Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2018

Käsityön yhteinen projekti Merenkurkun koulussa

 

Koulumme seitsemäsluokkalaiset suunnittelivat ja toteuttivat käsitöissä micro:bittiä hyödyntävän tuotteen tai asusteen.  Micro:bit ohjelmoitiin teknisen työn luokassa ja tuotteet valmistettiin tekstiilityön luokassa.

 

 

 

Projektin alussa oppilaille esiteltiin micro:bit ja sen mahdollisuuksia. Oppilaat saivat harjoitella micro:bitin ohjelmoimista ja jokainen ohjelmoi micro:bittiin oman suunnittelemansa toiminnon. Tuotteen suunnittelu aloitettiin miettimällä ryhmissä turvallisuuteen liittyviä asioita: mikä lisää turvallisuutta ja millaisia tuotteita tarvittaisiin turvallisuutta edistämään. Ryhmät valitsivat ideoistaan yhden, johon parhaiten pystyi yhdistämään käytettävissä olevat materiaalit ja micro:bitin toiminnan. Ideasta tehtiin suunnitelma ja esitettiin muille.

 

Tämän jälkeen oppilaat saivat suunnitella oman tuotteensa, jota sitten lähdettiin toteuttamaan ommellen, neuloen, virkaten tai huovuttaen.

 

 

Tuloksena oli muun muassa rannekkeita, pipoja, kaulahuiveja ja pääpantoja.

 

 

Kati Haapaniemi ja Esa Hocksell,

7. luokat, Merenkurkun koulu, Vaasa

 

Innokas – Make it now -hanke Kontiolahdella

Kevät tekee tuloaan ja mennyt talvi oli innovatiivista kehittämisaikaa Kylmäojan koululla Kontiolahdella Make it now -hankkeen osalta. Hankkeessa on tarkoitus kehittää suomalaista maker-tekemistä ja -osaamista. Hanketta lähdettiin toteuttamaan tutustumalla 3d-tulostukseen, sekä kehittämällä eteenpäin Micro:bit-ohjelmointia ja Lego-robotiikan osaamista. Heti ensimmäisellä kouluviikolla tammikuussa lähdettiin tutustumaan kakkosluokkalaisten kanssa ympäristöopissa aisteihin opsin mukaisessa ihminen-jaksossa. Oppilaat saivat toteuttaa ryhmittäin annetun aistin pohjalta jonkun uuden laitteen maker-tekmistä hyödyntäen. Jo klassikoksi muodostunut kierrätyspahvi toimi rakennusalustana, kun taas Micro:bitit toimivat ohjelmointialustana. Oppilaat rakensivat mm. lasit, jotka osasivat varoittaa äänellä näkörajoitteista kulkijaa suojatietä lähestyvästä autoilijasta. Yksi innovatiivinen keksintö oli myös hajuranneke, joka osasi haistaa, sekä tunnistaa makaroonilaatikon ja koirankakan. Etenkin kevätkeleillä olisi kätevää, jos joku osaisi varoittaa sulavan lumen alle piiloutuneista koirankakoista.. Oppilaat järjestivät ex temporena keksintöjen esittelymessut koulumme ykkösluokkalaisille ja koulumme rehtorille. Oppilaiden projekti vieraili myös opettajalehden sivuilla: https://www.opettaja.fi/digilehti/oa0418/28-164

Micro:bit-osaamista on levitetty koululla digitutor-toiminnan avulla myös muille opettajille pienimuotoisella esittelykoulutuksella sekä digitutor-oppitunneilla. Jopa koulun ykkösluokkalaiset pääsivät kokeilemaan Micro:bitejä. Samalla koeteltiin Micro:bitin soveltuvuuden rajoja pienimmäisten kanssa. Oppilaille järjestetyssä kahden oppitunnin kokonaisuudessa ykköset onnistuivat hienosti ohjelmointitehtävissä. Oppilaat saivat ohjelmoida omille käsitöissä tehdyille roboteilleen kasvot. Robotti osasi mm. tervehtiä, muuttaa tunteita sekä mennä nukkumaan eli kun robotti meni makuuasentoon, niin kiihtyvyysanturia hyödyntäen oppilaat ohjelmoivat robottiin zzzz..-tekstin.

IMG_3949.jpg

Kontiolahdella järjestettiin Micro:bit -ohjelmointikoulutuskiertueen koulutus maaliskuussa. Koulutus keräsi paljon innokkaita opettajia, sekä muita toimijoita oppimaan uutta Micro:bit-ohjelmoinnista, sekä maker-tekemisestä. Koulutuksessa järjestettiin alkeis- ja jatkopaja. Jatkopaja keskittyi enemmän maker-tekemiseen ja siinä opettajat pääsivät innovoimaan omia keksintöjä, kuten esim. suklaapatukan valinnassa auttavaa arpovaa vihreää miestä, ja jopa NASAkin pääsi hyötymään uusista innovaatioista.

