiin tai tarpeisiin. Rajakylän 2A-luokkalaiset ideoivat muun muassa Mummorobotin, joka olisi erittäin monitaitoinen, kuten mummot ovat. Mummorobotit odottaisivatt lapsia koulun aidan vieressä, saattaisivat kotiin, tekisivät välipalaa, lukisivat ja leikkisivät sekä auttaisivat läksyissä ja kotitöissä. Kun taas Lappeen koulun oppilaat ideoivat ympäristön suojeluun liittyvän Mikromuovinkerääjärobotin.

Osa töistä saa kilpailun tuomareilta erityiskiitosta yhteistyökumppaneiden kuten vanhempien ja muiden asiantuntijoiden osallistamisesta projekteihin. Tästä esimerkkinä ote Neilikat-ryhmän projektiraportista: ”Robotit valmistettiin erilaisista materiaaleista, joita sai tuoda mm. kotoa. Näin roboteissa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja ne ovat osa kestävää kehitystä. Robottien valmistukseen osallistuivat myös vanhemmat lasten kanssa. Lapsi toimi työnjohtajana ja aikuinen sai toimia lapsen apurina.”

Myös Suomi 100-teema oli esillä projektitöissä, Vanttilan koulun opettaja kirjoittaa:  Ajatuksena oli pohtia näin Suomi 100-juhlavuonna, millainen robotti Suomi 200-vuonna palvelisi ihmisiä.”

Suomen Robotiikkayhdistys ja Innokas-verkosto kiittää lämpimästi kaikkia haasteen vastaanottaneita opettajia ja kekseliäitä Suomen tulevaisuuden tekijöitä ja robotti-innovaatioita keksineitä oppilaita ja oppilasryhmiä!

Syksyn 2017 Innokas-haaste / palkitut ryhmät

Eskari – 2. luokka
1. sija Kalevalan koulu, Pohjantien yksikkö, 1A ja 2A, Kuopio Rapi -robotti 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin
2. sija Hepopuiston päiväkoti, Neilikat eskariryhmä, Vantaa Useita robottiprojekteja 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin
3. sija Vanttilan koulu, 1A, 1B ja 1C -luokat, Espoo Useita robottiprojekteja 300€ lahjakortti robotiikkahankintoihin
Erityismaininta Korian koulun 2.B, Kouvola Monitaitoinen ohjelmointirobotti 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin
3. – 6. luokka
1. sija Huovilan alakoulu 5. luokka, Muhos Arthur robottiapuri VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus
2. sija Friisilän koulun 5.luokka, Espoo Useita robottiprojekteja VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus
3. sija Lappeen koulu, 5A&5B, Lappeenranta Mikromuovirobotti VEX IQ / Lego EV3 aloituspakkaus
Erityismaininta Karhen koulu, luokat 3-6, Ylöjärvi Automaattikastelukannu 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin
7. – 9. luokka
1. sija Sammonlahden koulu 7A-luokka, Lappeenranta Sirkkoja ruuaksi -robottijärjestelmä Luokkaretki vapaavalintaiseen robotiikkakohteeseen
Erityismaininta Matias Rintakoski, Turku Tulevaisuuden robotiikkaa 100€ Lahjakortti robotiikkahankintoihin

Sarjojen voittajien robotiikkainnovaatiot videoina
Eskari-2 luokat / Rapi-robotti / Kalevalan koulu, Pohjantien yksikkö, 1A ja 2A, Kuopio

3-6 luokat/ Arthur robottiapuri/ Huovilan alakoulu 5. luokka, Muhos

7-9 luokat/ Sirkkoja ruuaksi -robottijärjestelmä/ Sammonlahden koulu 7A-luokka, Lappeenranta

Innostunein terveisin ja jo syksyn 2018 haastetta suunnitellen,
Innokas-verkoston ja Suomen Robotiikkayhdistyksen haastetoimikunta
Jyrki Latokartano, Joni Andersin ja Tiina Korhonen

“Yhteenkuuluvuuden -kaupunki” – interaktiivinen oppimispeli

Osana kurssisuoritustamme olemme tulleet usein innovoineeksi jonkin konkreettisemman ja lähestyttävämmän väylän jakaa löydöksemme tieteellisen tiedon maailmasta. Tällä kertaa kehitimme ThingLink-alustan ja Google Mapsista räätälöityjen kuvien sekä kopiointivapaiden Google kuvahakutulosten avulla virtuaalisen tietovarannon, joka houkuttelisi käyttäjän aiheen pariin sekä informoisi yhteenkuuluvuuden ilmiöstä ja sen fasilitoimisesta opettavaisella tavalla. Tämä versio pelistä on suunniteltu erityisesti ryhmien ohjaajille ja itseohjautuville ryhmille.

ThingLink osoite: https://www.thinglink.com/scene/974992268169576450

Kaupunkikuvassa on erilaisia linkkejä upotettuna kuvaan, jotka avautuvat omiksi ThingLink kuvikseen. Ne pitävät sisällään yleistä tieteellistä tietoa yhteenkuuluvuuden ilmiöön liittyvistä aiheista, erilaisia aktivoivia tai reflektoivia tehtäviä ja vinkkejä yhteenkuuluvuuden tunteen fasilitointiin! Interaktiivinen seikkailu alkaa “Yhteenkuuluvuuden kaupunki” näytöltä. Kuva pyrkii ohjaamaan käyttäjän aluksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungintaloon”, joka on ainoa kuvaan nähtävästi kiinnitetty ja tähdellä merkitty kohde.

