Koulumestarissa aktivoidutaan liikkumaan

POLAR-aktiivisuusmittarit

Tieto- ja viestintätekniikkahan pitää sisällään hyvin moninaisia aiheita sekä työskentelytapoja ja välineitä. Meidän hankkeemme keskittyy lego-robotiikkaan, mutta kaikki muukin TVT-vinkkaus ja kokemusten kirjoittelu on ehdottomasti tervetulletta.

Meillä Koulumestarin koulussa 2K-luokalla oli tällä viikolla käytössä koululle ostetut Polarin aktiivisuusmittarit. Maanantaina oppilaat asettivat opettajan ohjeilla omaan mittariinsa syntymäajan, painon, pituuden ja sukupuolen. Tiistaista alkaen tavoitteena oli saada mittarissa näkyvä palkki täyteen. Mittarin alkuperäisasetusten perusteella tavoiteliikkumisaika oli 1 tunti vuorokaudessa. Aika sopi meille oikein hyvin, sillä oppilaat eivät vieneet aktiivisuusmittareita koteihinsa, vaan niitä käytettiin aina vain koulupäivän ajan.

Heti maanantaina oppilaat alkoivat suunnitella mitä välitunneilla pitäisi tehdä, jotta palkkiin saisi kerättyä mahdollisimman paljon minuutteja. Mittari mittaa liikkumisen määrän ja tunnistaa onko kyseessä kevyt liikunta, tehokas liikunta vai raskas tai jopa todella raskas liikunta. Mittarin näytössä näkyvä ukkeli oli lasten mielestä hauska, koska js mittarin käyttäjä istuu, ukkelikin istuu ja jos käyttäjä seisoo, ukkelikin seisoo ja jos käyttäjä juoksee, niin tekee ukkelikin.

 

Mittarin käyttäminen aktivoi oppilaita liikkumaan suorastaan kilpaa. Punaposkiset oppilaat esittelivät minulle joka välitunnin jälkeen saavutetut minuutit ja varsin moni sai tavoiteajan päivittäin täyteen – tai jopa ylitti sen. Toisaalta palkin täyttymistä yritettiin edesauttaa myös hyppimällä ja pomppimalla ja heilumalla tilanteissa, jossa olisi pitänyt malttaa olla paikallaan J Koen tuon kuitenkin enemmän positiiviseksi ongelmaksi.

Me opettelimme tällä viikolla kelloa ja ensimmäistä kertaa pistemerkintöjä kellonajassa. Oli mahtava juttu kun kaikilla oppilailla oli koko viikon ranteissansa digitaalinen kello. Jokainen oppi väistämättä ainakin jotakin kellonajoista ja ajankulusta tällä viikolla.

Jatkosuunnitelmiin kuuluu viedä mittarit rinnakkaisluokkaan ja opettaa heille niiden käyttöä ”each one teach one”-menetelmällä oppilasjohtoisesti. Suunnitelmissa on myös jossain vaiheessa viedä mittareiden käyttö sille asteelle, että oppilas voisi lunastaa sen myös kotikäyttöön. Tällöin tavoiteajaksi voitaisiin asettaa 2 tuntia vuorokaudessa. Mekin otamme mittareita varmasti käyttöön toisenkin kerran.

 

Liikunnallisin terveisin,

Katja ja 2K-luokka

Nöykkiönlaakson robotit

Aloitusseminaarin jälkeen sormet syyhysivät päästä rakentelemaan robotteja. Syysloma vierähtikin enemmän tai vähemmän treenailemalla sorminäppäryyttä rakentelussa, sekä tutustumalla tarkemmin ohjelmointiin. Paljon jäi vielä harjoiteltavaa…

Aloitimme koulussa rakentelua pienissä ryhmissä, samanaikaisopetukseen ja atk-opetukseen varatun resurssin turvin. Kuudesluokkalaiset pojat olivat mielestämme varmin valinta ”koeryhmäksi” ja oikeassa olimme. Legot olivat tuttuja juttuja, ja robotit valmistuivat noin yhden oppitunnin aikana. Valitettavasti emme päässeet vielä ohjelmoimaan niitä, sillä fujitsu ei ole vielä päässyt jakamaan ohjelmistoa koneillemme. Iloinen yllätys oli kuitenkin se, että kevyttä ohjelmointia pystyi tekemään ilman tietokonettakin. Pojat olivat tässä tosi taitavia! 🙂

Innokkaita tyttöjä ja poikia on jonoksi asti. Jatkamme tämän syksyn luultavasti näillä samoilla resursseilla, joten ehdimme tutustuttaa lyhyesti lähes kaikki 5. ja 6. luokan oppilaamme legorobotiikkaan jouluun mennessä. Käytämme jatkossa varmasti apuopettajina näitä ”pilottipoikia” ja keväälle toivottavasti saamme järjestettyä kerhon, jossa pääsemme syventymään rakenteluun ja ohjelmointiin innokkaimpien kanssa.

