Än, yy, tee nyt! Tekoälyä varhaiskasvatukseen hankkeen myötä avautui varhaiskasvatuksen lapsille mahdollisuus osallistua Innokas robotiikka- ja ohjelmointiturnaukseen. Uutena lajina keväällä 2024 esiteltiin Apuäly Freestyle. Erityisesti TEOS sarja on kohdennettu nuoremmille tutkijoille. Joukkueiden tehtävä on tunnistaa arkinen tarve, johon lähdetään etsimään teknologian avulla ratkaisua. Yhdessä leikkien kehitetään idea, jonka avulla arjesta tehdään sujuvampaa. Lajissa toimitaan juuri niillä tärkeillä alueilla, joita nuorten lasten kanssa tuleekin tarkastella tekoälyn ja teknologian näkökulmasta: tutkitaan oman elämän alueita, kokeillaan ja testaillaan, visioidaan ja luodaan yhdessä uusia innovaatiota.
Aikuisen tehtävä on lähteä tälle seikkailulle mukaan. Tämä voi tuntua aluksi pelottavalta. Varhaiskasvatuksen opettajan ymmärrys tekoälystä (apuälystä) ei välttämättä ole kovinkaan kattava. Hankkeen yksi tärkeä tavoite on ollut luoda tähän opettajille helposti käyttöön otettavia oppaita ja vinkkejä. Lohjalla tälle matkalle lähti kaksi erittäin rohkeaa ja ennakkoluulotonta varhaiskasvatuksen opettajaa. Heillä ei ollut aikaisempaa kokemusta turnaukseen osallistumisesta eikä kumpikaan heistä ollut Tekoälyä varhaiskasvatukseen hankkeessa mukana aikaisemmin.
Ryhmä aloitti aiheen tutkimisen Opettajan oppaasta löytyvällä tehtävällä. Ryhmä tutki tekoälyä luomalla kuvia Crayon sovelluksella ja näitä vertailtiin lasten piirtämiin kuviin samasta aiheesta. Aluksi sovellusta testattiin piirtämällä tikkareita. Omia kuvia vertailtiin sovelluksen tekemien tikkarien kanssa. Piirtäessään kuvia, lapset keskustelivat vilkkaasti mitkä maut ovat heidän mielestään parhaita. Työskentelyn edetessä osa innovoi mm. parsakaali-, hyytelö- ja suojatun tikkarin. Työskentelyä siivitti iloinen keskustelu. Kun tekoälyn avulla luotuja piirroksia tutkittiin ja vertailtiin omiin piirroksiin huomattiin, että lapset olivat tuottaneet mielikuvituksekkaita tuotoksia. Ryhmä huomasi, että tekoälyllä tuotetut kuvat muistuttivat toisiaan eikä sovelluksen avulla luotu erityisen yllätyksellisiä tuotoksia.
“Mulla on paljon eroa!”
“Tää oli aluksi vähän samanlainen!”
Tehtävä jatkui niin, että lapset ideoivat yhdessä tarinan. Tämän jälkeen piirrettiin itse ja luotiin tarinaan kuvia sovelluksen avulla. Tässä kohtaa mietittiin, millaisia ohjeita sovellukselle tulee antaa, jotta saadaan tarinaan liittyviä kuvia. Lopputulos oli yhteinen tarina, joka oli kuvitettu sekä itsetehdyillä että tekoälyn luomilla kuvilla.
Oma varhaiskasvatusyksikkö oli myös tutkimisen kohde. Lasten kanssa etsittiin tutusta ympäristöstä teknologisia ratkaisuja, keskusteltiin siitä miten ne toimivat ja mitä hyötyä niistä on. Lapset tutkivat sensorien avulla toimivia valokatkaisijoita ja vesihanoja. Keskusteltiin miksi heille suunnatut suoratoistopalvelut ehdottavat tiettyjä ohjelmia. Lapset saivat kuvata kaikkea teknologiaa ympärillään. Kuvissa oli kahvinkeittimiä, pattereita, palohälyttimiä, tietokoneita, hissi, uuni ja vaikka mitä muuta. Lapsilla oli paljon kerrottavaa kuvatuista kohteista ja heille tutuista sekä tärkeistä asioista. Tällä tavalla työskennellen opettajat saivat selkeän 
Turnausta varten tuli ensimmäiseksi tunnistaa arkinen tilanne, johon tarvitaan apuvälineitä. Lapset ideoivat kaksi kohdetta: kuinka ilmaista, ettei tykkää ruoasta ja kuinka löydän kirjastosta haluamani kirjan.