Ilari Malisen käsityö- ja opetusryhmissä on 3d-tulostusta on harjoiteltu koululla mm. suunnittelemalla Tinkercad-mallinnusohjelmalla ropelleja käsitöissä rakennettaviin hydrokoptereihin sekä suunnittelemalla ja tulostamalla osasia omiin lautapeliprojekteihin. Omassa Tek-valinnaisryhmässäni oppilaat ovat saaneet tuottaa jotain itseä hyödyttäviä osasia ja keksintöjä. Muutamia keksintöjä mainitakseni ovat mm. teipinleikkaaja / -muotoilija (, joka on tarkoitettu maalivahdin maskin teippien leikkaamiseen) sekä pesislaikan pidike.

IMG_4026

Kontiolahdella järjestettiin myös jo perinteinen robotiikkatapahtuma yhteistyössä Kontiolahden teknologiakerhon kanssa. Päivä oli tarkoitettu koko perheen tapahtumaksi, jossa kilpailtiin sumo- ja freestylerobotiikkalajeissa. Päivän aikana nähtii paljon jänniä keksintöjä sekä tiukkoja sumo-otteluita!

Innokkain terveisin Kontiolahden Innokas – make it now!

Lauri, Pekka, Sami ja Ilari

Micro:bitit Hirsikampuksessa

Meitä oli kaksi innokasta pohjoisen opettajaa suuntaamassa kesäoman viimeisinä päivinä kohti Helsinkiä ja Micro:bit-koulutusta, olimmehan valittuna pilottiin viidenkymmenen koulun joukossa.

Kahden päivän koulutuksesta innostuneen ja 20 micro:bitin kanssa palasimme kotikonnuille suunnittelemaan toteutusta. Kohderyhmäksi olimme valinneet kuudesluokkalaiset (ohjaajana oma ope eli Johanna) ja seitsemäsluokkalaiset oppilaat (ohjaajana matemaattisten aineiden opettaja Raija).

Sitten alkoi kova kouluttaminen. Yksi oppilas päätutoroppilaaksi valittu sai kotiinsa MicroBitin ja oheislaitteita. Hän oli osallistunut edellisenä vuonna koodaus ja robotiikka –valinnaiseen ja osoittanut jo silloin oma-aloitteisuutta ja innokkuutta. Hän sai lyhyen perehdytyksen matematiikan opettajaltaan ja sai perehtyä MicroBitiin itsenäisesti kotona.

6. luokan oppilaista 15 vapaaehtoista osallistui ensimmäiseen microbit-päivään. Päivä aloitettiin opettajien johdolla esittelemällä microbit . Jokainen avasi koneillaan Microbit-sivuston ja etenimme yhdessä ohjatusti ensimmäiset peruskomennot ja ohjelmoinnit. Kivi-paperi-sakset -peli siirrettiin sitten jo MicroBiteille. Loputkin oppilaat innostuivat viimeistään siinä vaiheessa työskentelystä. Kaikkien oppilaiden kanssa oli koodauksen alkeet käytynä jo aiempina vuosina. Osa mukana olevista oppilaista oli osallistunut edellisenä vuonna Koodaus ja robotiikka -valinnaisaineeseen, joten he olivat jo hieman syventyneet ohjelmointiin (esim. Scratch ja Lego Mindstorm). Päätutoroppilas oli opettajien apuna perehdytettäessä 6. luokkalaisia. Hän välillä näytti esimerkkejä esim. siitä, miten MicroBitit saadaan keskustelemaan keskenään, miten propelli saadaan pyörimään jne.. Oppilaat saivat loppupäivän ajan kokeilla MicroBittien ohjelmointia vapaasti ja kokeilla keksiä itse omia pelejä ja tosi oivaltavia pelejä syntyikin.

Nyt tutor-oppilaat olivat kouluttautuneet ja me ohjaajat olimme palauttaneet mieliimme koulutuksessa oppimaamme. Näiden edellä mainittujen ohjaajien johdolla saivat ohjausta ohjelmointiin kaikki Pudasjärven Hirsikampuksen 7. luokkien oppilaat ja samoin loput 6. luokkalaisista. Ensimmäiset kolme luokkaa, 7B, 7D ja 7F luokilla oli opiskelua 6 tuntia viikossa per luokka. Ensimmäisessä kahden tunnin opetustuokiossa ohjaajina olivat kaksitoista 6.-luokkalaista tutoroppilasta ja 7.-luokkalainen Oskari, joka päätutorina aina näytti toimintamallit tykin avulla. Pääohjaajina toimivat opettajat Johanna ja Raija. Loput neljä tuntia 7. luokkalaiset opiskelivat keskenään Raijan ja Oskarin johdolla. Loput kolme luokkaa opiskelivat joulua edeltävällä viikolla. Raija ohjaaja kävi ohjaamassa 7A, 7C ja 7E luokat alkuun ohjelmointiin Heikki-opettajan jatkaessa opetusta päätutor-oppilaan Oskarin kanssa. Raija ope oli estynyt toimimaan tällöin.