Ideoimme robotteja muuten myös kuvaamataidon tunnilla 6A-luokassa. Lisäämme myöhemmin kuvia paritöinä syntyneistä robottimaalauksista.

Hyvässä vauhdissa siis ollaan!

Terveisin Sanna ja Leena, Nöykkiönlaakson koulusta, Espoosta

Koulumestarin koulun tutoroppilaat aloittivat harjoittelun

Neljännen luokan oppilaat Eetu, Maksim, Joni, Patric, Alex, Anton ja Mubarig ovat aloittaneet Lego NXT rakentelun tavoitteena on toimia apuopettajina myöhemmin eri luokissa.

 

 

 

Miksi NXT rakentelu on kivaa?

• ”Koska se tekee kaiken itse”
• ”Ne ovat hauskoja, kun ne toimii”
• ”Koska ne ovat legoja ja legot ovat hauskoja”
• ” Se on kehittävää”
• ”Yksi mieluisimpia asiota tänä syksynä”

Mitä tutor apuoppilas tekee

• ” Auttaa muita oppilaita opettajan apuna”
• ” Auttaa tekemään roboja”

Minkä robotin teet ensimmäisenä?

• ”sumorobotin”
• ”sählytuomarin”
• ”rakennan sählynpelaajan”
• ”auton”

Joensuussa Ruttuset hyrräsivät ja taitoja karttui

Käynnistimme Itä-Suomen osalta hankkeen 12.10. keskiviikkona. Koulutukseen osallistui 16 aktiivista kurssilaista. Saimme Joensuun Tiedeseuran toiminnanjohtaja Ilkka Jormanaiselta perusteellista ja asiantuntevaa ohjausta NXTG –ohjelman saloihin. Käytössämme oli uudet Luma -keskuksen tilat Itä-Suomen yliopiston kampuksella. Ne olivat hyvin toimivat tässäkin tarkoituksessa.

Kurssilaisten palautteesta poimittua:

Tosi mukavaa oli päästä testaamaan robo -rakentelua ihan käytännössä. Kiinnostava, hyödyllinen päivä.

Hyvä ja mielenkiintoinen päivä, perusasiat tuli hyvin selville.

Tullessani en tiennyt mitään – nyt tiedän enemmän. Hauskaa oli ja mielenkiintoista.

Kouluttajalle suuri kiitos selkeästä ohjeistuksesta.

Oikein hyvä ja ymmärrettävä perehdytys teknologiaan. Varmasti kaikki ymmärsivät asian.

Hanketerveisin Pekka Kontiolahdelta

Kyllä Lego-palikat sopivat hyvin aikuistenkin käteen!

Ruttuset liikkeelle Espoossa

Keskiviikkona 5.10. polkaistiin käyntiin ”Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiakasvatuksen avulla” hanke Etelä-Suomen osalta Oppimiskeskus Innokkaassa. Mukana oli 41 opettajaa ja yhteistyökumppaneita Aalto yliopistolta.

Tunnelma oli aamulla odottavainen ja ehkä hieman jännittynytkin, mutta
Caramban, robottien rakentamisen ja ohjelmoinnin kautta innostunut rakentelu, tutkiminen ja kokeileminen pääsi vauhtiin.

Opettajien palautteita päivästä:

Päivä oli hyvä yhdistelmä teoriaa ja käytäntöä. Käsitys aiheen haastavuudesta myös muuttui päivän aikana. Aiemmin tuntui siltä, että robotiikan käyttöönotto vaatii paljon, mutta nyt aihe vaikuttaa muokattavammalta jokaiselle sopivalle tasolle.

Hyvä kokonaisuus; sopivasti aikaa kokeilla ja tehdä itse.

Jari Saarisen luentoesitys oli
mainio ja herätti kiinnostuksen aiheeseen, samoin mielenkiinnon siihen, olisiko yhteistyö/vierailumahdollisuuksia Otaniemeen. Innostus omaan kokeiluun ja oppimiseen heräsi.

Hyödyllinen alku hankkeelle, selvensi monia kysymyksiä.

4. luokkalaiset Max ja Senja kertomassa kokemuksiaan robotiikasta koulun arjessa

Rakentelua ja ohjelmointia

Kuvakooste päivästä

Tässä blogissa hankkeen toimijat: opettajat, oppilaat ja yhteistyökumppanit jakavat ajatuksiaan, kokemuksiaan, kuulumisiaan ja ideoita hankkeeseen liittyen. Kaikki rohkeasti mukaan kirjoittamaan! Jaetaan osaamista ja kokemuksia ja kehitetään yhdessä tieto- ja viestintätekniikkaa ja robotiikkaa hyödyntäviä malleja koulun arkeen.

Innokaita hetkiä teknologiakasvatuksen parissa toivotellen ja Ruttusterveisin
Tiina Korhonen Koulumestarista/Oppimiskeskus Innokkaasta