Kaupungintalo toimii ikäänkuin tuutorina niille ominaisuuksille, joita ThingLink kuva voi sisältää. Se toivottaa käyttäjän tervetulleeksi interaktiivisen maailman pariin ja neuvoo miten kaupungissa “liikutaan” eri paikkojen välillä. Kaupungintalolla itsessään tarjotaan jo ensimmäiset määritelmät yhteenkuuluvuudelle ja kätketty käyttäjiä yhdistävä oivallus (kuvat voivat sisältää kätkettyjä “tägejä”) sekä aktivoiva sivujuonne (kaupungin sloganin kadonneet merkitykset).

Neljä kahdeksasta kaupungin muusta kohteesta valikoitui Reis, Seldon, Gable, Roscoe & Ryan (2000) tutkimuksen tulosten perusteella yhteenkuuluvuuden tunteen kokemisen kanssa positiivisesti korreloivien tekijöiden mukaan. Heidän tutkimuksensa selvitti sitä mitkä aiemmissa tutkimuksissa todetuista sosiaalista kanssakäymistä vahvistavista aktiviteeteista korreloivat yhteenkuuluvuuden tunteen kanssa. Tutkimuksessaan he operationalisoivat yhteenkuuluvuuden tunteen kokemukseksi läheisestä yhteydestä toisiin.

Sosiaalisista aktiviteeteista lähes saumattomasti tuota kokemusta mukailivat tuntemukset ymmärretyksi ja arvostetuksi tulemisesta. Samoin ne aikaa vievimmät sosiaaliset yhdessä olon hetket, jolloin osaanottajat kokivat keskustelleensa merkityksellisistä asioista toisten kanssa mukailivat kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näiden kahden löydön seurauksena “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Arvostuksen temppeli

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Sosiaaliset aktiviteetit joissa esiintyi toisten seurassa oleskelua, tai miellyttävien ja iloisten asioiden tekoa, ja joihin ei liitetty tuomituksi tai epävarmaksi oloaan tuntemista noudattivat myös tieteellisesti riittävän merkittävällä tavalla kokemusta läheisestä yhteydestä toisiin. Näistä tekijöitä vaaliaksemme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” perustettiin seuraavat kohteet:

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Vapaa-ajan puisto

 Neljästä toistaiseksi esittelemättömästä kohteesta yksi perustettiin kun ryhmällemme selvisi kuinka yhteenkuuluvuus mielletään tavanomaisessa arkisessa diskurssissa yhteisöllisyytenä ja mitä se silloin tarkoittaakaan. Saastamoinen (2009) lainaa Yhteisöllisyys liikkeessä -kirjassaan Nivalan väitöskirjaa määritellessään yhteenkuuluvuuden luonnetta; se liittyy yhteiseen toimintaan ja yhteisiin symbolisiin merkityksiin – yhteenkuuluvuuden tunne syntyy menneiden jaettujen kokemusten seurauksena. Tämä ymmärrys johti seuraavan kohteen perustamiseen:

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Toinen hieman “jälkijunassa” perustettu kohde syntyi ajatuksesta, että erilaisille ryhmäyttämis ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomis – harjoitteille tarvitaan jokin kohde mihin ne voitaisiin tallettaa, mistä niitä voitaisiin nostaa erilaisia tilanteita varten ja jossa ketkä tahansa voisivat jakaa uusia löydöksiä aiheesta. Näin kaupunkiin syntyi kaikille ThingLink käyttäjille avoimesti muokattavaksi jättämämme kohde:

Materiaali Pankki

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi “Yhteenkuuluvuuden kaupungissa” sijaitsee myös kaksi kohdetta, joiden tehtävä on yleisluontoisempi. Niiden tehtävä on valaista yhteenkuuluvuuden tarpeen määritelmää ja sen tärkeyttä niin yksilöille kuin ryhmillekin. Kohteet ovat:

Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Sosiaalisen koheesion kauppatori

Aivan kurssin päätteeksi lisäsimme “Yhteenkuuluvuuden kaupunkiin” vielä yhden kohteen: Lähteiden Lahti. Tuon kohteen tehtävä on tarjota kiinnostuneille jatkotutkimuksen mahdollisuuksia. Kohde pitää sisällään kaupunkiamme rakentaessa käyttämiämme kirjallisuuslähteitä, joita ei sen muissa kohteissa ole vielä esillä.

