Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2017

Micro:bit i Vendlaskolan

Vi började ivrigt att jobba med micro:bits genast på hösten. Åk 5-6 gjorde ett ämnesöverskridande projekt där de skapade sina drömmaskiner i grupper. Vi utgick från processchemat innovationer, plan osv. som vi lärare hade i fortbildningen i höstas. Först samlade vi på idéer och sedan valde vi bort de som inte gick att förverkliga osv.

Tiedosto_000(2)

Maskiner skulle producera bl.a. godis och choklad men det fanns även en maskin som skulle dublicera mynt. Det kom dock ett fellarm varje gång man matade in en mynt ur micro:biten. 😉 På bilderna ser ni även magiska glasögon som ser in i framtiden och en maskin som spelar olika melodier (själv skapade) när man trycker på olika knappar.

Efter att produkterna hade blivit färdiga presenterade vi dem till yngre elever i vår skola och förskola. De fick se våra presentationsvideon och testa på maskiner. Koderna som eleverna skapade var ännu ganska enkla.

Presentationsvideo av två arbeten

I december började även åk 3-4 programmera med hjälp av åk 5-6 som hjälpte till och handledde dem i början. Elevgrupperna programmerade t.ex. sten, sax, påse -spel och ett spel där en magnet som förs i närheten av micro:bit får den att byta A och B på den. Koderna hittade de i färdiga exemplen. Åk 3-4 jobbade även på egen hand och deras produkter blev julkort som hälsar ”God jul!” på många olika språk. Ett av korten har även ett inbyggt spel som räknar antalet gånger man har tryckt på knapp A. Knapp B visar sedan resultatet. Korten ska hälsa föräldrarna välkomna när de kommer på julfest.

Vi kom även på en fungerande lösning för utställningen. Vi behöver inte vara oroliga för att batterierna tar slut.

Tiedosto_000 (2)

Även åk 5-6 jobbade ännu med micro:bit kring temat elektricitet. De byggde olika elektriska kretsar med lysdioder (blinkande lampor), ljussensorer (lampor som tänds när det blir mörkt = ljussensorn täcks över), motorer och summer. Vi hade köpt några inventor´s kits och de var till stor hjälp i det här temat.

God jul! Hyvää joulua!

Essi Ruokokoski och Nina Kuitula från Vendlaskolan

Mainokset

Valoa pimeyden keskelle: Led-valaisin kierrätysmateriaaleista

IMG_6793

Led-valaisimet ja Matti-majava.

Tänä syksynä Oulun Rajakylän koululla aloitti jälleen uusi teknologiapainotteinen luokka 3. luokalta. Alkusyksyn käytimme ryhmäytymiseen ja yhteisten toimintamallien opetteluun ja harjoitteluun. Syksyn edetessä luokkaamme muutti luokan oma maskotti, Matti-majava, jonka talvivalmisteluihin liittyy myös ensimmäinen toteuttamamme teknoprojekti. Huomasimme, että talvea kohden mennessä illat ja aamut ovat jo hämäriä ja erityisesti yöt pimeitä. Tarvitsemme siis keinotekoista valoa auringonvalon korvaajaksi. Oppilaat saivat tehtäväkseen suunnitella Matti-majavalle led-valaisimen, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Kodeista löytyikin monenlaisia purkkeja ja pakkauksia, joita lähdimme yhdessä muokkaamaan valaisimen koteloiksi.

