Ylikylän peruskoulun maker-toiminta käynnistyi!

”Än, yy, tee, nyt!” hihkaisee 8-luokkalainen päästäessään irti ramppia nyt jo hurjaa vauhtia alas viilettävästä mäkiautosta. Muut ryhmäläiset kannustavat ympärillä, kun lego-palikoista rakennettu ajoneuvo kurvaa ruokalan lattialla pöytien ja tuolien väliin raivatulla ajoväylällä. Auto kulkee sulavasti lattian halki ja törmää sitten liikuntasalin seinään. ”Huh, onneksi oli puskuri!”

Mistä on kyse? No 8-luokan maker-valinnaisesta tietysti! Ylikylän peruskoulun maker-toiminta sai alkunsa jo uuden koulurakennuksen suunnitteluvaiheessa, kun koulun henkilökunta pääsi tutustumaan erilaisiin makerspace-tiloihin ja -ratkaisuihin niin meillä Rovaniemellä kuin Oulussa. Vauhtia toimintaan haettiin osallistumalla Innokkaan Innovatiivinen koulu toimii! -hankkeeseen, jonka myötä koulun maker-toiminta on rakentunut nykyiseen malliinsa. Hankkeessa kevään 2022 aikana hankitut työskentelyvälineet ja -materiaalit täydensivät uuden koulun olemassa olevaa laitteistoa ja maker-toiminnan rakentaminen kouluun aloitettiin syksyllä yläkoulun valinnaisena oppiaineena. 8-luokkalaiset oppilaat pääsivät paitsi vaikuttamaan valinnaisen oppiaineen sisältöihin, myös suunnittelemaan ja kehittämään koulun maker-toimintaa yhdessä opettajan kanssa. Tätä kehitystyötä jatketaan edelleen lukuvuoden loppuun ja mukaan toimintaan ovat päässeet myös 6-luokkalaiset oman valinnaisen kurssinsa myötä.

Avainsanana osallistaminen

Maker-toiminnan kehittäminen Ylikylän peruskouluun yhdessä oppilaiden kanssa on ollut se tärkein ja ensimmäinen vaihe. Oppilaiden osallisuus on ollut koko ajan toiminnan keskiössä; rakennamme koulumme maker-kulttuuria vuorovaikutuksessa ja toisiltamme oppien. Kun toimintaan sopivat tilat löytyivät ja uusia materiaaleja otettiin oppilaiden kanssa haltuun monipuolisissa ja innostavissa projekteissa, oli aika ryhtyä jalkauttamaan maker-toimintaa koko kouluun. Oppilaat pääsivät esittelemään toimintaa tulevien 8-luokkalaisten valinnaisesittelyillassa ja jännitys oli käsin kosketeltavaa.

Koska uusien asioiden oppiminen käy mielestämme parhaiten käytännön kokeilun kautta, on Ylikylän peruskoulussa myös henkilökunnalle järjestetty useita toiminnallisia mahdollisuuksia tutustua maker-toimintaan ja sen välineistöön. Näin henkilökunta saadaan innostumaan uudesta toiminnasta ja sitoutumaan sen jalkauttamiseen. Järjestimme esimerkiksi koulutuksen Sphero- ja Lego Spike -robotiikkavälineiden käytöstä ilon ja leikin avulla. Käytimme muutaman ys-tunnin robottien kanssa puuhailuun. Vertaistuki, yhdessä kokeileminen, rakentaminen, uuden oppiminen ja hieman oman mukavuusalueenkin ulkopuolelle meneminen sujui pikku porukoissa innokkaasti ja hyvällä meiningillä. Samalla jokainen sai tunteen, että robottien kanssa puuhailu on helppoa ja sitä voi vaivattomasti viedä omaan luokkaan. ”Tämähän sujuu – kuin leikki!”

Uusi opittu asia pääsi pian kertautumaan henkilökunnan pikkujouluissa, kun järjestimme leikkimuotoiset Sphero-kisat. Rakensimme etukäteen samanlaiset ajoradat neljälle joukkueelle. Kilpailu tapahtui viestinä – jokaisen joukkueen jäsenen piti kuljettaa Sphero läpi sokkeloradan takaisin lähtöpisteeseen. Kaikki tämä tietysti tapahtui discopallon värivalojen loisteessa. Innokas kannustaminen ja naurunremakka kaikui kilpailun ajan. Ja voitosta tietysti taisteltiin.

Mitä seuraavaksi?

Näin alkukeväästä on mukava todeta, että koulumme on ottanut maker-toiminnan innolla vastaan. Valinnaisryhmien positiivista viestiä on rummutettu oppilaiden keskuudessa ja opettajat ovat jo ryhtyneet soveltamaan oppimiaan taitoja omien oppilaidensa kanssa. Tästä on hyvä jatkaa!

