Avainsana-arkisto: Jalavapuiston koulu

3D Bear tarinankerronnassa

Uudet kolmasluokkalaiseni pääsivät testaamaan AR:n (augmented reality; lisätty todellisuus) käyttöä tarinankerronnassa, kun 3D Bearin Jan-Peter Holm tuli pitämään meille työpajaa vielä kiireisen joulukuun keskelle. Oppilasryhmä on kaksikielinen ja tästä syystä sekä opetus, että itse työskentely toteutettiin englanniksi. Sille oli varattu yhteensä 3 tuntia aikaa. Etukäteisvalmisteluna 3DBear AR-sovellus oli asennettu tableteille valmiiksi ja niiden kanssa oli yhden oppitunnin ajan leikitty.

Ensimmäiseksi oppilaille kerrottiin yleisesti VR:stä ja AR:stä ja esiteltiin itse äpin mahdollisuuksia. Tämän jälkeen esiteltiin tulevaa tarinankerronnan projektia, eri roolituksia ja valittiin muutama kaikille tuttu satu.

   

Tarinoiksi valikoituivat 3 pientä porsasta, Kultakutri ja kolme karhua ja Kolme pukkia. Oppilaat jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja ryhmät valitsivat haluamansa sadun ja jakoivat roolit: käsikirjoittaja, kertoja ja lavastaja. Työskentelyn aikana oppilaat valitsivat tarinasta ainakin yhden kohtauksen, jonka esittäisivät muulle luokalle. Käsikirjoittaja kirjoitti siihen käsikirjoituksen, lavastaja etsi äpistä sopivat hahmot käytettäväksi ja kertoja harjoitteli käsikirjoituksen pohjalta esittelemään työn muulle luokalle. Työskentelyn aikana oli tärkeää muistaa ottaa äpin avulla valokuvia valmiista kohtauksista. Niistä muodostui tarinan runko.

Ne ryhmät, jotka eivät käyttäneet aikaansa esimerkiksi rooleista kinasteluun tai muuhun ylimääräiseen, ehtivät saada valmiiksi hienot työt. Osalla jäi kesken, mutta kaikki saivat lopulta jotain esitettyä luokkatovereilleen.

   

Oppilaiden mielestä äppi oli innostava ja työtapa motivoiva. Opettajan näkökulmasta 3 tunnin aikarajan vuoksi oli hyvä, että valittiin valmiit tarinat, joihin työskennellä. Jatkotyöstönä voitaisiin kirjoittaa omia tarinoita ihan alusta lähtien, jotka sitten animoitaisiin 3DBear äpillä. Mietittiin myös miten tämän avulla voisi yhdistää oikeita lapsia kyseisiin tarinoihin esimerkiksi Kultakutriksi. Ensi kerralla sitten.

Anu Kahri, Jalavapuiston koulu, Espoo

Mainokset

VISIOT VR-ThingLink -projekti Jalavapuiston koulussa Espoossa

HTC Vive oli saapunut ja asennettuna ja päästiin vihdoin tositoimiin. Jalavapuiston koulu pääsi mukaan valtakunnalliseen Visiot-hankkeeseen ja sai sen myötä käyttöönsä VR-välineistöä.  Koulun kaksikielisen opetuksen (englanti) 5K ja 6K -luokkien kanssa on kevään aikana työstetty Eurooppa ja Maailma -projekteja. Oppilaita oli luokilla yhteensä 40. Aikaa oli varattava siihen, että kukin pääsi ensin testaamaan HTC Viveä ja näkemään mistä tässä VR:ssä oikein on kyse. Tähän varattiin aikaa noin 15-20 minuuttia per oppilas. 6K-luokkalaiset valitsivat parinsa kanssa minkä tahansa maailman maan, jota halusivat lähemmin tutkia ja tehdä siitä haluamansa kaltaisen lopputuotoksen.  Tarkoituksena oli tehdä aika perinteinen valtioprojekti sisältöineen (koko, kielet, asukasluku, ilmasto, kasvillisuusalueet jne.) mutta sen lisäksi tutkia omaa valittua kohdetta HTC Vivellä Google Earthin avulla. Ensimmäisellä kerralla Google Earthissä VR-laseilla tehtiin kyseisen ohjelman tutoriaali, jossa oppi liikkumaan Google Earthissä ja käyttämään ohjaimia. Tämän lisäksi sai etsiä haluamiaan kohteita. Suurin osa kävikin etsimässä kotitalonsa ja ihmettelemässä mm. pihalla seisovaa autoa –”Eihän meillä ole tuota ollut enää kahteen vuoteen!”. Jälleen aikaa tarvittiin n. 15-20 minuuttia per oppilas.