Sähkövirtaa valaisimeen saadaan USB-johdon kautta, joita monelta löytyi myös kotoa, esimerkiksi vanhoista tarpeettomiksi käyneistä latureista. Lisäksi tarvitaan led-poltin ja vastus, joiden toimintaperiaateeseen tutustuimme ja opettelimme miten komponenttien juottaminen tapahtuu. Samalla kertasimme myös mitä tarkoittaa avoin ja suljettu virtapiiri. Tarkemmin elektroniikkaosion työvaiheista on kerrottu Kreetta Blomsterin tekemästä ohjeesta, joka löytyy Rajakylän teknoluokkien blogin dokumenttikansiosta. Kreetta opiskelee luokanopettajaksi Oulun yliopistossa ja hän vastasi tämän projektin elektroniikkaosion toteutuksesta.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Lopuksi oli tehtävänä kiinnittää toimiva led-valo aiemmin tehtyyn koteloon ja vielä viimeistellä valaisin käyttöön sopivaksi. Harjoittelimme myös itsearviointia ja palautteen antamista Qridi-arviointityökalun avulla. Ennen joulua olemme kirjoittaneet vielä lyhyen raportin omasta valaisimesta, johon liitämme kuvan jokaisen omasta tuotoksesta. Keräsimme valaisimet Matti-majavan ympärille luokkamme pimeimpään kulmaukseen, jossa ne olivat esillä jonkin aikaa. Jouluksi valaisimet lähtevät kuitenkin jo oppilaiden koteihin, jossa niistä on varmasti iloa jokaiselle valaisimen suunnittelijalle ja rakentajalle.

Lisätietoa tästä projektista ja muita teknoluokan dokumentteja voit ladata itsellesi Rajakylän teknoluokkien blogin dokumenttikansiosta.

Micro:bit Unelma huoneeni

Unelma huone

Ajankäyttö

Toteutimme Micro:bit hankkeen 9lk valinnaisessa atk:ssa toteuttamaan ohjelmoinnin osiota. Pohjustimme lohko-ohjelmointiaajattelua muutamilla tunnilla Scratchiä. Tämän jälkeen tutustuimme micro:bitin ominaisuuksiin ja mahdollisuuksiin 4 x 2h, jonka jälkeen käytimme 4 x 2h ryhmätyönä oman unelma huoneen luomiseen.

Unelma huone

Toteutimme projektin Innokas-koulutuksessa esitellyn Keksimisen pedagogiikkaa mukaellen. Annoimme oppilaille vapauksia poistua teemasta oma huone, ainoa rajoitus oli että huoneen piti mahtua tyhjään A4-kopiokone laatikkoon. Syntyi leiripaikka nuotiolla, pari tehdasrakennusta ja omia huoneita.

Projektista tuli laaja-alainen ja olisi voinut hyvin tehdä vielä laaja-alaisemman. Osa oppilaista oli kuvataiteessa tutustunut Sketchup 3D-piirto-ohjelmaan, joka olisi ollut varsin osuva työkalu huoneen suunnitteluun.  Oppilaat työstivät rekvisiittaa teknisen- ja tekstiilityön tuella.

Oma huone

 

Oma huone

Nuotio

Opettajien kokemus

Oppilaat olivat innostuneita ja oli mukava värkkäillä ja askarrella käsillä. Opettajakin joutui päivittämään tietojaan mm. transistorin toiminnasta.

Valovastus ja micro:bit

Servomoottori ja micro:bit

Osa oppilaista oli syksyllä käynyt 9lk sähköopin ja osalle se oli vasta tulossa ensi keväänä. Osa toiminnoista olisi ollut mahdollista toteuttaa yksinkertaisemmallakin virtapiirillä  ilman micro:bitiä (paristo, kytkin, ledi, etuvastus), mutta nyt kaikki toiminnot kulkivat sen kautta.  Jääkaappi, jossa valo syttyy oven avattaessa ei varmaan olisi onnistunut ilman micro:bittiä.

Jääkaappi jonka valo syttyy ovea avattaessa.

 

Valmiit huoneet

Tehdas

Oppilaan kokemus (Aaro Seppänen)

ATK-valinnaisryhmissä opetellaan ohjelmointia!

Syksyn aikana koulumme ATK-ryhmät ovat tutustuneet koodaamisen maailmaan BBC:n kehittämän Micro Bitin avustuksella. Kehitysalustaa onkin käytetty opetuksen tukena ympäri maailmaa esimerkiksi Iso-Britanniassa, Islannissa ja Singaporessa.

Koulumme oppilaat ohjelmoivat Micro Bitille muun muassa toimivan kompassin, kivi-paperi-sakset -pelin sekä valovastuksella varustetun LED-lampun. Lopputyönä oppilaat rakensivat muutaman hengen ryhmissä pahvilaatikkoihin pienoishuoneita huonekaluja myöten. Projektissa oppilaat käyttivät Micro Bittejä valaistuksen ja muiden toimintojen aikaansaantiin. Kuvia huoneista on nähtävissä aulan lasivitriinissä.