Seuraavina toimenpiteinä on kehittää toimintaa edelleen oppilailta ja henkilökunnalta saadun kokemuksen ja palautteen kautta. Maker-toiminta jatkuu yläkoulun puolella meneillään olevan valinnaisen merkeissä ja uusi valinnaisryhmä aloittaa syksyllä. Yhteisissä keskusteluissa on jo pyöritelty ajatuksia tutor-toiminnasta, peda-kahviloista sekä maker-toiminnan sijoittamisesta osaksi koulun tvt-strategiaa. Tärkeintä on rakentaa kouluumme kestävä maker-kulttuuri, joka tukee oppilaan aktiivista roolia omaa toimijuuttaan kehittävä yksilönä, joka rakentaa tietoa tutkien, kokeillen ja jakaen tietoa muiden kanssa.

Innokkain terveisin,

Ylikylän peruskoulun hanketiimi

Digitala tryck i Näs skola

Projektet Innovativa skolan fungerar i Näs skola handlar mycket om den digitala skäraren. Vårt första mål var att få med hela kollegiet i att använda skäraren. Utvecklingsteamet på skolan inledde projektet i våras med att dra en fortbildning för hela personalen, även för elevassistenterna. Vi ville mycket gärna ha med elevassistenterna i arbetet eftersom de ofta är med på de praktiska lektionerna då skäraren högst sannolikt används. Vi hade alltså en hel eftermiddag då alla i personalen skulle designa en egen produkt. Resultatet blev t-skjortor av alla de slag, väskor, en bricka och en sopborste.

Från hösten var målet att alla elever från åk 4-6 skulle börja bekanta sig med skäraren. I åk 4 är läraren med eleven och hjälper med jobbet vid datorn. Trycken i åk 4 är tänkta att vara enkla, ex ett namn.

Då eleverna blir mera bekanta med skäraren i åk 5-6 är det tänkt att de skall kunna arbeta mera självständigt. I åk 6 klarar eleverna bra av att skapa sitt eget tryck i programmet Silhoutte. Eleverna använder den digitala skäraren också i träslöjd.

Under hösten hade utvecklingsteamet fortbildningar i två närliggande Larsmoskolor. Även under dessa lärarfortbildningar fick deltagarna designa sina egna tryck och överföra trycket till något textilt. 

Johanna Slussnäs och Alex Enkvist, Näs skola

Vuoreksen Innovatiiviset projektit – kompostointia ja joulujuhlan tekniikkaa

Vuoreksen hankkeen lähtökohtana oli osallistaa oppilaat mukaan koulun eri toimintojen toteuttamiseen ja lisätä osallisuutta vastuun kautta. Hankkeen kulmakiviksi muodostuivat kompostointi ja tekniikka. Aiheet ovat kaukana toisistaan, mutta toteutuksessa oppilaiden aktiivinen toimijuus, vastuunkanto ja innovatiivinen ongelman ratkaisu ovat avainasemassa.

Lähdimme liikkeelle maanläheisesti. Perustimme kaksi erilaista kompostia; alakouluun bokashi -kompostin ja yläkoulun luokassa asustaa tunkiolieroja. Näissä lähtökohtana oli kiinnostus kiertotaloudesta ja haave kattopuutarhasta, jonka kasvualustoihin saisimme näin omaa multaa.

Juhlien esitystekniikka tuli hankkeen aiheeksi akuutin tarpeen pohjalta. Joulujuhlasta puuttui esitystekniikan osaamista ja tekijöitä. Tilanne meinasi kriisiytyä, mutta aktiiviset ja innovatiiviset oppilaat pelastivat tilanteen. Tilanteen pelastaneet oppilaat ovat jo kouluttamassa lisää osaajia av-tiimiin.

Hankkeen tavoite Vuoreksen koulussa on rakentaa toimintakulttuuria, jossa oppilaat ovat avainasemassa toimintatapojen ylläpitämisessä. Koulumme on iso ja vaihtuvuus opettajissa on suurta, mistä seuraa ongelmia käytänteiden siirtymisestä seuraavalle lukuvuodelle. Oppilaat kuitenkin pysyvät koululla, joten heidän välityksellään käytänteet siirtyvät luontevasti. Samalla oppilaiden aktiivinen toimijuus lisääntyy ja oppilaat kokevat olevansa merkittävä osa koulun toimintakulttuuria.

Tästä se koulu alkaa

Järnefeltin yhtenäiskoulu valmistautuu joululomille lähtöön. Joulujuhlat on juhlittu jo toiseksi viimeisenä päivänä ja viimeinen päivä kuljetaan toimintapisteiltä toiselle, tai vietetään luokkien omia pikkujouluja. Hanketyöryhmämme sen sijaan istahti kirjoittamaan blogia, jonka julkaisu meinasi unohtua kaikessa hulinassa. 