Kyseisellä projektilla Jalavapuiston koulun oppilaat osallistuivat Helsingin yliopiston opiskelija Joakim Laine gradutyöhön. Tutkimuksen tavoite oli kerätä kattava aineisto yhteistyössä opettajien ja oppilaiden kanssa siitä millaisia vaikutuksia ja kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiston ja ohjelmiston soveltaminen osana koulun arkea tuottaa. Tutkimuksessa kerättiin tietoja virtuaaliympäristöissä toimimisen kannalta merkittävistä oppijoiden omaamista taidoista (avaruudellinen hahmotuskyky, kokemuksia tietoteknologian käytöstä, kokemuksia virtuaalitodellisuus laitteiden kanssa), tottumuksista opiskelun kulun suhteen (ns. tyypillinen oppitunti), ennakkokäsityksistä virtuaalitodellisuutta kohtaan sekä virtuaalitodellisuuslaitteiden käyttökokemuksista. Tutkimuksen kokeilut tehtiin ympäristöopin oppiaineen kontekstissa, jolloin tietoa kerättiin myös seuraavista teemoista:

  • oppilaiden kokemukset karttojen käyttäjinä
  • kokemuksia matkailuhistoriasta
  • oppilaiden minäpystyvyys uskomuksista niin virtuaalitodellisuuslaitteiston käytössä kuin kartanlukutaitoja koskien
  • oppilaiden mielikuvista opiskeltavaa maanosaa koskien
  • käsityksistä planetaarisista ilmiöistä

Aika pian projektin aikana kävi selväksi se, että suurin haaste projektissa on se, millä taataan oppilaille tarpeeksi aikaa VR-lasien kanssa. Vaikka käyttöön otettiin välitunnit, koulua edeltävät tunnit ja koulupäivän jälkeinen iltapäiväaika, niin melkoista organisoimista vaati silti saada kaikille riittävä aika. Varsinainen työ, kun alkoi vasta siinä vaiheessa, kun kokeilut lasien kanssa oli tehty. Oppilaiden piti parinsa kanssa tutustua Google Earthissä valitsemaansa maahan ja kummankin valita sieltä joku kohde, jonka haluaisi kyseisestä maasta esitellä muille, oli se sitten kaunein tai kamalin, suurin tai pelottavin. tai jotain ihan muuta. Tästä kohteesta otettiin sitten 360-kuva käyttäen apuna istreetview.com -ohjelmaa. Nämä kuvat kerättiin sitten yhteen maailmankartalle ThingLinkin avulla.

istreetview.com -ohjelmassa tulee ensimmäisellä kerralla koneelle ladata Street view downloader. Sitten istreetview.comissa etsitään haluttu kohde ja kun se on löydetty painetaan nappia ”clic to copy the panorama id”. Tämän jälkeen Street view Downloaderissa kopioidaan kyseinen osoite viivalle (Ctrl+V) ja valitaan kohde, johon kuva halutaan tallentaa. Tämän jälkeen painetaan Download nappia. Suurimmalla tarkkuudella tallennetut kuvat ovat kuitenkin liian suuria vietäväksi suoraan ThingLink-ohjelmaan ja ne piti kaikki konvertoida pienemmäksi, joten suosittelen valitsemaan hieman pienemmän kuvakoon. Thinglinkissä maksimi resoluutio kuvalle on 8192 x 4096 pikseliä. Kuvan nimi kannattaa käydä vaihtamassa tallennetussa kansiossa, jotta voi tallentaa seuraavan kuvan.

Projektin aikana on testailtu myös kaikenlaisia alle 50 euron VR-laseja, jotka mahdollistavat useamman oppilaan työskentelyn samanaikaisesti. Moni oppilas koki kuitenkin huonoa oloa tai päänsärkyä juuri näitä halvempia laseja käytettäessä. Näitä laseja on kuitenkin tarkoitus hyödyntää jälleen valmista maailmankarttaa katsottaessa.