Kuudesluokkalaiset opiskelivat syyspuolella alkeet ohjatusti. Nyt alkaneella valinnaiskurssilla on tarkoitus tutustua myös Microbitteihin 5.-6. luokkalaisten kanssa. Ne 6. luokkien oppilaat, joille se on jo tuttu, pääsevät soveltamaan aiemmin oppimaansa.

Johanna Puolakanaho ja Raija Pohjola
Pudasjärven Hirsikampus

Innokas – Visiot -hanke Kylmäojan koululla, Kontiolahdella

Innokas-verkoston Visiot -hanke vei Kylmäojan koulun viidennen luokan oppilaat luokkaretkelle Eurooppaan. Oppilaiden kanssa toteutettiin opintokokonaisuus yhteistyössä Espoon Visiot-porukan ja Helsingin Yliopiston kanssa. Oppilaiden kanssa käsiteltiin ympäristöopin Eurooppa-jaksoa siten, että he saivat ryhmittäin tutustua, johonkin Euroopan maista. Heille annettiin valmiit raamit ryhmätöiden tekemiseen ja projektin aikana jokainen oppilas pääsi käymään omassa matkakohteessa HTC Vive -laitteistolla ja Google Earth VR -sovelluksella. Oppilaat tutustuivat oman maansa kaupunkiin etukäteen Google Earth -sovelluksella ja suunnittelivat lentoreitin kohteeseen. Samalla opittiin Euroopan karttatuntemusta. Oppilaat lähtivät oman koulun pihalta matkaan (360° kuva Street viewillä) ja lensivät siitä omaan matkakohteeseensa, jossa he saivat tutustua paikkoihin. Aika oli rajallinen, koska laitteistoja oli vain yksi ja oppilaita parisenkymmentä. Laitteistojen riittävyys pystyttiin toteuttamaan hyödyntämällä projektitöiden itsenäistä työskentelyä. Myös koulumme kuutosluokka kävi Aasiassa vierailulla samoin periaattein.

Google Earth -sovellusta hyödynnettiin myös ympäristöopin tunneilla, jossa käsiteltiin planeettoja, vuodenaikoja sekä satelliittien toimintaperiaatetta. Maapalloa tutkittiin avaruudesta käsin ja havainnollistettiin sitä, miten auringon tulokulma vaikuttaa vuorokauden tai vuodenaikojen vaihteluun. Satelliittien toimintaa ja satelliittikuva havainnollistettiin zoomaamalla suoraan alaspäin avaruudesta ja näin nähtiin satelliittinäkymää eri korkeuksilta maanpinnasta.

Koulun kakkosluokkalaiset pääsivät taas kokeilemaan piirtämistä virtuaalitodellisuudessa musiikin tahtiin. Musiikki (Sigur Ros) soi bluetooth-kuulokkeiden kautta ja oppilaat saivat piirtää vapaasti Googlen Tilt Brush -sovelluksella. Musiikki sai oppilaat jopa tanssahtelemaan musiikin tahtiin virtuaalitodellisuudessa, ja näin eläytymään maalaamiseen. Tosin tämä tanssien liikkuminen aiheutti mahdollisesti huonoa oloa, joten suosittelen rauhallista liikkumista ja liikkeitä virtuaalitodellisuudessa vielä nyky välinein.

Kakkosluokkalaisten kanssa kokeiltiin myös 360°-näytelmän kuvaamista. Oppilaat valmistivat näytelmät annetusta aihepiiristä. Näytelmissä tuli huomioida, että ”esiintymislavana” toimii koko luokka, koska 360°-kuvaan saadaan tallennettua kaikki luokan tapahtumat. Oppilaat osasivat hienosti huomioida luokan eri tilat näyttelemistä suunnitellessa. Kamera oli keskellä luokkaa ja se laukaistiin kuvaamaan videota luokan ulkopuolelta ja samalla näytelmä alkoi. Näytelmiä katsottiin padin kiihtyvyysanturia hyödyntäen ja padin pitelijä toimi ns. elokuvan ohjaajana, joka ohjasi kuvan aina tapahtumapaikkaan. Muu luokka seurasi näytelmää valkokankaalta, joka oli padiltä heijastettua sinne.

Koululla on kokeilun alla myös mahdollisuuksien kartoittaminen 3d-mallintamiseen ja tulostukseen Googlen Blocks -sovellusta hyödyntäen sekä miten hyödyntää virtuaalitodellisuutta erityisopetuksessa.

 

Innokkain terveisin,

Lauri Parkkonen ja Ilari Malinen