Kulunut lukukausi on ollut kiireistäkin kiireisempi; yhtenäiskoulumme Lohjan Virkkalassa nimittäin avasi ovensa ensimmäistä kertaa elokuussa 2022. Uuden koulun myötä Järnefeltin koulu (luokat 7.-9.), Rauhalan koulu (eskari-6 lk.) ja Maksjoen koulu (luokat 1.-3.) yhdistyivät ja muuttivat saman katon alle. Tai siis lähes kaikki muuttivat – yksi koulun siivistä ei harmiksemme valmistunut ajoissa ja osa opettajistamme opetti vielä syyslomaan saakka alaluokkien vanhoissa tiloissa vanhan tekniikan turvin.

Uuteen koulurakennukseen muuttaneet opettajat saivat käyttöönsä Clevertouch-esitystekniikkaa, jota osa oli päässyt kokeilemaan jo parina edeltävänä lukuvuonna omissa luokissaan, ja joka taas toisille oli täysin uutta.  

Heti elokuussa osa uuteen kouluun siirtyneistä opettajista pääsi osallistumaan kaupungin tvt-puolelta tarjottuun koulutushetkeen, jossa Clevertouchin edustaja kävi opastamassa laitteen käyttöä. Tarve toiselle ja jopa kolmannelle koulutuskerralle olisi ollut suuri, mutta ulkopuolisen koulutuksen kustannukset ylittivät kipukynnyksen. Pelkona oli, että hieno laite hienoine ominaisuuksineen jää käyttämättä, jos opettajat eivät saa tarpeeksi aikaa ja opastusta laitteen käyttöön.

Päätimme järjestää koulutuksen sisäisesti heti syysloman jälkeen, kun kaikissa luokkatiloissa olisi vihdoin laitteet asennettuina ja kaikki opettajat olisivat myös vihdoin uusissa tiloissa. Koulun digitutor-opettaja kasasi yhteen opettajia, jotka olivat jo aiemmin käyttäneet Clevertouchia opetuksessaan ja jotka olivat osallistuneet koulutuksiin, ja jakoi opettajat pienryhmien vetäjiksi omien aineryhmiensä/luokkatasojensa mukaan.

Koulutuksen alustuksena kokoonnuimme yhteen ja kävimme teknisiin ominaisuuksiin liittyviä kysymyksiä yhdessä läpi laitteen tekniseen puoleen enemmän perehtyneen opettajan vetovastuulla. Tämän jälkeen jakaannuttiin ryhmiin. Pieniin ryhmiin jakautumalla opettajilla oli mahdollisuus päästä heti kokeilemaan ominaisuuksia ja pohtia, kuinka taulun ominaisuudet parhaiten vastaisivat oman opetuksen tarpeita. Ryhmältä nousseet kysymykset myös kirjattiin ylös ja osaan pyrittiin vastaamaan pian koulutuksen jälkeen. Ajattelimme vastata muihin kysymyksiin pitämällä pitkin lukuvuotta pieniä muutaman minuutin tietoiskuja Clevertouchin ominaisuuksista koulumme “sisu”-ajalla, eli yhteisissä kokouksissamme.

Kuin tilauksesta laajempaan kertaukseen tarjoutuu mahdollisuus jo tammikuussa, kun osa koulumme opettajista pääsee osallistumaan Clevertouch-verkkokurssille, jonka eräs lohjalainen opettaja on luotsannut Digierko-koulutuksen tuotteena.

Kokemus koulun omasta sisäisestä koulutuksesta oli positiivinen. Tuli jälleen todettua, että yhteistyössä on voimaa ja oman yksikkömme sisältä löytyy taitajia jos minkälaisia. Ajatusten vaihtaminen kollegoiden kesken on myös mitä parhainta työn antia. 

Joulupukille lähetämme toiveen: saisimmeko hektiseen koulun arkeen lisää aikaa samankaltaiseen ajatusten vaihtoon? 

Hyvää joulua ja innokasta uutta vuotta kaikille toivottavat Järnefeltin yhtenäiskoulun hanketiimin Petra ja Marko.

Tasavertaiset digitaidot kaikille – Sunan koulun digiportaita rakentamassa

Sunan koulun syksy on ollut yhtä hurlumheitä, joten emme ole pystyneet olemaan ihan niin Innokkaita, kuin olisimme toivoneet. Olemme hyödyntäneet aikamme kuitenkin tehokkaasti ja digiportaiden ensimmäinen versio on valmis ja testauksessa.