Thinglink kartan kasaamisessa kompastuin kaikkiin mahdollisiin sudenkuoppiin. Ensi kerralla pystyn ne jo välttämään. Ensimmäinen ongelma oli se, että 360-kuvat olivat liian suuria ladattavaksi ThingLinkkiin. Pienensin kaikki kuvat (https://image.online-convert.com/).  Tämän jälkeen olisin halunnut laittaa oppilaiden 360-kuvat litteään maailmankarttaan. 360-kuvat eivät kuitenkaan avaudu litteästä kuvasta VR-laseilla, joten mistä saada 360-kuva maapallosta? Lopulta printtasin A3-kuvan maailman kartasta. Tein paperilla tötterön, jonka sisälle asettelin kartan ja otin 360-kameralla siitä kuvan. Tarkkuus ei ole haluamaani tasoa ja kuvassa näkyy tietysti käteni ja kamera ja ylhäältä valoilmiö, mutta muutakaan en keksinyt. Seuraavaksi taistelin 360-kuvien upotuksen kanssa. Laitoin kuvat upotuksina, mutta jotta kuvan sai toimimaan haluamallaan tavalla, piti hyödyntää 360-editorin Tour-ominaisuutta ja kuvan osoitetta linkkinä. Jokaiseen kuvaan piti lisäksi lisätä linkki takaisin maailmankarttaan. Oppilaat nauhoittivat jokainen pienen äänitteen lisättäväksi kuvaansa. Näissäkin tiedostomuoto oli väärä ja ne piti muuttaa MP3-muotoon.

6K-luokan oppilaiden tuotoksina valmistui lopulta Keynote-esityksiä, word-dokumentteja ja videoita. Useassa videossa oli lisäksi hyödynnetty Green Screen -tekniikkaa. Ohessa linkkejä oppilaiden töihin sekä valmis maailmankartta katsottavaksi vaikka VR-laseilla. Kuuloke-kuvan takaa löytyy lyhyt äänite kohteesta ja taivaan i-kirjaimesta pääsee aina takaisin maailmankartalle.

Lyhytlinkki maailmankarttaan:  https://goo.gl/oQyjWu

Pohjois-Korea https://goog.gl/atky8b

Australia https://goog.gl/5tWLMY

Japani https://goog.gl/UpVzme

Kuuba https://goog.gl/E1hXhC

Tansania https://goog.gl/guEafs

Enjoy!

Anu Kahri

Jalavapuiston koulu, Espoo

  1. Viitosten Eurooppa-projekti noudatti hyvin pitkälle samaa kaavaa. Oppilailla oli kuitenkin muiden asioiden lisäksi otettava huomioon budjetti, jonka sai arpomalla. Kartta on vielä kasaamatta….

Robovuosi 2014-2015

Robovuosi Jalavapuiston kerhossa lähenee loppuaan. Tänään on ohjelmassa robottien purku laatikoihin ensi syksyä varten. Se kaikkien mielestä tylsin työ! Kaikenlaista on vuoden varrella tehty, mutta palautteissa yhtenä ylitse muiden nousee kisamatka Joensuuhun! Kaikkein hauskinta ikinä!

Palautteissa oli myös toiveita ensi vuodelle:

  1. Robotiikkaharrastusta voisi jatkaa jotenkin, vaikka matka käy yläasteelle.
  2. Koululle hommattaisiin robojalkapallo, jotta voisimme osallistua jatkossa siihenkin lajiin.
  3. Isojen robokisojen lisäksi järjestettäisiin myös pienimpiä vaikka lähikoulujen välisiä kisoja.

Kesäroboterveisin, Jalavapuiston robokerho

Espoo

IMG_2811 IMG_2854 IMG_2880 IMG_2840

RoboRave

Saimme kunnian osallistua Helsingin yliopistolla tapahtuneeseen RoboRave-tapahtumaan. Helsingin USA:n suurlähetystö järjesti Rush Fisher Ivesin kanssa kiertueen Moskovassa, Tallinnassa ja Helsingissä, jonka tarkoituksena oli innostaa lapsia robotiikan maailmaan ja toivottaa maistamme lapsia osallistumaan vuoden 2016 RoboRave-kisoihin. Koko päivän ainut miinuspuoli taisi olla se, että tapahtuma oli heti maanantaina Robo Cup -junior kisojen jälkeen 🙂

http://roboquerque.org/why-roborave/who-we-are/

Päivä oli todella innostava ja luulenkin, että seuraavat muutamat lauseet ja valokuvat (yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa)  kertovat parhaiten sen kuinka mahtava päivä oli!