Oppilaiden mielestä Micro Bitillä ohjelmointi oli helppoa ja hauskaa sekä mukavaa vaihtelua normaaliin koulunkäyntiin. Yli 80 prosenttia oppilaista kertoi myöhemmin kyselyssä Micro Bitin lisänneen heidän kiinnostustaan tietotekniikkaa ja ohjelmointia kohtaan.

Aaro Seppänen, 9b

 

Tua Nikula & Teemu Takio Nummepakan koulu Aurajoen yksikkö, Turku, 9lk

Maker-tekemistä ja vr-aikamatkailua Kontiolahdella

Make it now -hankkeen opettaja Sami Ryynänen on syksyn aikana toteuttanut Kontiolahden Kirkonkylän koululla maker-tekemistä, niin virtuaalisia, kuin fyysisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen kokeilemalla aina uusia tapoja opiskella ja toimia: ”Usein kehittelemme omia pelejä ja metodeja kouluarkeen, joita testaamme ja jatkokehitämme tarpeen vaatiessa. Prosessimme etenee aina alkuideoinnin kautta testaukseen ja siitä yhteiseen kehityskeskusteluun. Osa ideoista kuopataan ja osa on vastoin elänyt keskuudessamme jo melko pitkään! Toimintamallimme huomioon ottaen Maker-hanke on erittäin tervetullut keskuuteemme.

TVT-valinnaisjaksollani oppilaat laittoivat tiimityöskentelytaitonsa koetukselle Minecraft-pelin parissa, jossa tehtävänä oli rakentaa pienoismalli koulustamme. Projekti alkoi mittaamalla koulumme ulkoiset mitat pitkällä mittanauhalla. Seuraavaksi koulurakennusten pohja luotiin Minecraftiin mittausten perusteella. Oppilaat jakautuivat pieniin ryhmiin, joissa jokaisen ryhmän vastuulla oli rakentaa tietty osa koulurakennuksista. Tehtävä oli erinomainen tilanhahmottamisen ja mittaamisen kannalta. Materiaaliratkaisut ja hetkellinen työnjako synnyttivät oppilaiden välillä paljon tervettä keskustelua ja viestintää. Lopputulos yllätti opettajan tarkkuudellaan; jopa ruokalan seinällä olevat presidenttien kuvat löytyivät valmiista pienoismallista!

TVT-jaksossa päästiin myös kokeilemaan muun muassa virtuaalitodellisuutta kahden eri laitteistovaihtoehdon turvin. Oppilaat piirsivät kolmiulotteisia muotoja ja kokeilivat erilaisia virtuaalisia työkaluja. Opintojaksoon sisällytetty koodaus oli myös oppilaiden mieleen. Micro:bit-piirikortit ja Code.org-sivusto luottivat hyvin yhtenevään ohjelmointikieleen.

6B-luokka on myös syksyn aikana hyödyntänyt Minecraft-peliä muutamissa oppiaineissa. Koordinaattien kertausta kokeilimme suunnistamalla Minecraft-maailmassa, johon opettaja/oppilaat oli luoneet valmiin suunnistusradan. Rasteina toimivat kyltit, joiden luokse suunnistettiin annetuilla koordinaateilla. Matematiikassa oppilaiden tehtävänä oli laskea Minecraftiin luotujen 3D-muotojen tilavuuksia. Ympäristöopissa loimme yhteiseen maailmaan jääkauden jättämiä luonnonmuodostumia. Lopuksi teimme ”kävelykierroksen” opettajan johdolla tarkastellen samalla muodostumia.

Syksyllä aloitin koulullamme Testi-kerhon, jossa testaamme fysiikkaan, kemiaan ja itse asiassa kaikkeen mahdolliseen muuhunkin liittyviä asioita. Voimme kokeilla periaatteessa juuri sitä, mikä päähän pälkähtää! Tavoite on kuitenkin käyttää yksinkertaisia ja kierrätettäviä materiaaleja mahdollisimman pitkälle. Aloitimme kerhon kisaamalla parhaasta paineilmaraketista. Raketti koostui 1,5l:n muovipullosta, johon laitettiin vettä ja paineilmaa. Oppilaat paransivat rakettejaan siivekkeillä, nokkapainolla ja aerodynaamisella kärjellä. Raketit laukaistiin matkaan t-kahvapumpun voimin. Voittajaraketti lensi n. 35 metriä.