Tavoitteenamme tässä projektissa on ollut se, että jokainen koulumme oppilas saa tasavertaisesti digitaito-opetusta riippumatta siitä kuinka innostunut/taitava digiosaaja oma opettaja on. Ratkaisuna tähän pulmaan, päätimme digitalisoida ja päivittää jo olemassa olevat digiportaamme. Digitalisointi mahdollistaa myös sen, että opettaja löytää portaiden kautta myös valmiita materiaaleja, tukea ja ideoita tuntien ja sisältöjen toteuttamiseen. Uusien portaiden avulla tarjotaan siis avaimet käteen ratkaisu digitaitojen opettamiseen. Näin kynnys madaltuu ja opetus monipuolistuu sekä tasavertaistuu. Päivittäminen oli myös tarpeen, koska vanhat kriteerit eivät olleet käsi kädessä OPSin tavoitteiden kanssa.

Halusimme tuoda selkeämmin esille digitaitojen opetuksen tavoitteet myös oppilaille. Siihen ratkaisuna päätimme toteuttaa digibingon. Ideana bingossa on se, että kun oppilas on harjoitellut jotakin digitaitoa, hän saa laittaa digibingoonsa merkinnän. Näin oppilaskin konkreettisesti näkee, että on tullut harjoiteltua tiettyjä taitoja. Tässä konkretisoituu se, että oppilas näkee digilaitteet myös työvälineenä eikä vain hupilaitteina. Bingot ovat tällä hetkellä raakaversiot ja tehty Google Docsilla, mutta unelmana olisi tehdä niistä myös visuaalisesti näyttävät.

Raakaversion testaajina toimivat tällä hetkellä koulumme 4. luokka, 6. luokka sekä 1.-2. luokkien pienryhmä. Tammikuussa saamme palautetta testaajilta. Muokkaamme bingoa ja portaita sitten sen mukaan. Keväällä olisi tarkoitus myös esitellä portaat koko henkilökunnalle ja valmistaa heidät aloittamaan bingon käyttö syksyllä 2023.

Ohjelmointi on ollut koulussamme erityisen retuperällä ja nyt Innokkaan avulla olemme pystyneet hankkimaan kauan hankintalistalla olleet blue botit ja micro bitit. Tarkoitus olisi perehdyttää opettajat ohjelmoinnin saloihin keväällä järjestettävissä lyhyissä koulutuspajoissa. Tavoite on saada oppilaat ohjelmointipolulle jo ykköseltä alkaen, jotta koulussa olevat legorobotit saadaan myös kunnolla käyttöön.

Innokkaana kevättä kohden!

Anni, Tanja ja muu Sunan digiväki

Kohti uutta koulua – kuulumisia Riistavedeltä

Riistaveden alueella on toiminut kolme kouluyksikköä: Riistaveden koulu (yläkoulu), Melalahden koulu (alakoulu) ja Vehkalammin koulu (alakoulu). Vuonna 2013 koulut yhdistettiin hallinnollisesti ja elokuussa 2021 nimi vaihtui virallisesti Riistaveden yhtenäiskouluksi. Entinen Riistaveden koulu ja Melalahden koulu yhdistyivät samaksi kampukseksi vuonna 2018, jolloin koulun pihaan pystytettiin viipalerakennus. Vehkalammin yksikkö toimii omassa rakennuksessaan noin kymmenen kilometrin päässä Riistaveden kampuksesta. Tällä hetkellä odotamme uuden koulun, Riistaveden monitoimirakennuksen valmistumista Riistaveden kampuksen tontille. 

Tavoitteenamme on ollut luoda uuteen koulurakennukseen ja koko yhtenäiskouluun toimivia käytänteitä, jotka tukevat jokapäiväisen opetustyön lisäksi digitaitojen monipuolista oppimista. Näitä käytänteitä ovat yhteisopettajuus ja oppilasagenttien eli meillä “digiagenttien” toiminta.  

Rehtori tukee yhteisopettajuuden kehittämistä koulussamme vahvasti ja kaikissa yksiköissämme lukujärjestykseen on tälle lukuvuodelle varattu keskiviikkoaamut opepareille ja tiimityöskentelylle. Alkusyksyn ajan olemme tehneet yhteissuunnittelua ja yhteisopettajuuskokeiluja. Opeparit muodostuvat alakoululla peräkkäisten vuosiluokkien opettajista ja yläkoululla kiinteästi toimivat opeparit ovat rinnakkaisluokkien luokanvalvojia. Yläkoulumme on pieni ja pääsääntöisesti oppiainetta kohtaan on yksi opettaja, lisäksi meillä on useita vain yksittäisiä päiviä koulullamme opettavia opettajia. Tämä asettaa haastetta opeparityöskentelyyn. Tulevan talven ja kevään aikana tavoitteena on hyödyntää Kuopion digitaitokalenteria, kun digitaitojen oppiminen otetaan mukaan opeparityöskentelyyn. Työskentelymallia on tarkoitus arvioida tiimeissä jouluna ja keväällä ja samalla vaihtaa ideoita ja hyviä käytänteitä tiimin kesken. 