Yhteenkuuluvuuden kaupungin kohteet

Seuraavaksi esittelemme lyhyesti jokaisen kohteen sisältöjen taustoja ja perusteluja niiden relevanttiudelle. Käymme läpi jokaisen kohteen niiden esiintymisjärjestyksessä tässä esseen osiossa:

Arvostuksen temppeli

Ymmärretyksi ja arvostetuksi tuleminen

Arvostuksen temppelissä käydessään pelaaja saa lisätietoa siitä, miten tämä osa-alue liittyy yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Lisäksi hän saa käyttöönsä muutaman harjoituksen, joiden avulla voidaan lisätä yksilön tunnetta olla arvostettu ryhmän jäsen tai miten vahvistaa itseä kun ei tunne kuuluvansa joukkoon. Halusimme myös, että temppelissä käydessään pelaaja voi pitää pienen rentoutumishetken ja muistaa olevansa arvokas.

Henkilökohtaisten merkitysten parturi-kampaamo

Turvallisuus ja toiminnan merkityksellisyys

Onnistunut hiussalonki käynti jättää hyvän olon ihmiselle, eikä se välttämättä johdu pelkästä hiusten harvennuksesta. Hyvä parturi-kampaaja keskustelee asiakkaiden kanssa toisinaan hyvinkin henkilökohtaisista asioista, tai ainakin keskustelut liikkuvat molemmille merkittävillä aihealueilla. Parhaat salongit hoitavat siten myös ihmisen henkistä hyvinvointia. Kaupunkimme parturi-kampaamossa pelaaja oppii turvallisesta ilmapiiristä ja siitä siitä kuinka merkityksellisistä asioista keskustelu voikaan tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vuorovaikutuksen rakennustyömaa

Tuomitun olon ja epävarmuuden tunteiden aiheuttamisen välttäminen, tunneäly ja terveen vuorovaikutusilmapiirin vaaliminen

Keskeisimmät opit mitä “Vuorovaikutuksen rakennustyömaa” tarjoaa pelaajalle liittyvät toisten huomioon ottamiseen, keholliseen viestintään ja ryhmänmuodostamisen eri vaiheisiin. Eräs tärkeimmistä tämän kohteen anneista liittyy ryhmän rooleihin, joiden kanssa pelaaja autetaan kosketuksiin. Monet muutkin kohteet kaupungissamme pitävät sisällään ikäänkuin uusia jälkiä, joita toivomme pelaajien innostuvan tutkimaan. Uskomme, että oppimista avittaa enemmän sen haluaminen kuin siihen pakottaminen (want to learn > have to learn).

Vapaa-ajan puisto

Toisten seurassa oleskelu ja mielekkään sekä iloisen ryhmäyttävän toiminnan tekeminen

Yhteisten miellyttävien toimien valikoimisen “Vapaa-ajan puistoon” jätimme ryhmäläistemme tehtäväksi. Kohde perustuu aatteelle jokaisen ryhmän omanlaatuisuudesta ja, että ryhmän itsensä tehtävä on selvittää millainen yhteinen toiminta ja oleskelu heistä on mielekästä. Tätä varten puistoon avattiin osio, johon ThingLink pelaajat voivat koota materiaalia mahdollisuuksista ryhmien yhteiselle toiminnalle, mitä pelaajat voivat viedä omiin ryhmiinsä kokeiltavaksi ja kehittää edelleen.

Yhteenkuuluvuuden kaupunginmuseo

Jaettujen kokemusten ja yhteisen toiminnan kehittyminen jälkikäteen yhteenkuuluvuuden tunteeksi

Kaupunginmuseo pyrkii tukemaan pelaajan ymmärrystä yhteenkuuluvuuden tunteen käsitteen monipuolisuudesta ja monikäyttöisyydestä. Se esittää taustoja yhteen suurimmista oivalluksistamme; yhteenkuuluvuuden tunne seuraa sosiaalista aktiviteettia ja sen  elementtejä.

 Itsemääräämisoikeuden poliisilaitos

Yhteenkuuluvuuden tarkastelu yhtenä psykologisena perustarpeena

Poliisilaitos sai alkunsa itsemääräämisoikeus-teorian esittelemisestä, johon yhtenä kolmesta keskeisestä käsitteestä kuuluu yhteenkuuluvuus. Itsemääräämisoikeus-teorian ja siitä koituvien henkisen hyvinvoinnin vaikutusten kuvailemiseksi poliisilaitoksen tieteellinen oppi kätkettiin tarinalliseen ja metaforien täyteiseen muotoon. Se esittelee erään merkittävimmän löydöksemme yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta dilemman muodossa: yhteenkuuluvuuden kokeminen on ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta aina positiivinen tekijä, siitä huolimatta millaiseen toimijaan yhteenkuuluvuuden tunne kohdistuu.

 Sosiaalisen koheesion kauppatori

Ryhmän yhteenkuuluvuuden operationalisointia mitattavaan muotoon

Sosiaalisen koheesion kauppatori rakentui seuraavien tieteellisten tietojen varaan. Sosiaalinen koheesio on yksilöiden tuntemaa vetovoimaa ryhmään (joka vaihtelee yksilöiden välillä, mutta jonka keskiarvo on sosiaalinen koheesio). Sitä rakentavat seuraavat asiat: arvostettuna oleminen, ryhmän toiminnan mielekkyys ja ryhmäläisistä pitäminen. Sosiaalista koheesiota on tuettu seuraavin järjestelyin: vastuutehtävien jakaminen kaikkien kesken, istumajärjestys, normien rakentaminen heikompia tukeviksi. (Aho ja Laine, 1997.)

