Olen edellisen lukuvuoden aikana käyttänyt Unity-pelimoottorin lisäosaa Unity playgroundia useamman eri ryhmän kanssa sekä alakoulun että yläkoulun puolella. Lisäosa on tarjonnut hyvän keinon tutustua Unityyn ja sen avulla on parin päivän työskentelyn aikana saatu tehtyä pelattavia pelejä. Unity on tällä hetkellä maailman isoin ja suosituin pelimoottori ja ammattimaisessa pelinteossa sen käytön osaaminen on lähes pakollista.
Playgroundissa on ideana, että pelin perustoimintoihin (esimerkiksi pelaajan liikuttamiseen) löytyy valmis skripti, joka vain raahataan pelaajalle. Näiden skriptien avulla on mahdollista tehdä peli valmiiksi, mutta niitä voi myös vapaasti koodata monipuolisemmaksi tai käyttää lisäksi pelissä omia skriptejä.
Lisäksi playground-paketissa on valmiiksi esimerkkipelejä, joihin tutustumalla erilaisten pelien rakenne selviää paremmin. Huomioitavaa on se, että omaa peliä tehtäessä esimerkkipelit lopettavat helposti toimimisen, jos esimerkiksi prefabbeihin tehdään muutoksia. Tämän takia opettajalla kannattaa olla käytössä yksi kone, jossa on ns. puhdas playground käytössä, tältä koneelta oppilaat voivat tarvittaessa katsoa esimerkkipelejä.
Unity vaatii melko paljon koneelta tehoja, tämän takia olen kokeillut erilaisia tapoja tehdä pelejä:
- 12 oppilaan ryhmän kanssa teimme neljä peliä neljällä koneella, lisäksi apuna oli grafiikan tekemiseen chromebookkeja (sovelluksena sumopaint). Tapa osoittautui hyväksi, opettaja pystyi helposti hallitsemaan neljän eri pelin ominaispiirteet.
- 15 oppilaan kanssa teimme yhden pelin kolmella eri koneella, lisäksi apuna oli grafiikan tekemiseen chromebookkeja (sovelluksena sumopaint). Käytimme pelin synkronoimiseen Unityn collaboration-ominaisuutta (ilmaisversiossa sallii 3 käyttäjää samalle projektille), jossa muiden muutokset näkyivät heti omalla koneella. Vaatii hyvän työnjaon, tässä tapauksessa yhdellä koneelle tehtiin valikkoa, toisella ykköstasoa ja kolmannella kakkostasoa. Grafiikan tekeminen on melko työlästä, joten sen takia isolla porukalla yhden pelin tekeminen on hyvin perusteltua.
- 30 oppilaan kanssa teemme yhtä peliä kahdella eri koneella. Pelin päivittämiseen käytämme sourcetreetä ja githubia. Lisäksi tallennamme pelistä package-tiedoston driveen, jolloin sen voi tarvittaessa tuoda mille tahansa koneelle. Gitin käyttö on varsinkin aluksi hieman työlästä, joten opettaja on pääsääntöisesti hoitanut tämän puolen, ammattilaiset käyttävät pääsääntöisesti tätä tapaa peliprojekteissa. Isosta ryhmästä kuusi oppilasta on ollut pääsääntöisesti Unityn käyttäjiä, muut ovat tehneet grafiikoita, animaatioita, käsikirjoitusta ja äänimaailmaa.
Unity mahdollistaa pelin julkaisemisen monessa eri muodossa. Windows-pelin tekeminen on helppoa, mobiilipelin tekeminen vaatii hieman enemmän perehtymistä. Toteutuneissa projekteissa olemme tehneet pelin webgl-muotoon, jolloin sitä pääsee pelaamaan selaimessa. Olemme laittaneet pelit simmer.io-palveluun, jossa pelin voi julkaista tai säilyttää piilotettuna. Simmerin käyttö on helppoa, pelin sisältämä kansio raahataan palveluun ja peliin pääsee linkillä.
Lisätietoja:
bit.ly/upohjeet (allekirjoittajan tekemät ohjeet playgroundin eri komponenttien käyttämiseen sekä muutamia ohjevideoita). Sivustoa päivitetään pikku hiljaa.
Unity playground-tutoriaali (englanniksi)
Sumo paint (selainpohjainen piirustusohjelma)
Krita (monipuolinen sekä ilmainen piirustus- ja animaatio-ohjelma)
Simmer.io (alusta webgl-pelien julkaisemiseen)
Gitlab (git-alusta projektien jakamiseen ja säilyttämiseen)
Jukka Lehtoranta, Saimaan mediakeskus, Lappeenranta
Innokas-verkoston blogi 