Agenttitoiminnan käynnistäminen ja toteutus 

Vehkalammin yksikössä digiagenttitoiminta on järjestetty 5-6.-yhdysluokan opettajan toimesta, joka kouluttaa 4.luokan oppilaista digiagentteja teknologian tunnilla. Koulussa on 1.luokka, 2.luokka, sekä 3-4.-yhdysluokka ja 5-6.-yhdysluokka. Näin ollen: 

• 4. luokan oppilaista tulee luonnollisesti “lähiagentteja” 3.luokkalaisille. 
• 5-6.luokassa 5.luokan oppilaat ovat “lähiagentteja” 6.luokkalaisille (agentit koulutettu viime vuonna). 
• Lisäksi agentteja on varattavissa 1. ja 2. -luokkiin. Varaukset tehdään tarpeen mukaan perjantaisin henkilökuntapalaverin yhteydessä. 

Riistaveden kampuksella alakoulun digiagentit koostuvat 5. ja 6. luokkien oppilaista. 5. luokkalaiset saavat alkukoulutuksen syksyisin agenttiopettajan toimesta.  Digiagentteja voi varata sähköisen varausjärjestelmän kautta.  Yläkoulun toimintaa vasta aloitellaan ja tänä vuonna 7. luokkalaisista koostuvat agentit opastavat alkuun opettajia. Tavoitteena on luoda yhtenäinen malli ja laatia toimintaa ohjaava vuosikello. 

Syksyn digiagenttitoiminta lähti Riistaveden yksikössä käyntiin hieman yskähdellen, sillä koronavuosien jälkeen yhdessä työskentely ja digiagenttien varaaminen tuntui opettajista vieraalta. Yläkouluun siirtyneet agentit kokivat motivaation puutetta ja osa lopettikin agenttitoiminnan. Pikkuhiljaa olemme kuitenkin päässeet vauhtiin ja digiagenteille on alkanut tulla varauksia. Tänä syksynä olemme rekrytoineet 5.luokkalaisista uusia agentteja ja pitäneet kaikille agenteille peruskoulutuksen, jossa käytiin läpi digiagenttitoiminnan periaatteita. Lisäksi alakoulun digiagentit ovat päässeet auttamaan pienempiä oppilaita tietokoneelle kirjautumisessa ja tekstinkäsittelytaidoissa. Alle kokosimme muutamien digiagenttien kommentteja siitä, mitä he ovat tehneet ja miltä digiagenttina toimiminen tuntuu. 

“Agenttina toimiminen on auttamista” 

“Mielestäni se on kivaa. Se on helppoa ja on kiva auttaa muita.” 

“Ei oikeen ollu mitään vielä, oon vaa auttanu jos joku ei osaa tehä jotain koneella” 

”Ollaan autettu kakkosluokkalaisia” 

“Oon ollu vaan koulutuksessa se oli kivaa.” 

“Mukavinta on ollut esimerkiksi canvaksen ja animaatio-ohjelmien opettaminen.” 

Millaisissa asioissa digiagentit ovat auttaneet tähän mennessä? 

• Google Classroomin käytön opettelu 
• Sähköpostin käytön opettelu 
• Animaatioiden tekeminen iPadeilla 
• Sadun kirjoittaminen Google Docs -ympäristöön 
• Kahoot-visojen tekeminen 
• Tinkercadin opettaminen 
• Yhdysluokassa toisen luokan oppilaiden avustamista arjessa laitteiden käytön kanssa 
• Niiden digitaitokalenterin taitojen opettamista, joihin opettajat ovat tarvinneet apua. 
• iMovien käyttäminen 
• Canvas –piirto-ohjelman käyttäminen 

Yhteenvetoa 

Agenttitoiminta on ollut hyvä ratkaisu digitaitojen kehittämiseen siten, että opetus tapahtuu oppilaalta oppilaalle. Samassa yhteydessä myös opettaja oppii itse digitaitoja. Agenttitoiminta madaltaa kynnystä opettaa uusia, itselle ennestään tuntemattomia asioita ja varmistaa digitaitokalenterissa olevien tavoitteiden saavuttamisen. Tulevaisuudessa on myös tavoitteena, että koulussa otettaisiin perinteeksi oppilasagenttipäivä, jossa opetus tapahtuu oppilaalta opettajalle. Tuon päivän aikana myös oppilaat luonnollisesti kiertävät agenttien opetuspajoissa. 