Seuraava suurempi haaste oli pudottaa kananmuna ehjänä mahdollisimman korkealta. Kerholaiset saivat suojata kananmunaa yksinkertaisilla materiaaleilla, kuten puutikuilla, kuminauhoilla ja mehupilleillä. Tehtävä oli yksinkertainen, mutta haastava. Pitkien pohdiskelujen jälkeen oppilaat saivat rakennelmansa etenemään lopputuloksella, että voittajakananmuna jouduttiin tiputtamaan 12 metrin korkeudesta, jotta se saatiin rikki.

Pieninä välihaasteina olemme kerhossa toteuttaneet pienempiä mehupillillä laukaistavia raketteja ja Beebottien luovaa hyödyntämistä. Beebotiin kiinnitimme taulutussin, jolla piirsimme alustalle Beebottia ohjelmoimalla. Pidimme myös melko hauskat turnajaiset (3 vs. 3) teippaamalla botteihin puutikuista peitset ja asettamalla pieni puuhahmo botin päälle. Tavoitteena oli osua omalla peitsellä vastustajien puuhahmoihin.”

Kylmäojan koululla toteutettiin pienimuotoinen historian projekti Visiot-hankkeen pohjalta hankeopettaja Ilari Malisen ja allekirjoittaneen voimin, missä hyödynsimme cardboard-teknologian vr-laseja, sekä Acropolis 3D VR -sovellusta. Projekti  toteutettiin kahdessa oppitunnissa työpistetyöskentelynä kuvataidetta ja historiaa integroiden. Yhdellä työpisteellä oppilaiden tuli tehdä kuvataidetyö aihepiiriin liittyen. Toisella pisteellä tutkittiin 360°-videota Akropolis-kukkulalta. Videoon liittyen oli muutamia kevyitä kysymyksiä, joihin piti selvittää vastaukset videon pohjalta. Yksi pisteistä toimi omatoimisena opiskelupisteenä, jossa oppilaat lukivat kirjan kappaleen, tekivät siihen liittyviä tehtäviä, sekä erikseen annettuja tehtäviä. Varsinainen vr-piste sisälsi Acropolis 3D VR -sovelluksen (byod / opettajan kännykkä) avulla tutustumista rekonstruoituun Akropolikseen. Sovellus oli käytettävissä iPadilla, sekä vr-laseilla. Oppilaat kuvailivat vr-sovellusta ”paljon siistimmäksi” ja ”vaikuttavammaksi”, kuin padi-sovellus. Sovelluksen käyttöön annettiin muutamia selvitystehtäviä, kuten esimerkiksi: ”Minne Akropoliksen rakennukset on rakennettu?”, ”Kuvaile näkemiäsi pinnanmuotoja.”. Oppilaat tekivät annetut tehtävät perinteisin menetelmin käsinkirjoittamalla vihkoihin.

visiot1

Hyvää joulua toivottelee,

Lauri Parkkonen, Sami Ryynänen ja Ilari Malinen

Molla -robotin prototyyppi

Teimme 3d-tulostimen ja Micro:bitin avulla Molla-robotin, jonka avulla voimme helposti esitellä Micro:bitin mahdollisuuksia ja radio-ominaisuuden hyödyntämistä esineiden internet -projekteissa. Mollan inspiraationa on toiminut Molla goes Steam -hanke (työn alla olevat sivut löytyvät osoitteesta http://molla.smeke.fi/). Mollan pää ja kädet heiluvat servomoottorien avulla. Moottorit eivät saa tarpeeksi virtaa micro:bitistä, joten robotin alustaksi tulee varavirtalähde moottoreita käyttämään. Mollan ohjaimia on kolme. Yhdestä ohjaimesta ohjataan Mollan kättä ja päätä. Toisella ohjaimella kysytään Mollan lämpötilaa ja valoisuutta. Kolmannella ohjaimella pelataan Flappy bird -peliä. Pelin koodin pohjana on käytetty tämän linkin ohjeita https://blog.withcode.uk/2016/05/flappy-bird-microbit-python-tutorial-for-beginners/9/ ja niitä on hieman muokattu. Peliä ei ole liitetty Mollaan, mutta tämä osio haluttiin toteuttaa projektiin pelivaihtoehdon esittelemisen takia. Mollan vartalon peitoksi on vielä tulossa kudottu mekko. Jatkoprojektina tulee jossain vaiheessa olemaan flappy birdin ohjaamisen kytkeminen Mollan liikuttamiseen sekä ultraäänisensorin kytkeminen joko ohjaimeen tai Mollaan.

