Jatkoin 8. luokan kanssa vielä parilla tunnilla loppusyksystä tutustumista Micro:bitin ohjelmointiin. Kertasin aluksi pikaisesti, mistä olikaan kysymys, ja sitten kirjoitin taululle muutaman pikku tehtävänannon. Oppilaat saivat viestiteltyä toisilleen ja mitattua lämpötilaa. Muutama ehti lähettää lämpötilatiedot toisilleen.
Olisi ollut hyvä antaa tarkempia ohjeita (ehkä kirjallisesti), sillä edellisestä kerrasta kuluneen pitkän ajan jälkeen oppilaat olivat unohtaneet ensimmäisen kokeilukertansa asiat. Suurin ongelma oli kuitenkin tekniset ongelmat. Välillä piirilevyt toimivat, välillä eivät — vaikka kaikki tehtiin samalla tavalla. Esim. vieruspareilla, jotka etenivät samaan tahtiin tehden juuri samat asiat, toimi ohjelmakoodi ja laite toisilla, toisilla ei. Mitään syytä ei löytynyt. Oppilaille jäi hieman epävarma olo.
Sen kerran jälkeen käytin seuraavan vapaatuntini testaten jokaisen piirilevyn ja kaapelin (pikku ohjelmanpätkä, sen siirto piirilevyille ja ohjelman ajo). Kaikki toimi. Syytä ongelmiin ei siis löytynyt. (Vika saattoi toki olla myös käytetyissä työasemissa.)
Aion jatkaa vielä saman porukan kanssa ehkä myöhemmin keväällä tai sitten 9. luokan aikana.
Yhden oppitunnin verran päästin myös 7. luokan oppilaat leikkimään Micro:biteillä. Ehtivät saman kuin 8. luokkalaiset ensimmäisellä kokeilukerrallaan eli 2 – 4 toimivaa ohjelmaa ajettuna piirilevyllä.
Suunnitelmissani on jatkaa Micro:bitteilyä tämänkin luokan kanssa joskus kevään mittaan tai viimeistään 8. luokalla, sillä matematiikan OPS:aan on sinne sisäänkirjoitettuna ohjelmoinnin opetus.
Pidin ohjelmointituokion myös 1. luokkalaisille. Liikkeelle lähdettiin toimintaohjeiden mukaan liikkumisesta, sitten lapset ohjelmoivat Micro:bitteja virtuaalisesti (siis selaimessa esikatsellen). Itse piirilevyihin asti ei vielä ehditty tällä kertaa. Tämä luokka oli kuitenkin tutustunut tietokoneiden toimintaan ja ohjelmoinnin periaatteisiin jo aiemmin oman opettajansa johdolla, joten minun ei tarvinnut lähteä liikkeelle alkeista.
Aikomus on jatkaa heidänkin kanssaan joskus tulevaisuudessa.
Kaikissa kokeiluissani tiedonsiirrot tehtiin kaapelin avulla, sillä langaton tiedonsiirto toimi omissa testailuissani (iPad) liian epävarmasti: yhteydet eivät olleet muodostua tai katoilivat yllättäen.
Tommi Uimonen, Säynätsalon yhtenäiskoulu/Lehtisaaren koulu, luokat 1 – 9, nämä kokeilut 8. lk, 7. lk ja 1. lk, Jyväskylä