 Yhteenkuuluvuuden kaupungin slogani

Jaettava kokemus, jonka myöhempi muistelu lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta (ja onnellisuutta) niihin keiden kanssa aktiviteetin on voinut jakaa

Halusimme tarjota pelaajille mielekkään sivujuonteen oppimisen ohelle. Toivomme sloganin revenneiden palasten metsästyksen ympäri kaupungin jättävän pelaajiin miellyttävän jäljen, jonka muisteleminen voi sitoa heitä jälkikäteen yhteen toisten pelin pelaajien kanssa. Näin varmistamme myös, että pelaajat tulevat vierailleeksi kaupungin jokaisessa kohteessa ja kohdanneeksi ilmiöitä, jotka liittyvät yhteenkuuluvuuteen.

Terveisin,
Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan opiskelijat
Joakim Laine, Eeva Partanen, Jesse Martin ja Kaisa Tuohilampi

Lähteet, joihin viitattu tässä kirjoituksessa

  • Aho, S., Laine, K. (1997). Minä ja muut – kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Otava. Helsinki
  • Reis, H. T., Sheldon, K. M., Gable, S. L., Roscoe, J., & Ryan, R. M. (2000). Daily well-being: The role of autonomy, competence, and relatedness. Personality and social psychology bulletin, 26(4), 419-435.
  • Saastamoinen M. (2009) Aikalaiskeskustelua yhteisöllisyydestä. Teoksessa Filander K, Vanhalakka-Ruoho M. (toim.), Yhteisöllisyys liikkeessä. Aikuiskasvatuksen 48. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, Helsinki, 33–66.

VISIOT – kehittämishanke käynnistynyt

Innokas-verkoston VISIOT-hankkeen toimijat eri puolilta Suomea tapasivat hankkeen Kick off-tilaisuudessa Helsingissä maanantaina 8.5. Aamupäivän aikana hanketoimijat perehtyivät hankkeessa hyödynnettäviin teknologioihin sekä hankkeen tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Iltapäivän aikana suunniteltiin muun muassa lukuvuoden 2017-2018 toiminnan aikataulutusta.

VISIOT-kehittämishanke on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Uusi peruskoulu – ohjelmaa. Hankkeen toiminta tukee monipuolisesti uuden opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa visioimalla ja kehittämällä uusimpien teknologioiden – IoT, AR ja VR – käyttöä pedagogisesti mielekkäillä ja kokonaan uusilla tavoilla.

Esineiden internettiä (IoT) hyödyntäviä toimintamalleja ja materiaaleja kehitetään arjen teknologioiden havainnoimisen, luovan ja kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisu- ja tutkimuksen tekemisen taitojen sekä digitalisoituvassa yhteiskunnassa elämisen, osallistumisen ja toimisen taitojen näkökulmista. Tämän tavoitteen toteuttamisessa hyödynnetään Innokas-verkoston aikaisemmissa hankkeissa syntynyttä laaja-alaista ymmärrystä arjen ja tulevaisuuden teknologioista ja niihin liittyvistä ilmiöistä.

Hankkeen toisena tavoitteena on testata ja kehittää erilaisia AR- ja VR-sisältöjä. Sisältöjen avulla pyritään opettamaan ja oppimaan paremmin sellaisia asioita, jotka ovat muutoin vaikeaa ymmärtää ja sitouttamaan ja innostamaan oppijoita laaja-alaisten taitojen oppimiseen kokemuksellisuutta hyödyntäen.

Hanketta koordinoi Lappeenrannan kaupunki/Saimaan mediakeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kanssa. Hankkeessa ovat mukana seuraavat Innokas-verkoston aluekoordinaattorikunnat: Espoo, Tampere, Kuopio, Kontiolahti, Larsmo, Oulu sekä Jyväskylän yliopisto / OKL.

Seuraa hankkeen etenemistä ja kehittäjäkoulujen kuulumisia Innokas-verkoston blogista lukuvuoden 2017-2108 aikana.

Kesäisin Innokas-terveisin Tiina

Hour of Code Lumijoen koulussa

Viimeviikolla 5-9.12 oli kansainvälinen koodituntiviikko, Hour Of Code, johon koko Lumijoen peruskoulu osallistui. Koulupäivien aikana jokaisella luokalla oli viikon sisällä ainakin yksi kooditunti. Kooditunneilla opettivat Erasmus+-projektissa mukana olevat 9 – luokkalaiset oppilaat. Projektilaiset myös tiedottivat projektista isossa koko koulun aamunavauksessa ja olivat vastuussa koodiviikon onnistumisesta yhdessä projektia vetävien opettajien sekä luokka-asteiden opettajien kanssa.
Erasmus+-projektin tarkoitus on opettaa nuorille koodausta ja tietoturvaa. Projekti on Euroopan Unionin rahoittama ja näitä projekteja toimii useampia. Lumijoen koulun projektin nimi on App2d@te. Koulumme toimii yhteistyössä kolmen ulkomaalaisen koulun kanssa. Jokaisessa koulussa projekti toimii siten, että projektin nuoret opettelevat erilaisia koodausohjelmia ja opettavat näitä myöhemmin koulun oppilaille ja opettajille.