Saimaan mediakeskus, Lappeenranta, Jukka Lehtoranta

Syksyn Micro:bit-kokeilut Pohjiksessa

Micro:bitit ovat pelastaneet monta oppituntia tänä syksynä. Alkusyksystä meillä oli kone- ja kirjautumisongelmia, joka aiheutti haasteita tietotekniikan tuntien toteuttamiseen. Suunniteltua sisältöä ei voinut toteuttaa ohjelman puuttuessa, joten piti kehittää varasuunnitelma. Onneksi oli Micro:bitit, jotka istuivat hyvin kaikkien niiden kurssien sisältöihin, joissa niitä käytettiin. Ja onneksi Micro:bitit toimivat minkä tahansa koneen kanssa.

Heti alkusyksystä kaikki tietotekniikan ryhmäni eli kyseisen valinnaisen valinneet 8lk ja 9lk saivat käyttää Micro:bitejä. Oppilaiden joukossa oli sekä ohjelmointia aikaisemmin kokeilleita kun ensimmäistä kertaa ohjelmoinnin parissa olevia. Laitteen yksikertainen ulkoasu hämmensi ensi alkuun oppilaita, mutta käytön helppous ilahdutti heitä suuresti. Pääasiallisesti ohjelmointiin käytettiin lohko-ohjelmointia.

Näytin heille nopeasti perustoiminnallisuudet sekä ohjelman tekemisen ja sen jälkeen he saivat vapaat kädet loppuajaksi. Työskentelyssä käytettiin vain 10 minulla käytettävissä olevaa Micro:bitiä eli pääsääntöisesti työskentely toteutettiin pari- tai ryhmätyöskentelynä. Ainoat lisäosat meillä olivat kaksi hauenleukaa eli saimme tarvittaessa kytkettyä kuulokkeet laitteeseen.

Näillä käyttäjillä ei ollut aikaisempaa ohjelmointikokemusta.

Ihanaa oli nähdä näiden alkutuntien aikana, että kaikki oppilaat suhtautuivat kokeiluihin innostuneesti ja innostuivat kokeilemaan erilaisia sisältöjä ja ratkaisuja pelkkää Micro:bit-alustaa käyttäen.

Yhdeksännen luokan pitkän tietotekniikan ryhmien kanssa teimme pidemmän projektin Micro:bitien kanssa. Tutustumisen jälkeen he muodostivat ryhmät ja lähtivät itse miettimään, mitä he voisivat laitteella tehdä. Ideoita haettiin niin Micro:bitin omien projekti-ideoiden joukosta kuin YouTubenkin maailmasta. Pienimuotoinen rakentelu oli mahdollista, mutta pääsääntöisesti idea piti olla toteutettavissa pelkällä Micro:bitillä. Monenlaisia juttuja saatiinkin syntymään. Muutama oppilas kokeili jopa omatoimisesti Python-kielellä ohjelmointia, vaikka tuo ohjelmointikieli on vasta keväällä varsinaisena sisältönä ohjelmoinnin osalta.

Aikaisempi ohjelmointikokemus nopeutti ohjelmointiympäristön käyttöönottoa ja antoi enemmän aikaa omille kokeiluille ja ideoille.

Opettajan näkökulmasta Micro:bitit ovat hyvä työväline aloittaa ohjelmoinnin harjoittelua. Niillä saa heti jotain näkyvää syntymään – vaikka vaan sen kuvion siihen led-näyttöön. Ohjelmointiin käytettävä alusta on myös hyvä, koska se on nettipohjainen. Ohjelmoinnin opetus ei tyssää siihenkään, että koneelle pitäisi saada asennettua jokin sovellus. Ideapankkeja ja materiaalia löytyy netistä runsaasti eli oppilaat saavat haettua ideoita työskentelyynsä, jos heille ei heti synny jotain omaa kristallinkirkasta ideaa.