Tulevaisuudessa on hyvä tarkastella ja arvioida digiagenttitoiminnan toimivuutta ja tehdä mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Lisäksi ohjaavien opettajien on hyvä tehdä yhteistyötä ja jakaa ideoita keskenään. 

Opettajaparimalli on todettu myös toimivaksi ratkaisuksi niin opettajien digiosaamisen kehittämiseen, mutta myös yhteisopettajuuden kehittämiseen. Kun lukujärjestykseen on merkattu yhteinen tunti opettajaparityöskentelyä varten, ei ole enää haasteena löytää työpäivien jälkeen yhteistä “ylimääräistä” aikaa. 

Mukavaa joulun odotusta!

Terveisin,

Niko, Tanja ja Marjo Riistaveden yhtenäiskoululta

Hei, me tehtiin se!

Hento valkoinen lumi peittää Jäälin monitoimitalon pihaa. Marraskuinen harmaus on tipotiessään. Harmaata ei tosin ole ollut elo Jäälin koulussa viimeistellessämme koulumme steamtiloja: Ähäräämöä, Plännäämöä ja digiverstasta, joka kulkee vielä hetken työnimellä. Erityisesti digiverstaan ympärillä on ollut viime päivät vipinää, kun olemme yrittäneet saada kaiken valmiiksi digiverstaan tutustumisiltaa varten.

Olemme vuoden aikana todenneet useamman kerran olevamme onnekkaita päästessämme mukaan Innovatiivinen koulu toimii- hankkeeseen. Meillä Jäälin koulussa oli steam-pöhinää ennen hankettakin. Suunnittelimme Ähäräämö -tilaa, hyödynsimme STEAM-pedagogiikkaa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa (MOK) ja koulutuksissa käytiin STEAM-puhetta ylläpitäen. Hankkeesta saatujen henkilöstöresurssien ansiosta STEAM-työ on kuitenkin saanut ihan uudenlaisen lähtölaukauksen. Meillä on ydinryhmän kanssa ollut mahdollisuus ideoida ja suunnitella työajalla. Sen jälkeen onkin ollut menoa!

Hankesuunnitelmassamme keskeisenä tavoitteena on ollut luoda digiverstas, jota voisi koulun oppilaiden ja henkilöstön lisäksi hyödyntää koko kyläyhteisö. Lähdimme rohkeasti suunnittelemaan uudenlaista konseptia yhteistyössä kirjaston, nuorisotoimen sekä asukasyhdistyksen kanssa. Digiverstas sijoittuu fyysisesti kirjaston lukusalin yhteyteen, josta laitteet ovat varattavissa kirjaston varaamojärjestelmästä kirjastokortilla. Uuden edessä esiin nousi monia kysymyksiä, mutta yhdessä olemme etsineet ja löytäneet ratkaisuja. Ja osaan etsimme yhä edelleen. Onnistumisen kannalta on ollut merkityksellistä, että niin hallinto kuin mukana olevat toimijat ovat nähneet hankkeessamme mahdollisuuksia ja näyttäneet ”vihreää valoa”.

Näistä lähtökohdista digiverstas alkoi rakentua. Teimme ydinryhmän kanssa tilasuunnittelua kalustuksen ja laitteiden osalta. Kaupungilta saamallamme erillisavustuksella saimme hankittua tilaan 3D-tulostimen ja vinyylileikkurin. Asukasyhdistyksen saamalla yhteisötoiminta-avustuksella lämpöprässin ja kulutustarvikkeita. Suunnittelimme mainoksen, joka kansankielellä kutsuisi värkkäilemään sekä tutustumaan tilaan ja sen toimintoihin. Mainoksia ripustettiin seinille ja jaettiin sosiaalisessa mediassa. Huoltajia tiedotettiin Wilmassa. Kahvia ja pullaakin luvattiin, tottakai! Sitten jäimme vain odotamaan löytäisivätkö kyläläisten askeleet perille

.

Marraskuisena torstai-iltana Jäälin monitoimitalon digiverstaan tila täyttyi isoista ja pienistä ihmettelijöistä. Myös Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluista saapui johtoporrasta tutustumaan toimintaamme. Kolmen tunnin ajan vinyylileikkurilla valmistui tarratekstejä omaa pyörää koristamaan sekä heijastinkuvia hymynaamoista satuolentoihin. Tinkercadilla ja Doodle 3D:lla syntyi hienoja suunnitelmia. Muutama suunnitelma saatiin illan aikana 3D-tulostimella tulostettua valmiiksi saakka ja useampi työ jäi odottamaan seuraavaa tulostuskertaa. Digiagenttien legorobottihaastepisteellä suoriuduttiin mallikkaasti ja sydäntikkari-palkinnot ja oppilaskunnan tarjoilemat mehu ja kahvi maistuivat digihommien tiimellyksessä

Ilta ylitti odotuksemme! Ja mikä parasta, ilmassa leijui yhteisöllisyys ja innostuneisuus digivärkkäilyn merkeissä. Koemme ydinryhmän kanssa vahvasti, että tällaiselle toiminnalle on tilausta.