arironkainenharjoittelee ellaeskolajessicaheinanen lego-robot-017 lego-robot-021scratchlego-robot-051
Tuntien sisältöä oli pohdittu etukäteen oppilaiden iän ja taitotason mukaan. Esimerkiksi 0-2 luokkalaiset opettelivat koodausta Code.org sivustolla tekemällä Angry Birds -teemaisia harjoituksia. He olivat myös aiemmin harjoitelleet kyseisellä sivustolla ja beebottejen parissa. Beebotit ovat yksinkertaisesti ohjelmoitavissa olevia ampiaisen näköisiä robotteja. Eskarit harjoittelevat näiden avulla koodauksen alkeita koodausviikon ulkopuolella.
3-4-luokat harjoittelivat Kodu-ohjelman käyttöä. Kodu on helppo koodausohjelma, jolla voi luoda omia pelejä ja maailmoja valmiiden työkalujen avulla. 5-7 -luokkalaiset harjoittelivat Scratch-nimistä animaatio-ohjelmaa, jolla voi tehdä lyhyehköjä 2D-animaatioita. Hahmot ja maailman voi piirtää itse tai käyttää omia valokuvia, mutta ohjelmalla on myös laaja valikoima valmiita vaihtoehtoja.
8 – luokkalaiset harjoittelivat Lego-robottien käyttöä. Ensin lego-robotit täytyy rakentaa nimensä mukaan legoista ohjeiden mukaan, sitten ne kytketään tietokoneeseen ja ohjelmoidaan siellä mm. liikkumaan ja soittamaan musiikkia. Niiden muisti täytyy tyhjentää käytön jälkeen. Lego-robotit ovat jo haastavampia, ja oikeat mittasuhteet täytyy ottaa huomioon robottia liikuttaessa, ettei se törmää mihinkään. Tietotekniikan tunneilla myös yhdeksännet luokat ovat kokeilleet Lego-robottien ohjelmoimista.

scratch1 scratch2
Koodituntiviikolla yhdeksännen luokan kooditunti oli vapaa. ATK-tunneilla oli käyty mm. Kodua, Scratchia ja Alicea. Alice on haastava animointiohjelma, jolla voi toteuttaa pitkiä ja hyvin tarkkoja animaatioita. Kuten Scratchissä, hahmot ja maailma voivat olla täysin itse luotuja tai ohjelman erittäin laajasta valikoimasta valittuja. Koodituntiviikolla yhdeksäsluokkalaiset saivat vapaasti valita koodausohjelmista mieluisan tai harjoitella Code.org sivustolla, josta löytyy myös haastavia ja vieraskielisiä harjoituksia.
Viikon jälkeen Erasmus+-projektilaiset ovat keränneet oppilailta ja opettajilta palautetta ja mielipiteitä Hour Of Code –viikosta. Koodituntiviikko meni erittäin sujuvasti kaikkien joustaessa ja sai monia innostumaan koodaamisesta koulussamme entistä enemmän. Vastaava viikko järjestettiin myös viime vuonna ja toivottavasti tullaan järjestämään jatkossakin.

Sonja Halonen, Erasmus-tuutori, 9.luokka/ Lumijoen koulu

Robotit rakentavat tulevaisuudessa – kilpailu: mainioita peruskoululaisten robotiikkainnovaatioita ruokaroboteista matkatavararobotteihin

Suomen Robotiikkayhdistys haastoi yhteistyössä Innokas-verkoston kanssa suomalaiset koulut osallistumaan ”Robotit rakentavat tulevaisuudessa”- kilpailuun. Koululuokkia haastettiin keksimään uusia tulevaisuuden robotti-innovaatiota ja kertomaan ideoistaan vapaavalintaisella tavalla. Haasteen vastaanottaneiden luokkien ja ryhmien toteuttamat kilpailutyöt ovat mainioita esimerkkejä oppilaiden ja opettajien yhteistyöstä ja tulevaisuuden innovaatioiden kehittämisestä arjen tarpeista lähtien. Osa töistä saa kilpailun tuomareilta erityiskiitosta yhteistyökumppaneiden kuten vanhempien osallistamisesta töiden toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen näkökulmien huomioimisesta.

Kilpailusarjojen voittajatöiden ”Ruokarobotin” ja ”Salt ja FoodBotin” sekä ”Turvallisuus- ja pelatusrobotti Hapen” ja ”Matkatavararobotin” ideat ovat lähteneet liikkeelle oppilaiden huomaamista arjen haasteista. Kouluruokailuun liittyvien robotti-innovaatioiden taustalla ovat huomiot ruokailutilanteisiin liittyvistä haasteista kuten erityisruokavalioiden kasvavasta määrästä ja ruokajonossa ja ruuan tarjoilutilanteissa syntyvästä metelistä ja kiireestä. Ratkaisuissaan oppilaat hyödyntävät robotiikkaa näiden tilanteiden parantamiseksi. Turvallisuus- ja pelastusrobotti Hape puolestaan kuvastaa arjen turvallisuuskysymyksiin liittyvistä tilanteista nousevaa tarvetta hyödyntää robotiikkaa ihmisen henkilökohtaisen turvan takaamiseksi. Matkatavararobotin tarve nousee matkatavaroiden kuljettamiseen ja siirtämiseen kuluvaan aikaan ja vaivaan liittyvistä kysymyksistä. Mikä olisikaan sen mieluisampaa kuin antaa matkatavarat suoraan kotiovelta matkatavararobottien ja maailmanlaajuisen robotiikkaverkoston ja järjestelmän kuljetettavaksi!