Haasteina on käytössä olevien Micro:bitien määrä. Toki koulumme sai niitä 20, mutta puolet niistä on toisella opettajalla eivätkä näin ollen käytössä oppituntien kohdalla. Lisäksi lisäosat antaisivat paljon lisää laitteen käyttöön. Toki laitteiden kanssa enemmän toimiessa alkaa varmaan syntyä ideoita, mitä kaikkea voi näiden kanssa käyttää. Hyvä ominaisuus on myös se, että laite tukee useita eri kieliä ja näin tarjoaa eri ikäryhmille ja erilaisia ohjelmointitaustoja omaaville omalle tasolleen sopivan työvälineen.

Kunpa vaan itsekin ehtisi käyttää välineitä enemmän ja tutkia ja opetella, mitä kaikkea sillä voikaan tehdä. Ohjelmointialustaankin pitäisi itsekin ehtiä paremmin syventymään, jotta voisi tarjota oppilaille vielä enemmän tukea ja ideoita. Yhdessä opiskellen toki olemme syksyn aikana opetelleen oppilaiden kanssa erilaisia ominaisuuksia hyödyntämään.

Miten jatkossa: keväällä, kunhan olemme ehtineet käydä lohko-ohjelmointia ja ohjelmallista ajattelua vähän enemmän, teemme kasien kanssa vähän laajemman Micro:bit-projektin. Ja eiköhän näitä tule käytettyä myös muiden opetusryhmien kanssa, antavathan ne esim. fysiikkaankin taas uuden työvälineen käyttöön. Ja itse yritän pitää silmät ja korvat auki uusien ideoiden ja oppien saamiseksi. Itse olen hankkimassa ryhmieni käyttöön Inventors Kit:n eli vähän lisäosia ja yhteistyössä muutaman muun opettajan kanssa lähdemme etsimään, löytyykö sopimustoimittajilta sopivia komponentteja käytettäväksi ja näin saadaan laajennettua laitteiden käyttöä ja muodostuvia lopputuotteita.

Anne Laitinen ja Pohjoispuiston koulun tietotekniikan 8lk ja 9lk valinnaisryhmien oppilaat, Hyvinkää

Lisättyä todellisuutta ja ohjelmointia

Tervehdys Pirtin koulusta Kuopiosta.

Olemme syksyn aikana puuhanneet VISIOT-hankkeen mukana. Oppilaiden ajatuksia työskentelystämme löytyy blogistamme. 

Syksyn aikana olemme työskennelleet mm. lisätyn todellisuuden parissa ja harjoitelleet ohjelmointia mm. Lego Wedon ja micro:bittien kanssa. Kaikin puolin syksy on mennyt hyvin, oppilaat ja opettaja ovat nauttineet työskentelystä ja oppineetkin paljon uutta. Haasteensa toimintaan on tuonut lähinnä ajan rajallisuus. Hanketyöskentelyn lisäksi olemme käyttäneet suhteellisen paljon aikaa ihan perustietotekniikkataitoihin, tekstinkäsittelyyn ja o365-ympäristön hallintaan. Micro:bittien kanssa työskentelyä on tarkoitus jatkaa vielä kevätlukukaudellakin nyt kun vasta perustoiminnot ovat meille tuttuja.

 

Terveisin Tiina Turunen ja luokka 4A Pirtin koulu, Kuopio.

 

Micro:bit kokeilu Karhunmäen koulussa

3A ja 3B aloittivat micro:bitteihin tutustumisen harjoittelemalla peruskomentojen käyttämistä ja pienten ohjelmien lataamista biteille. Ensimmäisenä tehtävänä oli saada kaikki napit tekemään jotain. Lähettämään iloinen viesti, näyttämään hymiö tai jotain muuta ystävällistä.