Hankkeen aikana olemme eläneet todeksi sen, että hyvä tiimi on enemmän kuin osiensa summa. Hyvä energia välittyy ja kasvaa yhdessä tekemällä. Olemme iloinneet siitä, että rehtorillamme Pasilla on ollut sydäntä STEAMille. Olemme saaneet työllemme täyden tuen ja monta hyvää yhteistä suunnitteluhetkeä. Yhteisöllisyys on voimavara ja toivomme, että digiverstaamme kutsuu eri sukupolvia yhteen digivärkkäilyn merkeissä. Tästä on hyvä jatkaa matkaa eteenpäin!

Sujuva viestintä uuden Sammonlahden koulun toiminnan tukena Sammontalossa

Sammonlahden koulu on tällä hetkellä Lappeenrannan läntisellä alueella sijaitseva perusopetuksen yhtenäiskoulu, jossa opetusta järjestetään neljässä eri toimintayksikössä. Koulussa työskentelee n. 900 oppilasta, 85 opettajaa ja 15 koulunkäynnin ohjaajaa.

Valmistaudumme parhaillaan suureen toimintakulttuuriseen muutoksen. Nykyisten erillään toimivien yksiköiden on tarkoitus yhdistyä elokuussa 2025 toimintansa aloittavaan uuteen Sammonlahden kouluun. Uusi koulu tulee sijoittumaan Sammontaloon, jossa toimii perusopetuksen koulun lisäksi Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, kirjasto, nuorisotilat ja liikuntapalveluja.

Uuden koulun toimintakulttuurin suunnitteluvaiheessa olemme tunnistaneet sen, että sujuva viestintä tulee olemaan keskeinen tekijä turvallisen ja toimivan arjen takaamisessa. Tämän vuoksi olemme päätyneet kehittämään viestintäämme “Innovatiivinen koulu toimii”-hankkeen tuella.

Viestintämme perustuu koulun arvopohjaan. Tällä hetkellä meille tärkeitä arvoja ovat:

*Ihmisyys, oppilaan ainutlaatuisuus ja monipuolinen oppiminen
*Kulttuurinen moninaisuus ja hyvinvointi
*Oikeudenmukaisuus, osallisuus ja vaikuttaminen
*Kestävä elämäntapa ja sivistys

Emme voi kuitenkaan tukeutua pelkästään nykyisiin arvoihimme. Uuden koulun perustaminen edellyttää meiltä nykyisten arvojen läpivalaisua ja uuteen yhteisöön sopivien ydinarvojen kirkastamista ennen uuden koulun toiminnan käynnistämistä.

Sisäisen viestinnän kohdennamme opetushenkilöstölle, oppilaille ja huoltajille. Tärkeitä sisäisen viestinnän kanavia meille ovat WILMAn ja koulumme oman INTRAnetin lisäksi myös palaverit, kokoukset ja yhteiset INFO-tilaisuudet. Sisäisessä viestinnässä hyödynnämme aktiivisesti myös sähköisiä kalentereita, dokumentteja ja tiedostojen jakamisalustoja. Vastaavasti ulkoisen viestinnän suuntaamme yhteistyökumppaneillemme ja kuntalaisille erityisesti verkkosivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.

Viestinnän osalta olemme todenneet, että meille tärkeitä periaatteita ovat mm. selkeät viestintävastuut ja viestinnän tehokkuus. Painotamme viestinnässämme totuudenmukaisen tiedon lisäksi myös hyväntahtoista huumoria, iloa ja ratkaisukeskeisyyttä. 

Järjestämme ennen Sammontalon valmistumista koko henkilöstölle säännöllisesti Sammontalo-INFOja. Lisäksi kokoamme kaikki keskeiset Sammontaloa koskevat aineistot sisäiseen verkkoportaaliin.  Paljon on siis meillä kehitystyötä edessä. Onneksi saamme siihen tukea sekä IKT-hankkeelta.

Vaikka valtaosa viestinnästä uudessa koulussa tulee perustumaan digitaalisiin ratkaisuihin, niin digitaalisuuden ohessa tulemme tarvitsemme myös perinteistä “posteriviestintää”, vaikkapa oppilaskunnan järjestämien tapahtumien yhteydessä.

Innovatiivinen koulu toimii! -kuulumisia eNorssin puolelta

Opetushallituksen rahoittama Innovatiivinen koulu toimii! -hanke on ensimmäinen yhteishanke Innokas-verkoston ja eNorssi-verkoston välillä. eNorssi-verkosto kokoaa yhteen suomen kymmenen harjoittelukoulua ja tällä kertaa hankkeessa mukana toimivat Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu, Helsingin normaalilyseo, Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut ja Tampereen yliopiston normaalikoulu.