Ruokailuun liittyvä haaste oli kuinka ilmaista oma mielipide asiallisesti. Ruokala käytänteiden suhteen isoissa yksiköissä kamppaillaan aikataulujen, viihtyvyyden ja toimivuuden ristiaallokossa. Lapsilla on paljon mielipiteitä ja toiveita ruokailujen suhteen. Heidän ajatuksilleen ja ideoilla ei aina ole tilaa. Tämän projektin myötä lasten ajatukset tulivat hyvin esille. Ruokailua sujuvoittamaan suunniteltu robotti auttaa lapsia tunnistamaan mitä aineksia ruoka sisältää ja suosittelee mm. annoskokoa tämän perusteella. Robotti tunnistaa ruokailijat ja heidän mieltymykset. Mikäli joudutaan tilanteeseen, että maistamiseen tarvitaan erityistä kannustinta, voi lapsi valita mieleisen palkinnon valikosta. Tämän ryhmän työssä yksittäisten lasten suunnitelmat sulautuvat, ja jokaisen ideat huomioidaan yhteisessä tuotoksessa. Suunnittelun aikana opettajalle tuli selkeästi esiin lasten ruokailussa kohtaavat haasteet.
Kirjastoon liittyvä suunnittelutyö lähti liikkeelle siitä, että tutustuttiin kirjastossa jo olemassa olevaan lainausjärjestelmään. Suunnittelu keskittyi siihen millä tavalla järjestelmää voisi kehittää eteenpäin. Suunnittelutyön lopputuloksena esiteltiin kirjasto robotti, joka tunnistaa jokaisen kirjastossa kävijän mieltymykset ja osaa ehdottaa heitä kiinnostavaa kirjaa. Lisäksi robotti hakee kirjan asiakkaalle hyllystä. Jotta odottaminen ei kävisi liian pitkäveteiseksi, saa asiakas odotellessaan herkutella esimerkiksi jäätelöllä.
Alueellisen turnauksen aikana lapset saivat esitellä teoksiaan tuomarien lisäksi muille vieraille. Tämän lisäksi projektit esitellään sekä Lohjan kirjaston edustajalle että varhaiskasvatuksen ruokahuollon työntekijöille. Haluamme antaa lapsille mahdollisuuden vaikuttaa heille tärkeiden ympäristöjen kehittämiseen ja vahvistaa heidän äänensä kuuluvuutta. Nuorten lasten ajatukset, toiveet ja ideat saadaan tällaisten projektien avulla esille. Heille tulee vahva kokemus yhteisöllisestä toiminnasta ja kehittämisestä.
Teknologian kehittymisen myötä ympäristö, jossa lapset kasvavat muuttuu. Leikin ja tutkimisen kautta lapset tuovat esille omia tulkintojaan maailmasta. Tämä tieto on aikuisille keskeistä. Innovaatioprojektissa toimintaa suunnitellaan yhdessä. Aikuisen vastuu on luoda jokaiselle tiimiläiselle mahdollisuus tuoda omia ajatuksia esille. Valmiissa keksinnössä kaikkien ideat on huomioitu. Lasten tulee aikuisen avulla löytää projektin aikana heille sopiva rooli tiimissä. Osallisuutta ei voi antaa valmiiksi suunniteltuna, vaan se on jokaiselle osallistujalle oman näköinen.
Tuulia Lyytikäinen, varhaiskasvatus, Lohja
Innokas-verkoston blogi 