Seuraavaksi harjoittelimme nopan tekemiseen liittyviä komentoja, eli muuttujan käyttämistä, satunnaista arvoa ja sen muokkaamista sopivaksi. Jatkotehtävänä oli suunnitella itse sellainen noppa, jolla voittaa kaverin nopan. Tässä vaiheessa oppilaat selvästi innostuivat tutkimaan ja kokeilemaan nopan logiikkaa.

Ensimmäisen vaiheen viimeinen tehtävä oli saada micro:bit toimimaan kolikonheittoautomaattina. Tähän tarvittiin muuttujan ja satunaisarvon lisäksi jos-sitten-muuten lausetta logiikasta. Osa oppilaista ehti jatkaa ”kolmisivuiseen noppaan” tai kivi, sakset ja paperi –peliin.

Muutamia viikkoja myöhemmin toteutimme micro:bittien kanssa innovointiprojektin, jossa oppilaiden tehtävänä oli ryhmissä suunnitella jokin hyvää tekevä tai auttava keksintö. Keksinnöt ideoitiin oppilaiden omien ajatusten pohjalta yhdistelemällä mieleen tulleita laitteita ja tapoja auttaa. Tämän jälkeen ideoista karsittiin ryhmissä paras yhdistelmä, jota alettiin suunnitella. Ryhmät jakoivat työt sisäisesti ja osa oppilaista keskittyi lähinnä ohjelmoimaan ja osa suunnittelemaan ja rakentamaan keksintöä. Lopuksi pidettiin ”messut,” joissa ryhmät esittelivät omia keksintöjään ja niiden eri ominaisuuksia.

Oppilaiden kommentteja micro:bit projektista:

-Kivaa! Haluan oman micro:bitin

-Oli kivaa, toivottavasti tämmöinen tulee uudestaan.

-Innovointipaja oli kiva kun sitä oli kolme tuntia ja oli kiva koodata tietokoneen kanssa.

-Ihan hyvä, koska siinä saa oppia uutta mitä ei ole aikaisemmin kokenut.

-Oli kivaa tehdä kaikenlaisia keksintöjä.

-Se oli sikahyvä!

 

 

 

Karhunmäen koulu, Joensuu

Tiina Teräväinen ja Samu Eskelinen

 

Presidentin auto

Kosolan koulun 4.lk:n koodaus-valinnaisaineessa toteutimme projektin nimeltään ”Presidentin auto”. Ohessa video, jossa esittelemme projektimme.

Marjaana Ylirinne, Kauhava Kosolan koulu

Ohjelmoinnin perusteita Micro:biteilla

Elokuun koulutuksen innoittamana otin Micro:bitit käyttöön heti lukukauden alussa kolmella 8-luokkalaisten tietotekniikan valinnaiskurssilla. Oppilaita kursseilla oli yhteensä 36 ja suurin osa heistä oli jo harrastanut jonkinasteista ohjelmointia, mutta osalle ohjelmoinnin peruskäsitteet olivat vielä alussa uutta. Tarkoituksena olikin tutustuttaa oppilaat ohjelmoinnin maailmaan ja peruskäsitteisiin, mihin Micro:bitit sopivat hyvin.

Käyttöönotto oli helppoa ja suurin osa oppilaista eteni nopeaan tahtiin. Ensimmäiset ohjelmat sisälsivät LED-animaatioita, “klikkeripelejä”, reaktiopeli, musiikkisoittimia ym… Erityisesti pelien tekeminen kiinnosti oppilaita ja osa alkoi työstämään omaa peliprojektia. Toki joukkoon mahtui myös niitä oppilaita, joille ohjelmointi ei ollut (ainakaan vielä) se oma juttu.

Ohjelmoinnissa tarvittavat peruskäsitteet (toistolauseet, ehtolauseet, muuttujat, funktiot) saimme nopeasti haltuun tekemällä yksinkertaisia ohjelmia (noppa, KPS, askelmittari, pullonpyörittäjä, väistelypeli). Oppilaiden luovuus tehtävissä tuli hyvin esille, sillä osa työsti tuntien projekteja itsenäisesti eteenpäin ja lisäsi niihin esimerkiksi musiikkia kaiuttimien avulla ja moninpelin mahdollisuuksia radiota käyttäen. Käytimme myös Micro:bitteihin rakennettuja antureita ja ohjelmoimme esimerkiksi lämpö-ja valomittarin, joka ilmoittaa äänimerkeillä lämpötilan ja valotason. Oppilailta saadun idean mukaan kehittelimme myös musiikkisoittimen, joka vaihtoi taajuutta valotason, lämpötilan tai kallistuksen perusteella.