Of the chairs! We play on the floor.

1) Fun while learning!

2) Sharing!

3) Teamwork!

IMG_2933 IMG_2937 IMG_2938 IMG_2905 IMG_2915 IMG_2936 IMG_2927

Terveisin, Jalavapuiston koulun Robokerho ja 3K-luokka

Espoo

 

Jalavapuiston koulun kuulumisia

kuva-2

Robokisoissa jälleen! Miten se vuosi niin nopeasti vierähti? Jalavapuiston koululla on vuoden aikana ollut kerhossa10-14 innokasta robottien rakentajaa. Jostain syystä tänä vuonna kerho on ollut täynnä poikia. Ensi vuoden tavoitteena onkin kasvatttaa tyttöjen määrää. Syksyllä muutama poika piti viikon ajan onnistuneesti beebot-robottityöpajaa koulumme 1.-2.-luokkalaisille. Kiitokset heille siitä!

Kevätkaudeksi 10 innokkainta rakentelijaa jäi ja kova suhina kisarobottien parissa käynnistyi jo tammikuussa. Suurin osa halusi edelleen rakentaa sumobotin ja ottaa revanssia viime vuoden kisoissa kaivelemaan jääneistä häviöistä johtuen. Paljon oli viime kerrasta opittu ja otettu vinkkiä ja niitä oppeja haluttiin soveltaa. Yksi innokas rakentelija päätti lähteä yrittämään alkeispelastusta ja Onni siirtyi alkeispelastuksesta viime vuoden kisajärjestäjien ohjeiden mukaisesti varsinaiseen pelastussarjaan.

Eilen saavuimme Helsingistä bussilla aurinkoiseen Ouluun ja kisat ovat pyörähtäneet todenteolla käyntiin. Iloisia naamoja ja riemunkiljahduksia kuuluu kaikkialla. Onnea kaikille kisoihin ja oppia ensi kertaan!

32 aamua

Koulua on jäljellä 32 aamua ennen kesälomaa, mutta vielä vähemmän ennen robokisoja. Laskimme juuri tänään, että varsinaisia kerhokertoja on enää 3 ennen kuin tapaamme Otaniemessä. Voi olla, että joudumme haalimaan muutaman lisätunnin, jotta kaikki on valmista ajallaan.

Muutama sumorobotti elää sääntöjen äärirajoilla kokonsa suhteen ja pelastusrobotti kadotti viivan valosensoreiden nostamisen jälkeen. Tanssiryhmällä on päiväkirjan teko ja robottien puvustaminen vaiheessa ja musavideokin pitäisi vielä kuvata. Tässä vaiheessa vuorokauteen tarvittaisiin lisää tunteja…

Oppilaat kokeilevat innokkaasti robottejaan ja niitä myös kuvataan niin tavallisina kuvina, kuin videoinakin. Tarkka säätäminen vaatii vielä harjoittelua… Jos kisamenestystä ei tule, niin se ei jää ainakaan yrityksestä kiinni :o)

 

t. Anu ja Pauli

 

 

Jalavapuiston syyskausi huipentuu sumokisoihin

kuva[2]Tänään on Jalavapuiston kerholla viimeinen kokoontuminen ennen joululomaa. Kerhon jäsenmäärä on sanan kiiriessä tuplaantunut ja innokkaiden rakentajien joukossa on myös muutama tyttö. Viimeisen kahden kerran kunniaksi kaikki rakensivat ihan yksinkertaisia sumopainijoita ja tänään otimme mittaa toisistamme. Jo nyt huomasimme millaisia ongelmia tulemme keväällä kohtaamaan oikeita kisailijoita rakentaessamme.

Meillä kaikilla on ollut kivaa ja odotamme tammikuuta innolla! Pauli laittoi joulupukin tilaukseen puisen ottelualustan, sillä pahvinen sumopainialustamme kului jä lähes puhki.

t. Anu ja Pauli