Kisan voittajille lähtee tänään tieto mainioista robotiikka-alan palkinnoista, isot kiitos palkinnoista kaikille haasteen yhteistyökumppaneille. Osa voittajaluokista pääsee tutustumaan tämän hetken johtaviin automaatio- ja robotiikka-alan yrityksiin Suomessa ja osa saa ohjelmoinnin ja robotiikan opettamiseen ja oppimiseen liittyviä tuotepalkintoja. Suomen Robotiikkayhdistys ja Innokas-verkosto kiittää lämpimästi kisaan osallistuneita ja yhteistyökumppaneita ja onnittelee kisan voittajia sekä kannustaa kaikkia Suomen koululuokkia tutustumaan robotisaatioon EU:n robottiviikolla 21.-25.11.2016!

Robotit rakentavat tulevaisuudessa – kilpailun voittajat
Sarjat eskari-2 luokka ja 3-6 luokat
– Heikkilän koulu, 2. ja 4.luokka, Kirkkonummi, ”Ruokarobotti”
– Jalavapuiston koulu, 5K luokka, Espoo, ”Salt ja Foodbot”
– Linnainmaan koulu, 6A luokka, Tampere, ”Turvallisuus- ja pelastusrobotti Hape”

Sarja 7-9 luokat
Haapamäen yhteiskoulu, 5. ja 8.luokat, Haapamäki ”Matkatavararobotisaatio”

Katso Haapamäen yhteiskoulun video ” Matkusta mukavasti”

Innokas-terveisin
Tiina Korhonen ja Jyrki Latokartano

Innokas2016 Robotiikkaturnaus

Kaapelitehtaan ovista sisään astuminen Millenium X –tapahtumaan oli kuin matka muistoihin, omaan robotiikkakisoissa vietettyyn nuoruuteni.  Neljän vuoden tauon jälkeen osa kisojen tunnelmasta oli väistämättä jo unohtunut. Paljon on muuttunut sen jälkeen kun ensimmäisen kerran vuonna 2008 osallistuin kisoihin: uusia lajeja, uusia sarjoja ja paljon suurempi tapahtuma kuin ennen. Silti olennainen on säilynyt samana: lasten ja nuorten innostus ja kiinnostus teknologiaa kohtaan. Suuren osallistujamäärän näkeminen lämmitti sydäntä: mahtavaa, että robotiikkaharrastus kiinnostaa näin monia. Joukkueiden työskentelyä seuratessa mieli teki itsellänikin palata taas vanhan harrastuksen pariin.

Mielenkiintoista näissä kisoissa on lajien jatkuva kehitys yhä haasteellisemmiksi. Esimerkkinä vuoden 2008 suomenmestaruuskisat verrattuna nykyhetkeen: pelastussarjan rata vastasi haasteellisuudeltaan nykyistä alkeissarjan rataa, jalkapalloa pelattiin yhden robotin joukkueilla mustavalkoisella kentällä ja silloisilla tanssiesityksillä saattaisi ehkä pärjätä tämänhetkisessä alkeissarjassa. Sumopainista, FLL:stä ja Freestylestä ei oltu silloin vielä kuultukaan. Kehitys näkyy näissä uudemmissakin lajeissa: sumopaini oli tänä vuonna muuttunut astetta vaativammaksi, kun itse areenalle pääsyyn vaadittiin viivan seuraamista siltaa pitkin. Nuoremmatkin kilpailijat olivat ottaneet tämän haasteen vastaan ja oppineet samalla uutta. Hienoa!

Kokonaan uutena lajina tänä vuonna nähtiin First Lego League, jossa robotti suorittaa erilaisia teeman liittyviä tehtäviä mahdollisimman nopeasti. FLL:n kuuluu myös joukkueen tuottama teemaan liittyvä kirjallinen osio.

Erityisesti minua miellytti nähdä Freestyle-sarja, jota ei omana aikanani vielä ollut olemassakaan. Tivoli-teema oli innoittanut mitä erilaisimpia laitteita ja kokonaisuuksia. Kun kaikki kisalajien rajoittavat tekijät poistetaan, syntyy jotain aivan uutta ja innovatiivista!

Kaikkiin virallisiin RCJ-sarjoihin valmistaviin alkeissarjoihin riitti osallistujia, vaikkakin jalkapallon takavuosien suosio oli hieman kärsinyt. Varsin lupaavalta tosin näytti, toivottavasti joukkueet jatkavat työnsä parissa!