Oppitunneilla käytin yleensä jonkin verran aikaa yksityiskohtaiseen opastukseen videotykin välityksellä, mutta pääsääntöisesti kiertelin luokassa ohjaajana ja selvittelin oppilaiden kanssa mahdollisia virheitä koodissa. Halusin korostaa oppilaiden aktiivista roolia. Osalle tämä toimikin paremmin. Kaipasimme oppilaiden kanssa koodieditoriin parempaa työkalua osoittamaan virheelliset rakenteet koodissa, mutta samalla oppilaiden kyky ratkaista itsenäisesti ongelmia kehittyi.

Yksi mieleen jääneistä projekteista oli murtohälyttimen rakentaminen. Päätin tässä vaiheessa asettua hieman takavasemmalle ja katsoa, kuinka pitkälle oppilaat pääsivät omin avuin. Kiihtyvyysmittari, xyz-koordinaatisto ja vertailuyhtälöt osoittautuivat monille hankaliksi, mutta nämäkin esteet selvitimme hienosti pienen opastuksen jälkeen. Yksi oppilas vei ideaa myös eteenpäin ja rakensi hälyttimen, joka lähetti radion kautta signaalin toiselle Micro:bitille kun toista Micro:bittiä liikuteltiin (Kuvat 2. ja 3.)

Viimeisenä projektina oppilaat suunnittelivat oman ohjelman, joka myös arvosteltiin. Itsenäinen työskentely onnistui pääsääntöisesti hyvin. Seuraavassa esimerkkejä oppilaiden projekteista:

  • Kompassi
  • Peli, missä kerättiin satunnaisiin paikkoihin ilmestyneitä pisteitä
  • Animaatio (tanssiva robotti, joka soitti samalla “We like to party”-melodiaa
  • Lämpö-ja valohälytin (Ohjelma, joka varoitti liian matalasta tai korkeasta lämpötilasta/valotasosta) (Kuva 1.)
  • Lootbox (Ohjelma, jossa avataan satunnaisia laatikoita, joista saatu rahamäärä vaihteli satunnaisesti)
  • Reaktiopeli (Pelaaja saa pisteen jos painaa oikeaa painiketta)
  • Morsetin (Kaksi Micro:bittiä voi viestiä keskenään morse-aakkosilla) (Kuva 4.)
  • KuumaPeruna (Ohjelma valitsee satunnaisen odotusajan, ja kun se on ohi, näytölle tulee led, joka ilmoittaa että kuumaperuna osui sinun kohdallesi)
  • Musiikkisoitin (Se soittaa randomisti jonkun nuotin (CDE), kun sitä kallistaa. Halutessasi voit myös päättää itse mitä nuottia näistä Microbit soittaa. A-painikkeesta E, B-painikkeesta D ja A+B-Painikkeista C. Lisäksi se näyttää sen ledin, mitä nuottia soittaa.)
  • Space Game/Avaruus Peli (Pelissä liikutetaan hahmoa ja väistellään tulevaa vastustajaa)

Uskon, että oppilaat saivat projektien myötä käsitystä siitä, millaisia taitoja ohjelmoinnissa tarvitaan. Oli miellyttävää havaita, kuinka oppilaiden luovuus pääsi valloilleen ja paikoitellen pääsimme ns. “flow”-tilaan. Kevätlukukaudella kokeilemme mahdollisesti Micro:bittiä uudelleen innovaatioprojektin muodossa ja rakennamme Micro:biteistä toimivia laitteita.

Kuva 1. Oppilaan työ: Valotasoon ja lämpötilaan reagoiva hälytin

Kuva 2. Oppilaan työ: Murtohälyttimen vastaanottimen koodi

Kuva 3. Oppilaan työ: Murtohälyttimen lähettimen koodi

Kuva 4. Oppilaan työ: Morsettimen koodi

Hannu Suvanto, Jokirannan koulu, Ylivieska