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti kouluissamme tehtiin tarvekartoitukset, joiden analysoinnin perusteella kehittämiskohteeksi valikoitui oppilaiden osallisuuden lisääminen ja opettajien digiosaamisen lisääminen. Päädyimme siihen, että panostamme oppilasagentti toimintaan. Tässä mallissa ideana on, että jokaiselta luokalta koulutetaan muutama aiheasiantuntija (tässä tapauksessa digitaidot) ja sitten oppilasagentit jakavat osaamista luokissaan opettajille ja muille oppilaille. Tätä samaa mallia on tarkoitus käyttää myöhemmin muissakin teemoissa kuten kestävä kehitys tai ihmisoikeudet.

Joensuussa on jo aiemmilta vuosilta kokemuksia oppilasagenttitoiminnasta ja saimme sieltä pohjan kehittämiseen. Hankkeen toteutuksen menetelmäksi on valittu syklinen kehittäminen, jossa itse prosessi on myös tärkeä osa, ja joka tuo samalla lisäosaamista koulun kehittämistaitoihin. Tämä on osaltaan tärkeä osa Innovatiivisen koulun toimintaa.

Prosessi on edennyt suunnitellusti ja koulujemme johto tukee kehittämistyötä. Tämän syksyn aikana hiomme oppilasagenttitoiminnasta ensimmäisen mallin, jota sitten kouluittain sovelletaan. Mallin valmistuttua koulutamme pilottiporukan oppilaat ja heidän kanssaan pilotoidaan alkuvuodesta oppilasagenttitoimintaa. Ensimmäisten kokeiluiden perusteella teemme malliimme täydennyksiä ja hienosäätöjä ja kevään aikana myös suunnittelemme kuinka mallia saadaan kouluittain laajennettua.

Rauman normaalikoulun EV3-robotin tehtäväalusta

Turun normaalikoulun CNC-jyrsin

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun oppimisen tila

Koska sijaitsemme maantieteellisesti laajahkolla alueella, toimimme paljon etäyhteyksien avulla, mutta olemme päässeet kasvokkain kohtaamaan eNorssin kevät- ja syysseminaarien yhteydessä. Sen lisäksi meillä on Innokas-verkoston aluekoordinaattorit apuna niin Tampereella kuin Joensuussakin (Kontiolahdelta), jotka tuovat mukaan vahvemmin Innokkaan toimintaa ja samalla mahdollistavat molemminpuolisen verkostoitumisen. Itse toimin eNorssi-alueen koordinaattorina, joten tiedonkulku ja yhteistyö sujuu monella tasolla ja moneen suuntaan. Hyvältä näyttää ja Innokkaalta vaikuttaa!

Mukavaa syksyä kaikille,
Perttu Ervelius, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun aineenopettaja, matematiikka ja fysiikka sekä Innokas-verkoston eNorssin aluekoordinaattori

Keskellä kesää kevättä muistellen

Keskellä kesää on hyvä muistella mennyttä kevätlukukautta ja kiittää yhteistyöstä. Kevään aikana tapasimme toisiamme vielä pääasiassa tapahtumissa etäillen. Espoossakin oppilaat saivat innostua ohjelmoinnista ja robotiikasta virtuaalisessa Innokas ohjelmointi- ja robotiikkaturnauksessa. Innostusta ja onnistumisen iloa saimme jakaa myös kaupungin sivuilla muidenkin iloksi.
Hienoa, että monenlaisesten muutosten tuulissa innostus yhteiseen tekemiseen on säilynyt. Innovatiivinen koulu toimii -hankkeessa on meillä edistetty oppilaiden osallisuuden mahdollisuuksia ja pohdittu erilaisia tapoja edistää teknologian oppimista ja hyödyntämistä koulun arjessa; teknoportaita rakennellaan ja kiipeillään sinnikkäästi. Pontta tekemiseen on antanut Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma, jonka avulla voi tarkastella opetussuunnitelman mukaisia vinkkejä ja opastusta kohti digitaalista osaamista myös verkostojen voimin.
Ensi vuoden toukokuussa tapaamme toivottavasti Espoossa Dipolissa Innokas 2023 ohjelmointi- ja robotiikkaturnaukseessa; toivonkipinää on ilmassa ja kohtaamisiin lähitapahtumassa jo viritellään mahdollisuuksia.

Kesän iloa ja rentouttavaa lomaa – syksyllä jatketaan taas yhteistyötä!

Keskikesän tervehdyksin, Minna Kukkonen
Innokas-verkoston Espoon aluekoordinaattori