Ainut, mitä toivoisin, olisi lisää rohkeutta ja motivaatiota kisailijoiden osalta lähteä virallisiin RCJ-sarjoihin mukaan. Toivottavasti vielä joku päivä nähdään lisää suomalaisia joukkueita kisoissa maailmalla! Tarttukaa haasteeseen!

Kerttu Lempinen, Kontiolahti

 

Robolukio-hankkeen ja Innokas-verkoston yhteistyö käynnistyy

Robolukion avainhenkilöt kävivät tapamaassa ennen joululomien alkua Innokas-verkoston johtajaa Tiina Korhosta Helsingin yliopistolla. Tapaamisessa sovittiin Innokas-verkoston ja Robolukion välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö alkoi välittömästi, kun Robolukion lukiot liittyivät Innokas-verkostoon ja saivat Innokas-hankkeelta LEGO MINDSTORMS Education EV3 -setit joululoman ajaksi testattavaksi. Opettajilla on mahdollisuus testata laitteita ennen omien hankkimista ja pohtia LEGO-robottien soveltuvuutta lukio-opetukseen. 

DSC_0853[1]

Robotiikkaa ei ole aiemmin juurikaan ollut lukio-opetuksessa Suomessa ja siksi Robolukio tuntuu kiinnostavan monia yhteistyötahoja – myös Innokas-verkostoa. Yhteistyö jatkuu alkuvuonna tietoiskulla Innokas-verkostosta ja Innokas-kouluttajan pitämällä työpajalla, jossa pääsemme tutustumaan tarkemmin legojen rakenteluun ja erityisesti niiden käyttöön kouluissa. Tiina lupasi kertoa Innokas-verkostosta vielä tarkemmin ja kertoa mitä verkostossa on saavutettu tähän asti ja miten robotiikka ja ohjelmointi näkyvät yritysmaailmassa Suomessa ja ulkomailla. Innokas-verkostossa on tähän saakka ollut lähinnä peruskouluja ja esikouluja, mutta nyt Robolukion ja Innokas-hankkeen yhteistyön myötä verkoston toiminta laajenee myös lukioihin.
Lue lisää Robolukio-hankkeen toiminnasta osoitteesta http://robolukio.blogspot.fi/

 – Juhani Nousiainen, Lumon lukio, Vantaa

 

Innokas mukana Treduka- ja KEOS – päivillä

Innokas-verkoston koordinaattorit ja kouluttajat esittelivät Innokas-verkoston toimintaa Tampereen alueen ja Jyväskylän alueen opettajien koulutuspäivillä marraskuun alkupuolella. Treduka-tapahtuma järjestettiin 7.11. ja KEOS-päivät 14.11. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 5000 opettajaa, mahtavaa! Molempien tapahtumien tavoitteena oli tukea opettajia ja kouluja uuden opetussuunnitelman käyttöönotossa ja innostaa opettajia tutustumaan oppilaiden 2000-luvun taitojen oppimista tukeviin menetelmiin, työtapoihin ja välineisiin. Tapahtumat ovat hieno osoitus suomalaisesta koulutusosaamisesta ja tavasta tukea opettajien osaamisen kehittämistä ja verkostoitumista. Kiitos osallistujille ja järjestäjille, tällaisia tapahtumia tarvitaan lisää!IMG_3271
IMG_3260 (2) KEOS (2)

Innokas-terveisin
Tiina Korhonen, Minna Kukkonen ja Juho Kemell

OKL koodaa! Toinen verkostotapaaminen Raumalla

Innokas-verkosto ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos järjesti yhteistyössä Rauman opettajankoulutuslaitoksen kanssa järjestyksessään toisen OKL koodaa! -tapahtuman Raumalla 17.-18.9. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella maaliskuussa. Rauman tapaamisessa oli mukana 35 opettajankouluttajaa eri puolilta Suomea. Tapahtuman ohjelma oli rakennettu yhteisöllisesti osallistujien ja järjestäjien kanssa.

Torstai-iltapäivänä oli tarjolla neljä ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyvää työpajaa. Osallistujat valitsivat pajoista kaksi. Tarjolla oli Lähtölaukaus koodaukseen, Lego Mindstorms EV3, Vex Robotics ja Feston automaatiopajat. Pajoissa osallistujat tutustuivat toiminnallisesti ohjelmoinnin ja robotiikan saloihin. Torstaipäivän päätteeksi Anna-Maija Partanen Lapin yliopistosta veti yhteistyössä Innokas-koordinaattori Kati Sormusen kanssa kaikille yhteisen työpajan: ”Ohjelmointi opetussuunnitelmassa”. Anna-Maijan ja Katin alustusten jälkeen opettajankouluttajat keskustelivat uuden opetussuunnitelman sisällöistä ohjelmoinnin ja robotiikan näkökulmista. Keskusteluissa pureuduttiin muun muassa siihen, miten ohjelmointia voi käytännössä opettaa osana eri oppiaineita ja miten ne voivat olla osana oppiainerajoja rikkovissa laaja-alaisen osaamisen taitoja tukevissa kokonaisuuksissa.

opspohdintaa Okl koodaa työpajat

Perjantaina osallistujat jakoivat ohjelmointi- ja robotiikkakuulumisia. ”Lava oli vapaa” eli jokainen halukas sai esitellä tai kertoa, miten ohjelmointi ja robotiikka näkyy omassa tai oman yksikön toiminnassa. Esittelyjen aikana kuulimme muun muassa eri puolella Suomea järjestettävistä tapahtumista, päivien aikana ideoidusta kerhotoiminnasta, uusista välineistä- ja ohjelmointiympäristöistä sekä kansainvälisistä kuulumisia ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyen. Kuulimme myös SOOL:n puheenjohtajan Piritta Talikan kautta opettajiksi opiskelevien terveiset. Mahtavaa, että SOOL oli myös mukana tapahtumassa!

Perjantaipäivän lopuksi kartoitimme osallistujien tarpeita ja ideoita OKL koodaa! -toimintaan liittyen. Yhteisiä osaamisen jakamiseen fokusoituja tapaamisia ja tapahtumia toivottiin lisää. Paljon keskusteltiin myös viestinnästä. Yhdessä etsittiin keinoja saada yhä useampi opettajankouluttaja mukaan seuraaviin tapaamisiin. Keskustelua käytiin myös yhteisistä opettajien ja opettajankouluttajien tapaamisista.

okl koodaa kuva 2

Yhteenvetona voi todeta, että sekä opettajilla että opettajankouluttajilla on nyt hyvä meininki: innostusta jakaa ja oppia ohjelmoinnin ja robotiikan opetuksen pedagogisia ja mielekkäitä käytänteitä löytyy ympäri Suomen. Tärkeintä on nyt organisoida ja tarjota näitä osaamisen jakamisen tilanteita ja paikkoja sekä innostaa opettajia ja opettajien kouluttajia jatkuvaan yhteistyöhön. Iso kiitos kaikille tapahtuman järjestäjille ja osallistujille: kuten Rauman opettajankoulutuslaitoksen käsityökasvatuksen professori Eila Lindfors tapahtuman aikana totesi: ”Osallistujat tekevät tapahtuman”. Tästä on hyvä jatkaa. Seuraavan OKL koodaa! -tapahtuman suunnittelu on jo käynnissä.

Innokas-terveisin,
Tiina  ja Kati

Innostu ja innovoi! Ohjelmointia ja robotiikkaa Piilaaksossa

Innokas-verkoston yhteistyö Fablab@schoolsin ja Global Educational Communityn (GEC) kanssa jatkui huhti-toukokuun aikana. Innokas-verkoston johtaja Tiina Korhonen vieraili osana Finnable 2020-hanketta Stanfordissa ja jatkoi kehittämis- ja tutkimusyhteistyötä Fablab@schools johtajan Paulo Bliksteinin ja GEC:n toisen perustajajäsenen professori Ann Liebermanin kanssa.

Vaihtojakson tavoitteena oli myös kartoittaa laaja-alaisesti ohjelmoinnin ja robotiikan tilaa Piilaakson alueella. Teema on esillä ja pinnalla Piilaakson alueella sekä yritysmaailmassa että koulupuolella. Robotiikkaan liittyviä yrityksiä on perustettu alueella viimeisten vuosien aikana tuhansia ja  huhti-toukokuun aikana alueella järjestettiin useita ohjelmointiin, robotiikkaan, Maker Movement ja Fablab – toimintaan liittyviä koulutuksen alan tapahtumia. Huhtikuun alkupuolella järjestyn USA:n robottiviikon tapahtumia olivat muun muassa: Robot Block Party, Robomadness, Robogames ja FIRST –kisat. Toukokuussa järjestettiin muun muassa aihepiiriin suoraan linkittyvä Maker Faire tapahtuma. Katso lyhyt videokooste kevään tapahtumista:

Ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyvässä toiminnassa näkyi alueella mahtava tekemisen meininki! Uusia ohjelmointiin ja robotiikkaan liittyviä keksintöjä ja tuotteita ideoineet ja kehitelleet nuoret ja aikuiset esittelivät ajatuksiaan, ideoitaan tai juuri valmistuneita tuotteiden prototyyppejä eri tapahtumissa innostuneesti ja rohkeasti. Osaamisen jakamisen innostus oli osassa paikoista suorastaan käsin kosketeltavaa. Myös innostus oppia iästä riippumatta oli läsnä useissa tapahtumissa: ohjelmointiin ja robotiikkaan oli tutustumassa tai sitä oli esittelemässä sekä lapsia, nuoria että aikuisia. Osa tapahtumista oli suunnattu esimerkiksi suoraan perheille.

Innostukseen ja osaamisen kehittämisen paloon on osasyynä Kaliforniassa melko taattu päivittäinen auringonpaiste. Pääroolissa on kuitenkin varmasti uuden innovoimiseen, osaamisen kehittämisen, tekemiseen ja yrittäjyyteen kannustava positiivinen ilmapiiri.

Tuliaisina Suomeen tarttui monta ideaa ja vinkkiä Innokas- toiminnan seuraavaa vuotta varten. Jatketaan näiden ja kaikkien teidän Innokas-verkoston toimijoiden ideoiden siivittämänä yhteistyötä elokuussa.

Oikein rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille!

Tiina